Julkisen sanan neuvosto teki vuoden toisessa kokouksessa kaksi langettavaa ja neljä vapauttavaa päätöstä.
Ilta-Sanomat sai vapauttavan jutusta, jossa kerrottiin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan paikan kohun saattelemana jättäneen kansanedustaja Kimmo Kiljusen Venäjä-kytköksistä. Kantelun teki Kiljunen itse. Neuvosto katsoi, että jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä eivätkä tosiasiat sekoittuneet siinä mielipiteisiin tai sepitteeseen. Vaikka juttu saattoi antaa kantelijan mielestä vääristyneen kuvan hänen Venäjä-verkostoistaan, kyse oli lehden tulkinnoista, joiden perusteita avattiin jutussa riittävästi. Lehti ei ollut tavoittanut Kiljusta kommentoimaan juttua ennen julkaisua, eikä suostunut julkaisemaan hänen vastinettaan. Juttuun kuitenkin lisättiin asianomaisen kommentteja jälkikäteen. Kuuleminen oli riittävää, sillä asemansa vuoksi hänen oli kestettävä toimintansa kriittistä arviointia.
Kokouksen langettavat annettiin Helsingin Sanomille ja Metsästys ja Kalastus -lehdelle.
Helsingin Sanomien langettava tuli jutusta, joka kertoi vuosia Afrikassa viranomaisten yhdyshenkilönä toimineesta suomalaisesta poliisista. Juttu perustui valtakunnansyyttäjän toimistosta saatuihin tietoihin koskien esiselvitystä, joka ei johtanut esitutkintaan. Neuvosto totesi, että vaikka yhdyshenkilön nimeä ei mainittu jutussa, hän oli erikoisen asemapaikan, ajankohdan ja muiden tunnistetietojen kautta helposti tunnistettavissa vähintään tuttavapiirissään ja ammatillisissa yhteyksissä. Neuvosto katsoi yhdyshenkilön joutuneen niin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle olisi pitänyt varata tilaisuus esittää itseensä kohdistuneista väitteistä oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Neuvosto ei pystynyt lehden vastausten pohjalta vakuuttumaan siitä, että tavoittelu oli jutun luonteeseen nähden riittävää. Kun lehti kuitenkin päätti julkaista jutun, olisi sen neuvoston arvion mukaan tullut harkita tarkemmin, millaisia yhdyshenkilöä koskevia väitteitä jutussa julkaistiin tai kertoa hänestä vähemmän tunnistettavasti.
Metsästys ja Kalastus sai langettavan kaikuluotaimia käsitelleestä jutusta, jonka kirjoittaja oli esiintynyt myös kalastustarvikkeita jälleenmyyvän yrityksen Youtube-mainosvideolla. Videolla testattiin samaa kaikuluotainta ja -anturia, joita kantelun kohteena oleva Metsästys ja Kalastus -lehden juttukin käsitteli. Avustaja oli saanut mainosvideolla esiintymisestä rahallisen korvauksen, mikä katsottiin kaupalliseksi yhteistyöksi. Neuvosto totesi, että tämänkaltaiset kytkökset ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta journalismiin, ja siksi niistä pitäisi vähintään kertoa avoimesti yleisölle.
Kokouksen vapauttavat ratkaisut neuvosto antoi Karjalan Heilille kirjallisuustapahtumasta kirjoittaneen avustajan kaksoisroolia koskeneesta kantelusta, Ylelle prosentin ja prosenttiyksikön sekoittamista koskeneesta kantelusta sekä Hämeen Sanomille kiinteistöjen bulvaanikauppaepäilyjä koskeneesta kantelusta.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected]
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 12.5.2026.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 8.4.2026 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Kansanedustajan Venäjä-kytköksistä kertoneessa jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Toimitus ei tavoittanut asianomaista ennen jutun julkaisua, mutta asemansa vuoksi hänen oli kestettävä toimintansa kriittistä arviointia ja häntä kuultiin jälkikäteen.
Poliisin yhdyshenkilö joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että lehden olisi pitänyt tarjota hänelle tilaisuus oman näkökulmansa esittämiseen samassa yhteydessä. Äänestyspäätös 9–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
Kalastuslaitteita esitelleen testijutun kirjoittaja oli esiintynyt samoja tuotteita käsitelleellä mainosvideolla, mikä katsottiin hänen omaksi kaupalliseksi yhteistyökseen. Kirjoittajan sidoksista olisi pitänyt kertoa yleisölle. Juttu oli piilomainontaa. Äänestyspäätös langettavan perusteista 12–2.
Haastateltavalle oli kerrottu riittävän selvästi, että juttu saatettaisiin julkaista mediakonsernin muissakin lehdissä.
Lehtijutun yhteydessä olisi ollut hyvä kertoa, että kirjallisuustapahtumasta kirjoittaneella toimittajalla oli kytkös sen järjestäneeseen yhdistykseen. Tapauksessa ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että kirjoittaja olisi pyrkinyt käyttämään journalistin asemaansa väärin.
Vapauttava 9984/UL/25 Prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden sekoittumisesta ei aiheutunut olennaista asiavirhettä valtion virka- ja työehtosopimusta käsitelleessä jutussa. Asiayhteydestä oli pääteltävissä, mistä oli kyse.