9984/YLE/25 

Vapauttava

Prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden sekoittumisesta ei aiheutunut olennaista asiavirhettä valtion virka- ja työehtosopimusta käsitelleessä jutussa. Asiayhteydestä oli pääteltävissä, mistä oli kyse.

Kantelu 7.5.2025 

Kantelu kohdistuu Yle TV1:n 5.5.2025 kello 20.30 lähettämiin tv-uutisiin. 

Kantelun mukaan prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet sekoittuivat uutisissa siten, että katsojille välittyi suuruusluokaltaan virheellinen tieto Valtion työmarkkinalaitoksen tarjouksesta valtion virka- ja työehtosopimuksesta käydyissä neuvotteluissa. 

Suorassa lähetyksessä haastatellulta Ylen politiikan toimittajalta kysyttiin, oliko aikaan saatu valtion virka- ja työehtosopimus työntekijöille voitto vai tappio. Hän vastasi näin: ”Kyllä minä sanoisin, että tämä on ennen kaikkea voitto, etenkin jos ajatellaan tätä neuvottelujen asetelmaa, missä valtio ilmoitti hyvin varhaisessa vaiheessa keskeyttävänsä neuvottelut tuotuaan pöytään ainoastaan yhden esityksen palkankorotuksesta, mikä oli puolitoista prosenttia tätä nyt hyväksyttyä sopua pienempi.” 

Hyväksytty sopu tarkoitti yhteensä 7,8 prosentin korotusta kolmen vuoden aikana, kun Valtion työmarkkinalaitos oli tarjonnut neuvotteluissa 6,3 prosentin korotusta kolmen vuoden aikana. Kantelija huomauttaa, että tosiasiassa tarjottu korotus oli siis 1,5 prosentin sijasta 1,5 prosenttiyksikköä eli yli 19 prosenttia hyväksyttyä sopua pienempi. 

Vastauksessaan kantelijan oikaisupyyntöön Yle Uutiset myönsi jutussa olleen ”epätarkkuus”. Kantelija puolestaan katsoo, ettei kyse ollut pelkästä epätarkkuudesta, vaan olennaisesta asiavirheestä yhteiskunnallisesti tärkeässä asiassa. 

Kantelija katsoo, että kieltäytyessään korjaamasta virhettä Yle rikkoi hyvää journalistista tapaa. Lisäksi hän arvioi saamansa vastauksen perusteella Ylessä ajateltavan virheellisesti, ettei totuudenmukaisuuden vaade koskisi studiovieraiden puhetta suorissa lähetyksissä. 

Päätoimittajan vastaus 6.2.2026 

Yle uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Panu Pokkisen mukaan Ylen tv-uutiset uutisoi, että valtion työntekijät saisivat 7,8 prosentin palkankorotuksen kolmessa vuodessa. Aihetta käsiteltiin laajasti tv-uutisten kello 20.30:n lähetyksessä. 

Kantelijan mukaan Yle Uutiset ei korjannut lähetyksen suorassa studiohaastattelussa ollutta asiavirhettä, jossa toimittajan puheessa sekoittuivat prosentti ja prosenttiyksikkö. Päätoimittaja kuitenkin toteaa Ylen korjanneen virheen Areena-taltioon saatuaan asiasta oikaisupyynnön. 

Korjaus on merkitty ohjelman kuvaustekstin yhteyteen: ”Korjaus 5.5. kello 20.30-lähetykseen. Studiovieraana ollut toimittaja viittaa virheellisesti valtion aikaisemman esityksen palkankorotuksen suuruuteen. Aikaisempi esitys oli puolitoista prosenttiyksikköä hyväksyttyä sopua pienempi, ei prosenttia, kuten lähetyksessä virheellisesti sanotaan.” 

Päätoimittaja huomauttaa vastauksessaan, että tiedotusvälineen on Journalistin ohjeiden mukaisesti suhteutettava korjauksen huomioarvo virheen vakavuuteen. Ylen arvion mukaan erillinen oikaisu seuraavan päivän tv-uutisissa olisi ollut huomioarvoltaan liian suuri virheen kokoon nähden. 

Lisäksi se olisi päätoimittajan mukaan saattanut sekoittaa yleisöä, koska ilman laajempaa kontekstointia yleisön olisi voinut olla vaikea ymmärtää korjatun pienen epätarkkuuden merkitys uutisessa. 

Studio-osuudessa ollut pieni virhe ei päätoimittajan mielestä muuttanut varsinaisen uutisen merkitystä, eikä siitä jäänyt väärää mielikuvaa katsojalle. Uutinen käsitteli valtion työntekijöille solmittua uutta virka- ja työehtosopimusta, joka korottaisi työntekijöiden palkkoja yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Päätoimittaja toteaa, että tämä asia todettiin uutislähetyksessä useita kertoja paikkansa pitävästi. Lisäksi lähetyksessä esitetyn uutisjutun infografiikasta selvisi, miten korotukset jaksottuisivat eri vuosille. 

Päätoimittaja toteaa, ettei pieni asiavirhe koskenut saavutettua sopua, vaan valtion neuvotteluissa esittämää tarjousta. Toimittajan vastaus lähetyksen juontajan esittämään kysymykseen olisi päätoimittajan mukaan ollut sama, vaikka virhettä ei olisi tapahtunutkaan. Studiossa esitetty vastaus oli hänen mukaansa sisällöltään pätevä myös esitetyssä muodossa pienestä asiavirheestä huolimatta. Päätoimittaja katsoo, että oli täysin perusteltua arvioida, että saavutettu sopu oli työntekijäpuolen voitto. 

Ylen ohje virheiden korjaukseen on päätoimittajan mukaan selkeä: ne korjataan aina asianmukaisesti. Valitettavasti kantelijalle oli saattanut syntyä hänen Yleltä saamansa vastauksen perusteella virheellinen käsitys siitä, että Yle ei suhtautuisi studiovieraiden puheiden asiavirheisiin Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Ylen alkuperäinen vastaus kantelijan korjauspyyntöön ei vastannut päätoimittajan mukaan Ylen linjaa asiassa. Virhe korjattiin päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden mukaisesti tässäkin tapauksessa. Siten päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa tai Journalistin ohjeiden kohtaa 35. 

Ratkaisu 

JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään. 

[– –] 

Yle käsitteli television pääuutislähetyksessä valtion virka- ja työehtosopimuksesta käytyjä neuvotteluja. Toimittaja kertoi työnantajapuolen esittämän palkankorotuksen olleen puolitoista prosenttia pienempi kuin saavutettu sopu. Tosiasiassa eroa oli ollut puolitoista prosenttiyksikköä. Yle kertoi myöhemmin ohjelman esittelytekstiin Yle Areenassa tehdyssä korjauksessa, että studiovieraana ollut toimittaja oli viitannut virheellisesti valtion aiemmin esittämän palkankorotuksen suuruuteen. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, ettei prosentin ja prosenttiyksikön käsitteiden sekoittuminen antanut tässä tapauksessa niin harhaanjohtavaa kuvaa valtion palkankorotusesityksestä, että olennaisen asiavirheen kynnys olisi ylittynyt. Työmarkkinauutisoinnin kontekstissa oli selvää, että haastateltavan olisi pitänyt puhua prosenttien sijaan prosenttiyksiköistä, kun hän vertasi tarjottua ja hyväksyttyä palkankorotusta toisiinsa suorassa studiohaastattelussa. Neuvottelujen lopputuloksesta välittyi jutusta oikeansuuntainen kuva. Jutussa todettiin, että kyseessä oli työntekijäpuolen voitto. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. 

Ratkaisun tekivät: 
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Ekdahl, Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Pasi Kivioja, Sara Nurmilaukas, Elina Partio, Margareta Salonen, Mari Tuohiniemi ja Kati Tommiska.