Kantelu 19.4.2024
Kantelu kohdistuu Loviisan Sanomien verkossa ja paperilehdessään julkaisemaan juttuun. Verkossa juttu julkaistiin 5.2.2024 otsikolla Loviisan ylimpien viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen roolit pahoin sekaisin – vakavia syytöksiä puolin ja toisin.
https://www.loviisansanomat.fi/paikalliset/6535758
Paperilehdessä juttu julkaistiin 6.2.2024 otsikolla Ylimpien viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen roolit pahoin sekaisin.
Kantelun mukaan juttu rikkoi ensinnäkin Journalistin ohjetta 2, jonka mukaan tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Loviisan Sanomat julkaisi kantelijan mielestä lähdekritiikittömästi entisen kaupunginjohtajan näkemyksiä tavalla, joka herättää epäilyksiä siitä, olivatko artikkelit toimittajan vai ex-kaupunginjohtajan laatimia.
Toiseksi kantelija katsoo jutun rikkoneen Journalistin ohjetta 4, jonka mukaan journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Kantelussa todetaan, että jutun kirjoittaja sekoitti vakavasti roolinsa a) journalistina, b) Loviisan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä, ja c) Loviisan Seutufoorumi Facebook-sivun hallinnoijana. Loviisan Yrittäjien lausuntoja referoitiin kantelijan mielestä jutussa epäjournalistisesti, ja etenkin edellä mainitulla Facebook-sivustolla jatkettiin perusteettomia, toteennäyttämättömiä ja valheellisia hyökkäyksiä.
Kolmanneksi juttu rikkoi kantelijan mielestä Journalistin ohjetta 8, jonka mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Juttu oli kirjoitettu kantelun mukaan johdonmukaisen yksipuolisesti, ja se sisälsi kantelijan mielestä jopa suoria valheita. Erityisesti kantelija pitää valheellisena väitettä siitä, että jutussa mainittu it-yrittäjä olisi yrittänyt tavoittaa kantelijan. Tällaisia yrityksiä ei kantelun mukaan todistettavasti ollut koskaan ollut, vaikka lehti näin väitti faktoja tarkistamatta.
Jutussa todettiin, että vakavarainen, loviisalaistunut yrittäjä olisi yrittänyt seitsemän kuukauden ajan saada Loviisan kaupungilta tiedon, mistä hän voisi hankkia tontin tekoälyyn perustuvalle uudelle tehtaalle. Kun yhteyttä ei saatu, asianomainen päätti jutun mukaan perustaa tehtaansa Kotkaan, jossa oli valmis halli tarjolla. Lehti kertoi varmistaneensa asian kyseiseltä yrittäjältä. Jutussa myös siteerattiin entisen kaupunginjohtajan vastausta, jonka mukaan tämän ison, teollisen investoinnin menettäminen olisi johtunut kantelijan kyvyttömyydestä vastata yhteydenottoihin ja tarttua asioihin.
Neljänneksi kantelija pitää juttua Journalistin ohjeen 12 vastaisena. Tämän ohjekohdan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelun mukaan Loviisan Sanomat on julkaissut useaan otteeseen ex-kaupunginjohtajan lausuntoja ja hänen toimittamiaan asiakirjoja tarkistamatta niiden aitoutta ja totuudellisuutta. Niin sanotun vastapuolen eli Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan viranhaltijoita taas ei ole kantelun mukaan koskaan pyritty kuulemaan tai haastattelemaan. Kantelijan tietoon ei myöskään ole tullut, että Loviisan Sanomat olisi aktiivisesti pyrkinyt saamaan tietoonsa työsuojeluilmoituksia koskeneen selvityksen tuloksia, vaikka niistä luvattiin tiedottaa selvityksen valmistuttua.
Viidenneksi kantelu koskee sitä, että Journalistin ohjeen 21 mukaisesti kritiikin kohteelle tulisi varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Alkuperäisessä jutussa väitettiin, ettei Loviisan Sanomat ollut tavoittanut kantelun tekijää jutun kirjoittamisen yhteydessä. Kantelija katsoo, ettei lehti pyrkinytkään noudattamaan kyseistä Journalistin ohjeiden kohtaa, koska hänen virkapuhelimensa oli sairasloman aikana käännetty kaupungin vaihteeseen eikä lehti ollut yrittänytkään tavoittaa kantelijaa muilla tavoin, vaikka näitä olisi ollut useita.
Kuudenneksi kantelussa vedotaan Journalistin ohjeeseen 22, jossa todetaan, että ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Kanteluhetkellä jutun julkaisusta oli kulunut aikaa yli kaksi kuukautta, mutta kantelijan mukaan Loviisan Sanomat ei ollut kertaakaan pyrkinyt kuulemaan hänen näkökohtiaan. Lehti kuitenkin julkaisi kantelijan vastineen.
Seitsemänneksi kantelija katsoo jutun rikkoneen Journalistin ohjetta 28, jonka mukaan sairaustapauksista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jutussa kerrottiin kantelijan mielestä ikävällä tavalla hänen olleen sairaslomalla – jopa niin, että sairasloman voisi olettaa olleen aiheeton. Kantelija myös muistuttaa, että julkaistut kirjelmät eivät olleet salassa pidettäviksi luokiteltuja ja julkaistaessa toimielimen käsittelemättömiä.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja päätti ottaa kantelun koko neuvoston käsittelyyn kantelussa mainittujen Journalistin ohjeiden kohtien 4, 8, 12, 21 ja 22 näkökulmasta. Lisäksi päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan kanteluun Journalistin ohjeiden 10 ja 20 kannalta. Sitä vastoin neuvosto ei käsitellyt kantelua Journalistin ohjeiden 2 ja 28 näkökulmasta, sillä puheenjohtajan arvion mukaan kantelussa ei perusteltu riittävästi, miten päätösvaltaa olisi luovutettu toimituksen ulkopuolelle, eikä kantelijan sairautta tuotu jutussa esiin Journalistin ohjeiden vastaisella tavalla epähienotunteisesti.
Julkisen sanan neuvosto sovelsi kantelun käsittelyssä 30.9.2024 saakka voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 24.2.2024
Loviisan Sanomien päätoimittajan Stefan Holmströmin mukaan tapauksessa oli kyse Loviisan kaupungin korkeimpien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisistä riidoista. Jutuissa valotettiin eri vallankäyttäjien toimintaa virka-ja luottamustehtävissä sekä heihin kohdistuneita väärinkäytösepäilyjä. Kantelun kohteena oleva juttu perustui useista eri lähteistä saatuihin tietoihin sekä riidan eri osapuolten kaupunginhallitukselle lähettämiin luottamuksellisiin kirjelmiin. Päätoimittaja toteaa, että uutisilla oli laajaa yhteiskunnallista merkitystä ja journalistista arvoa. Tapaus johti muun muassa Loviisan kaupunginhallituksen eroamiseen.
Päätoimittaja toteaa, että tiedonvälitystä koskevat ratkaisut tehtiin pelkästään journalistisin perustein. Jutun kirjoittanut lehden avustaja toimii eri luottamustehtävissä sekä ylläpitää Loviisan Seutufoorumi -nimistä Facebook-ryhmää, jossa on myös jaettu ja keskusteltu niin sanotusta Raatihuonegatesta. Päätoimittaja huomauttaa, että Loviisan Sanomilla ei ole mitään tekemistä kyseisen Facebook-ryhmän kanssa eikä sellaisten toimijoiden tai yhdistysten kanssa, joissa jutun kirjoittaja on aktiivinen.
Kantelun kohteena olevassa jutussa Loviisan Yrittäjät ry ei myöskään ollut päätoimittajan mukaan mitenkään asianosainen, eivätkä toimittajan roolit menneet sekaisin, koska yrittäjäyhdistyksellä tai Loviisan Seutufoorumilla ei ollut kyseisessä jutussa hyötymis- eikä vahingoittamistarkoitusta. Päätoimittaja kertoo tarkistaneensa itse jutussa julkaistut sitaatit saamistaan luottamuksellisista kirjelmistä sekä vastanneensa jutun julkaisupäätöksestä.
Kahden osapuolen välisessä kiistassa molemmat osapuolet esittivät toistensa virkatoimien hoitamisesta syytöksiä ja väitteitä, joista osan todenperäisyydestä toimitus oli voinut riittävästi varmistua ja osa julkaistiin eri osapuolten esittäminä väitteinä, jotka toinen osapuoli sai jutussa kiistää. Päätoimittaja toteaa tämän olevan tavanomainen journalistinen menettely sana vastaan sana -kiistoissa.
Päätoimittajan mukaan jutussa käytettyjen asiakirjojen aitous tarkistettiin ja muussa tiedonhankinnassa kuultiin useampia lähteitä. Lopullinen juttu syntyi pitkän prosessin tuloksena, ja siitä myös karsittiin sellaisia väittämiä, joista toimituksella ei ollut täyttä varmuutta.
Päätoimittaja vakuuttaa lehden suhtautuneen tietolähteisiinsä kriittisesti. Jo etukäteen oli ollut ilmeistä, että kummallakin osapuolella ja tietolähteellä oli saattanut olla repivässä riidassa sekä hyötymis- että vahingoittamistarkoitus. Siksi jutussa referoitiin kummankin osapuolen kirjelmiä tasapuolisesti ja journalistisesti harkiten.
Päätoimittajan mukaan toimitus varmistui riittävästi molempien kirjelmien aitoudesta, eikä tätä ole missään kyseenalaistettu. Kirjelmissä esitettyjen väitteiden totuudellisuutta ei voitu varmistaa, vaan vallankäyttäjien väitteet yhdistettiin niiden esittäjiin, mikä on tavanomainen menettely journalismissa. Avoimuuden takia jutussa käytetyt ja siteeratut asiakirjat myös julkaistiin sellaisinaan Loviisan Sanomien nettisivulla.
Päätoimittajan mukaan kantelija ei ole osoittanut toimitukselle, että jutussa olisi olennaisia virheitä, eikä hän ole sellaisia pyytänyt oikaisemaan. Kukaan muukaan ei ole huomauttanut virheistä. Jos näin olisi tehty, virheet olisi korjattu päätoimittajan mukaan samalla tavalla kuin muutkin virheet: selvällä viittauksella sekä selityksellä siitä, mitä jutusta on korjattu. Lehden nettisivuilla oli jutun julkaisuhetkellä toimituksen yhteystietojen yhteydessä palautelomake (ja sittemmin niille on lisätty myös erillinen Ilmoita asiavirheestä -ohje).
Väite siitä, ettei Loviisan kaupungin elinkeino- ja infrastruktuurilautakunnan viranhaltijoita olisi koskaan pyritty kuulemaan tai haastattelemaan, on päätoimittajan mukaan perätön. Jutun valmistelun yhteydessä toimittaja yritti useasti tavoitella kantelijaa eli keskuksen johtajaa puhelimitse tämän työnumerosta, joka ohjautui Loviisan kaupungin keskukseen. Keskus kertoi asianosaisen olevan sairausvapaalla, jonka pituutta keskus ei tietenkään kertonut. Keskus ei myöskään antanut kysyttäessä kantelijan muita yhteystietoja.
Päätoimittajan mukaan elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtajan yhteystiedot eivät olleet toimituksen saatavilla myöskään muista lähteistä. Tämän vuoksi samanaikainen kuuleminen ei useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Kantelun kohteena olevan jutun lopussa julkaistiin teksti, jonka mukaan toimitus ei tavoittanut jutun julkaisupäivänä Elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen johtajaa.
Kantelun kohteena oleva juttu julkaistiin verkossa maanantaina 5.2.2024. Kaksi päivää myöhemmin eli keskiviikkona 7.2.2024 kantelija lähetti Loviisan Sanomille oman vastineensa, joka julkaistiin verkossa jo samana päivänä ja heti seuraavassa mahdollisessa paperilehdessä 8.2.2024. Toimitus katsoo, että kantelijan näkökohdat tulivat vastineessa kattavasti julkaistuiksi.
Päätoimittaja katsoo, ettei kantelun kohteena olevassa julkaisussa loukattu Journalistin ohjeita ja ettei Loviisan Sanomat siten rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisu
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. […]
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
Loviisan Sanomat julkaisi verkossa ja paperilehdessään jutun, joka käsitteli Loviisan silloisen kaupunginjohtajan tulehtuneita välejä Elinkeino- ja infrastruktuurikeskuksen (EKI) ja -lautakunnan johtohenkilöihin. Jutussa lainattiin kaupunginjohtajan ja EKI-lautakunnan puheenjohtajien kaupunginhallitukselle lähettämiä kirjelmiä, joissa esitettiin puolin ja toisin syytöksiä. Kaupunginjohtajan esittämä arvostelu henkilöityi erityisesti EKI-keskuksen silloiseen johtajaan.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että EKI-keskuksen johtaja joutui jutussa siinä määrin kielteiseen julkisuuteen, että hänelle oli syytä antaa tilaisuus vastata itseensä kohdistuvaan arvosteluun. Asemansa takia johtajan täytyi kuitenkin sietää työnsä kärkevääkin julkista arviointia, eikä julkisuus ollut tässä tapauksessa niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Alkuperäisessä jutussa mainittiin, ettei asianomaista ollut tavoitettu, ja toimitus julkaisi viivyttelemättä hänen kannanottonsa.
Kantelun ja jutun perusteella ei käy ilmi, miten jutun kirjoittaja tai paikallinen yrittäjäyhdistys olisivat hyötyneet jutun julkaisusta tai miten toimittaja olisi käyttänyt muuten ammattiasemaansa väärin. Lehden avustajana työskennelleen toimittajan aktiivisuus paikallisissa järjestöissä ja yhteisöissä ei tehnyt hänestä jääviä käsittelemään aihetta journalistisesti, joskin sidonnaisuuksien julkituominen olisi lisännyt läpinäkyvyyttä.
Toimitukselle ei myöskään tehty jutusta korjauspyyntöä, eikä neuvostolla siten ole edellytyksiä arvioida kantelua mahdollisten asiavirheiden näkökulmasta tai sen kannalta, miten lehden lähdekritiikki olisi pettänyt tai tietojen tarkistaminen ollut puutteellista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Loviisan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Anna Ovaska, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.