Yle, TV1

Hae päätöksiä

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vapauttava

2587/YLE/97

Yle, TV1
Ylen MOT-ohjelmassa käytiin läpi arvioita, joita julkisessa keskustelussa on esitetty ympäristön tilasta ja kehityksen suunnasta. Yhtenä esimerkkinä esiteltiin tiedekeskukseen sijoitettua laskuria, joka kuvasi eliölajien häviämistä. Toimittaja laati laskurin perusteella esimerkin, jonka mukaan kaikki eliölajit kuolisivat sukupuuttoon vuoteen 2003 mennessä. Esimerkki oli kärjistetty, mutta laskurin yhteydessä annetuille tiedoille rakentuva ja sen vuoksi myös perusteltu. Ylen ei katsottu rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2465/YLE/97

Yle, TV1
TV1:n dokumenttiohjelmassa käsiteltiin turkiseläimiä ja turkistarhausta kriittiseen sävyyn. Kriittinen ote heijastui myös kuvallisissa valinnoissa. Neuvosto totesi kuitenkin, että ohjelmassa kuultiin näkökantoja puolesta ja vastaan, ja siitä ilmeni, että myös tutkijapiireissä on erilaisia näkemyksiä turkistarhauksesta. Ohjelmaa ei pidetty kantelijaa tai hänen edustamaansa tutkimuslaitosta leimaavana, eikä ohjelma johtanut tältä osin enempiin toimiin. Osa ohjelman kuvauksista oli tehty kantelijan edustamalla tutkimuslaitoksella. Televisioyhtiö luovutti ohjelman tekovaiheessa tätä kuva-aineistoa edelleen toiselle televisioyhtiölle. Neuvosto totesi, että kuvatun materiaalin käyttäminen myöhemmin, muussa yhteydessä on tavanomaista. Lähtökohtana on, että kerran annettu kuvauslupa kattaa kuvatun aineiston arkistokäytön. Kuva-aineiston luovuttaminen vastasi näin ollen alan vakiintunutta käytäntöä eikä rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttava

2474/YLE/97

Yle, TV1
TV1:n ajankohtaisohjelmassa kerrattiin törkeimpiä ja tärkeimpiä Suomessa tapahtuneita talousrikoksia, joista yhtenä oli esillä kunnallishallinnon korruptio. Sen yhteydessä mainittiin ns. metro-oikeudenkäynti. Samaan aikaan kuvanauhalta näkyi pätkä oikeudenkäynnistä, jossa joukko Helsingin päättäjiä oli syytettynä. Kyse oli varsinaisen metro-oikeudenkäynnin sivujuonteesta, jossa oikeus arvioi sitä, olisiko tiettyjä metrohankkeeseen liittyneitä asioita pitänyt aikanaan siirtää kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kuvanauhalla esiintyneiden päättäjien suuri määrä ja tunnettuisuus puhui sitä vastaan, että katsojat olisivat pelkästään kuvanauhan perusteella yhdistäneet heidät törkeisiin talousrikoksiin. Oikeudenkäynnin aihe ja se, että syytteet oli aikanaan hylätty, olisi kuitenkin pitänyt kertoa tarkemmin. Ne selvennettiinkin viikkoa myöhemmin lähetetyssä ohjelmassa. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

Langettava

2331/YLE/96

Yle, TV1
Televisio-ohjelmassa selostettiin oikeudenkäyntiä, jossa pankki haki takaajilta saamistaan. Sekä käräräjäoikeus että hovioikeus olivat vahvistaneet takaajat maksuvelvollisiksi. Hovioikeuden päätöksen jälkeen ilmeni, että oikeudelle oli esitetty velkakirja, joka poikkesi takaajien aikanaan saamasta velkakirjan kopiosta. Pankin mukaan velkakirjaa oli täydennetty vastaamaan alkuperäisen velallisen ja pankin välillä tehtyä sopimusta.Ohjelmassa katsottiin, että velkakirjojen täydentäminen oli lähellä petosta ja väärennöstä, ja että se oli ilmeisesti johtanut siihen, että takaajat olivat hävinneet puolen miljoonan riitansa oikeudessa. Kyse oli kuitenkin riidanalaisesta asiasta, joka oli tältä osin menossa ensimmäistä kertaa oikeuden harkittavaksi. Ohjelmassa esitetyn kannanoton tueksi viitattiin vain arvioon, jonka takaajien uusi asiamies, pankin vastapuoli, oli esittänyt. Neuvosto ei pitänyt väitteen tueksi esitettyjä perusteluja riittävinä, ottaen huomioon niiden vakavuuden. Televisioyhtiölle annettiin huomautus hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.

Langettava

2326/YLE/96

Yle, TV1
Televisio-ohjelmassa selostettiin takausoikeudenkäyntiä, jossa pankki haki takaajilta saamistaan. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus olivat vahvistaneet takaajat maksuvelvollisiksi. Tämän jälkeen ilmeni, että oikeudelle oli esitetty velkakirja, joka poikkesi takaajien aikanaan saamasta velkakirjan kopiosta. Pankin mukaan velkakirjaa oli täydennetty vastaamaan alkuperäisen velallisen ja pankin välillä tehtyä sopimusta. Asianajaja, joka oli avustanut takaajia oikeudessa, ei ollut havainnut kyseisiä merkintöjä ennen hovioikeuden päätöstä. Ohjelmassa viitattiin tässä yhteydessä asianajajan ja pankin erityissuhteeseen ja kohdistettiin asianajajaan vakava, hänen esteellisyyttään koskenut väite. Asianajajaa oli haastateltu ohjelmaa varten, mutta tähän väitteeseen hän ei voinut vastata, koska sitä ei oltu hänelle esitetty. Seuraavassa ohjelmassa asia oikaistiin. Neuvosto antoi televisioyhtiölle kuitenkin huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.