5077/YLE/12

Vapauttava

Yleisradion toimittaja ei kertonut tekevänsä tv-ohjelmaa, kun hän kävi lääkärin vastaanotolla kertomassa vaivoistaan. Kyseessä oli testi, jolla haluttiin selvittää, myöntävätkö lääkärit sairauslomia kevein perustein.

Kantelu 14.12.2012

Kantelu kohdistuu Ylen A-Talkissa 29.11.2012 esitettyyn inserttiin. Kantelun mukaan toimittaja kävi neljän lääkärin luona ja teeskenteli potilasta. Tarkoituksena oli vertailla saatuja hoito-ohjeita, lääkityksiä ja sairauslomia. Näille lääkäreille ilmoitettiin seuraavana päivänä, että kyseessä ei ollut oikea potilas.

Ohjelmassa ei mitenkään kommentoitu sitä, että tämäntyyppinen tiedonhankinta on poikkeuksellista ja että sille pitää olla erityisen painavat perustelut. Kantelijan mielestä monelle katsojalle saattoi jäädä käsitys, että toimittaja voi noin vain valehdella tehdessään juttua. Kantelija painottaa, että lääkäri-potilas -suhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Lähtökohtana tulee olla se, että potilas puhuu totta.

Kantelija kirjoitti asiasta 30.11.2012 ohjelman toimittajalle, A Talkin toimituspäällikölle ja Ylen uutistoiminnan päällikölle, mutta he eivät ole vastanneet. Kantelija pyytää neuvostoa ottamaan kantaa seuraaviin asioihin: 1) onko kyseessä yhteiskunnallisesti niin merkittävä asia, että mainitunkaltainen tiedonhankinta on hyväksyttävää, ja 2) jos se on hyväksyttävää, olisiko tiedonhankinnan poikkeuksellisuus pitänyt perustella katsojille?

Yleisradion vastaus 9.1.2013

Päätoimittaja Atte Jääskeläisen vastauksen mukaan Yle on tulkinnut, että kyse on Journalistin ohjeiden 9. kohdan tulkinnasta eli mahdollisuudesta käyttää poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä. Ylen sisäisten ohjeiden mukaan poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien käytön hyväksyvät esimies ja vastaava toimittaja. Päätös perustuu tämän journalistin ohjeiden kohdan punnintaan: On harkittava, ovatko menetelmällä hankittavat tiedot yhteiskunnallisesti merkittäviä ja olisivatko ne selvitettävissä muilla keinoin.

Ohjelmaa edeltävinä kuukausina oli Jääskeläisen mukaan kritisoitu julkisuudessa voimakkaasti lääkäreitä siitä, että he myöntävät liian heppoisin perustein sairauslomaa.  Aihe otettiin teemaksi A-Talkin studiokeskusteluun. Osaksi ohjelmaa tehtiin insertti, jossa testattiin lääkäreiden sairauslomakäytäntöjä. Toimittaja ei tässä salannut ammattiaan ja henkilöllisyyttään, mutta ei kuitenkaan kertonut tekevänsä testiä ohjelmaa varten. Kyse oli päätoimittaja Jääskeläisen mukaan vähemmän poikkeuksellisesta tiedonhankintamenetelmästä kuin puhdas ammatin tai henkilöllisyyden salaaminen olisi ollut.

Toimitus kuitenkin tiedosti ja vähintään piti mahdollisena, että kyse olisi poikkeuksellisesta tiedonhankintamenetelmästä. Jääskeläinen teki vastaavana toimittajana päätöksen, että menetelmää voidaan tässä tapauksessa käyttää. Sillä voidaan osoittaa ja kertoa keskustelun pohjaksi seikkoja, joita ei muutoin saataisi osoitetuksi ja kerrotuksi. Lisäksi kysymys oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Päätöksen yhteydessä korostettiin, että lääkäreitä on kuultava ja asiaa on käsiteltävä maltillisesti ja kiihkottomasti tiedostaen, että yleensäkin lääkärin on voitava luottaa potilaan kertomaan.

A-talkin suorassa studiokeskustelussa juontaja kertoi, että koska lääkäreitä arvostellaan liian lepsuista sairauslomien myöntämisestä, toimitus on tehnyt testin. Insertissä testin tehnyt toimittaja kertoo Jääskeläisen mukaan avoimesti katsojille, ettei sano olevansa juttua tekevä toimittaja, mutta kertoo muutoin oikeat tiedot: ikänsä, nimensä, toimittajan ammattinsa ja aika ajoin tietotyöläisiä – kuten häntä itseäänkin – vaivaavasta uupumuksesta ja unettomuudesta.

Insertissä katsojille kerrotaan sekin, että seuraavana aamuna lääkäreille paljastetaan kyseessä olleen A-talkin toimittajan testi. Lääkärit saivat hyvän journalistisen tavan mukaan mahdollisuuden tulla kuulluksi samassa insertissä ja heidän perustelujaan toiminnalleen myös siteerattiin. Yle varmisti Jääskeläisen vastauksen mukaan myös, ettei poikkeuksellisen tiedonhankintamenetelmän avulla hankittujen tietojen käyttö ollut harhaanjohtavaa eikä niiden käytöstä aiheutunut haittaa sivullisille, kuten Ylen sisäiset ohjeet edellyttävät.

Ohjelman katsojapalautteen perusteella katsojat ymmärsivät hyvin, miten testi oli toteutettu. Ohjelma kirvoitti suuren ja hyvin myönteisen palauteryöpyn, eikä A-talkin toimituksen tekemä testi saanut moitteita tai kyseenalaistuksia muilta – ei edes sairauslomaa myöntäneiden lääkäreiden taholta.

Kantelijan toimitukseen laatimaan kriittiseen sähköpostiin laadittiin vastaus, mutta Jääskeläisen mukaan se jäi väärinkäsityksen vuoksi postittamatta.

Ratkaisu

Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (JO 1). Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla (JO 9).

Toimittaja testasi A-Talkin inserttiä varten joidenkin lääkärien herkkyyttä kirjoittaa hänelle sairauslomaa. Toimittaja käytti omia henkilötietojaan, mutta ei paljastanut lääkäreille käyttävänsä tietoja jutun tekoon. Lääkärien nimiä ei kerrottu ohjelmaa esitettäessä. Heille kerrottiin testistä jälkeenpäin, ja Yle tarjosi myös mahdollisuuden kommentoida aihealuetta. Katsojille kerrottiin testin toteutustapa, mutta toimitus ei erikseen perustellut, miksi se käytti poikkeuksellisia tiedonhankintakeinoja.

Hyvä journalistinen tapa perustuu lähes poikkeuksetta siihen, että toimittaja hankkii tarvitsemansa tiedot avoimesti. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista. Tässä tapauksessa toimittaja ei todennäköisesti olisi saanut aitoa ja luotettavaa tietoa valittujen lääkärien herkkyydestä kirjoittaa sairauslomia, jos hän olisi samalla kertonut tekevänsä televisio-ohjelmaa. Lääkärin haastattelu tai hänen asettamisensa testiin ovat eri asioita. Julkisen sanan neuvosto katsookin, että Yleisradion valitsemalle menetelmälle oli perusteet.

Journalistin ohjeiden kohta 9 edellyttää, että poikkeuksellisin keinoin hankittavat tiedot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Syksyllä 2012 keskusteltiin julkisuudessa muun muassa aloitteesta, jonka mukaan sairausloman ensimmäinen päivä olisi Ruotsin mallin mukaan niin sanottu karenssipäivä eikä siltä maksettaisi palkkaa. Niin sanotut “turhat sairauslomat” nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun muulloinkin silloin tällöin. Neuvosto katsookin, että kyseessä olivat yhteiskunnallisesti merkittävät seikat.

Neuvosto myös toteaa, että toimittaja ei salannut henkilöllisyyttään eikä ammattiaan. Yleisölle myös kerrottiin avoimesti, että tiedot oli hankittu poikkeuksellisin keinoin. Yleisradio olisi toiminut esimerkillisesti, jos se olisi myös perustellut toimintansa yleisölle. Laiminlyönti oli kuitenkin vähäinen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Ulla Ahlmén-Laiho, Anssi Halmesvirta, Hannu Helineva, Kalle Heiskanen, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen ja Salla Vuorikoski.