2474/YLE/97

Vapauttava

TV1:n ajankohtaisohjelmassa kerrattiin törkeimpiä ja tärkeimpiä Suomessa tapahtuneita talousrikoksia, joista yhtenä oli esillä kunnallishallinnon korruptio. Sen yhteydessä mainittiin ns. metro-oikeudenkäynti. Samaan aikaan kuvanauhalta näkyi pätkä oikeudenkäynnistä, jossa joukko Helsingin päättäjiä oli syytettynä. Kyse oli varsinaisen metro-oikeudenkäynnin sivujuonteesta, jossa oikeus arvioi sitä, olisiko tiettyjä metrohankkeeseen liittyneitä asioita pitänyt aikanaan siirtää kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kuvanauhalla esiintyneiden päättäjien suuri määrä ja tunnettuisuus puhui sitä vastaan, että katsojat olisivat pelkästään kuvanauhan perusteella yhdistäneet heidät törkeisiin talousrikoksiin. Oikeudenkäynnin aihe ja se, että syytteet oli aikanaan hylätty, olisi kuitenkin pitänyt kertoa tarkemmin. Ne selvennettiinkin viikkoa myöhemmin lähetetyssä ohjelmassa. Kantelu ei johtanut enempiin toimiin.

KANTELUTV 1:ssä esitettiin 6.3. ja uusintana 7.3.1997 ohjelma ”A-plus, Talousrikosten Top 5”. Aiheeksi ilmoitettiin Suomen törkeimmät ja tärkeimmät talousrikokset. Ohjelmassa esiintyneet asiantuntijat luokittelivat kunnallishallinnossa esiintyneen korruption viidenneksi törkeimmäksi talousrikokseksi. Tässä yhteydessä lueteltiin mm. Helsingin metro-oikeudenkäynti, Vantaan lahjusoikeudenkäynti ja ns. Turun tauti. Taustaksi oli valittu kuvanauhoja eri oikeudenkäynneistä, mm. Vantaan kihlakunnanoikeudesta ja Turun raastuvanoikeudesta. Näillä kuvanauhoilla näkyvät syytetyt on myöhemmin tuomittu niistä rikoksista, joista heitä ohjelman mukaan syytettiin. Ennen edellä mainittuja kuvanauhoja esitettiin kuitenkin filmi, jossa kantelijat, silloin Helsingin kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen varajohtaja, sekä joukko muita kaupungin luottamus- ja johtohenkilöitä esiintyivät täysin tunnistettavina. Selostuksesta ilmeni, että kyseiset henkilöt olivat oikeudenkäynnissä syytettyinä. Siinä todettiin mm. seuraavaa: ”- antoivat napamiehille mahdollisuuden ketkutella rahoja puolueensa ja itsensä hyväksi”.Kuvanauha oli peräisin 1980 -luvun alusta. Se liittyi ns. metro-oikeudenkäyntiin, mutta ei koskenut talousrikoksia, vaan sitä, olisiko tiettyjä metrohankkeeseen liittyneitä asioita pitänyt aikanaan siirtää kaupunginhallituksen päätettäväksi. Tätä ei kerrottu ohjelmassa, vaan ohjelman tekijät antoivat ymmärtää, että kaikki syytettyinä esiintyneet olisivat syyllistyneet törkeisiin talousrikoksiin.Harva katsoja pystyi yhdistämään kuvanauhaa oikein eli mieltämään, että kyseessä olivat oikeudessa syyttömiksi havaitut henkilöt, joita vastaan ajettu syyte ei edes koskenut talousrikosta, vaan varomattomuudesta tehtyä virkavirhettä. Nauha esitettiin todellisten talousrikosoikeudenkäyntien välittömässä yhteydessä. Tämä vahvisti mielikuvaa, että kyseiset henkilöt olisivat syyllistyneet törkeisiin talousrikoksiin.YLEN VASTAUSVastaava ohjelmatoimittaja Ari Järvinen toteaa kantelukirjelmän rakentuvan kolmeen väitteeseen, joille ei löydy perusteita ohjelman sisällöstä. Ohjelman sisällöstä ei saa tukea väitteelle, jonka mukaa ohjelmantekijät olisivat antaneet ymmärtää, että kaikki kuvissa esiintyneet henkilöt olisivat olleet talousrikollisia. Kirjelmässä todisteltiin myös, että oikeudenkäynnillä ei olisi ollut varsinaista yhteyttä metrojuttuun ja sitä kautta kunnalliseen korruptioon. Samalla kirjelmässä itsessään kuvataan tämä yhteys juridisen täsmällisesti. Syytteiden hylkääminen ei ole este metrojutun mieleen palauttamiseen. Oikeudenkäynnin yksityiskohtiin ohjelmassa ei menty.Kirjelmässä väitettiin, että useimmat katsojat olisivat saaneet mielikuvan, jonka mukaan lähes kaikki ohjelmassa esiintyneet henkilöt olisivat olleet talousrikollisia. Ohjelmasta saatu palaute ei tue tätä käsitystä. Palautteena tuli kaksi soittoa, jotka kumpikin koskivat musiikkia. Koska kantelijoiden kirjelmästä oli kuitenkin pääteltävissä, että kolme henkilöä oli käsittänyt ohjelman väärin, selvennettiin asiaa A-plus -ohjelman yhteydessä 13.3.Ylen vastauksessa todetaan vielä, että kantelijat eivät osoittaneet Ylelle mitään oikaisupyyntöä ennen kääntymistään JSN:n puoleen. Yle sai kantelukirjelmän myöhemmin. Samassa Yleä lähestyi lehtitoimittaja, joka oli saanut kirjelmän jo ennen yhtiötä.RATKAISU Neuvosto toteaa, että hyvä journalistinen tapa edellyttää huolellisuutta henkilökuvien julkaisemisessa. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä. Oikeudenkäynnistä otettua kuvanauhaa oli nyt käytetty kuvituksena ohjelmassa, jonka aiheena olivat törkeät talousrikokset. Kuvanauhalla esiintyi syytettyjen roolissa monikymmenpäinen joukko helsinkiläisiä päättäjiä, silloinen kaupunginjohtaja ensimmäisten joukossa. Neuvoston mielestä kuvassa esiintyneiden päättäjien suuri määrä ja heidän tunnettuisuutensa puhui sitä vastaan, että katsojat olisivat tämän kuvanauhan perusteella käsittäneet, että kyseisiä henkilöitä olisi syytetty törkeistä talousrikoksista. Kuvanauhan näyttäminen talousrikosoikeudenkäyntien yhteydessä olisi kuitenkin vaatinut tarkempaa mainintaa oikeudenkäynnin aiheesta ja siitä, että syytteet oli aikanaan hylätty. Viikkoa myöhemmin lähetetyssä A-plussassa luettiinkin selvennys, josta mainitut seikat ilmenivät. Edellä mainituilla perusteilla neuvosto ei ryhdy kantelun johdosta enempiin toimiin.