KANTELUN KOHTEENA OLEVA OHJELMAKuningaskuluttajassa 16.1.1996 käsiteltiin takausoikeudenkäyntiä, jossa paikallinen pankki haki takaajilta takaussaamistaan. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus vahvistivat takaajat maksuvelvollisiksi. Hovioikeuskäsittelyn jälkeen ilmeni, että pankki oli täydentänyt takauksen kohteena ollutta velkakirjaa kahdelta kohdin sen allekirjoittamisen jälkeen. Täydennetty velkakirja oli jätetty oikeudelle. Ohjelmassa ryhdyttiin purkamaan tapahtumien kulkua haastattelemalla yhtä takaajista. Hänen näkemyksensä oli, että velkakirjan täydentämisellä oli ollut olennainen merkitystä asian lopputulokselle. Tämän jälkeen kerrottiin, että takaajia avustanut asianajaja oli aikanaan hoitanut paljonkin kyseisen pankin asioita ja että hänen suhteensa pankkiin olivat hyvät. Toimittaja kyseenalaisti asianajajan riippumattomuuden ja kytki nämä seikat oikeuden päätöksiin, eli takaajien häviöön. Ohjelmassa todettiin myös, että pankin maine oli viime vuosina ryvettynyt, ja pankkia oli haastettu yhä useammin oikeuteen. Velkakirjan täydentämisen todettiin lähentelevän rikoslaissa mainittua petosta ja väärennöstä.Toimittaja kertoi pankinjohtajan vähätelleen velkakirjojen eron merkitystä. Toimittajan sarkastisena kommenttina oli, että takaajien kannalta erolla ei ilmeisesti ole merkitystä kuin puolen miljoonan markan verran.KANTELUKantelijat katsovat, että ohjelmassa esitettiin useita vääriä väitteitä eikä kantelijoille annettu riittävää mahdollisuutta oman kantansa kertomiseen tai haastatteluun valmistautumiseen. Ohjelmassa annettiin aivan väärä käsitys haastattelusta kieltäytymisen syistä. Toimittaja ei myöskään tiedustellut toimitusjohtajalta kantaa ohjelman keskeisiin väitteisiin. Toisin kuin ohjelmassa väitettiin, pankkia vastaan on viime vuosina nostettu vain yksi kanne ja sekin vastauksena pankin perimiskanteeseen. Ohjelmassa esitetyt vakavat syytökset asiakirjan väärennöksestä ja petoksesta perustuivat pelkästään toisen, asian oikeudessa hävinneen osapuolen näkemyksiin. Toimitusjohtajan henkilötietojen ja valokuvan esittäminen tässä yhteydessä oli törkeää.Kirjelmässä todetaan, että vuonna 1990 vallinneen oikeuskäytännön mukaan velkakirjan täydentäminen osapuolten sopimalla tavalla oli mahdollista allekirjoittamisen jälkeenkin. Asiasta sovittiin velallisten kanssa suullisesti ja he toimivat kolme vuotta sopimuksen mukaisesti. Toimitusjohtaja Rosti toteaa omassa kirjelmässään, että ohjelmassa näytettiin hänestä teknisin keinoin korostettu valokuva ja hänen nimensä mainittiin useaan otteeseen. Valokuvan yhteydessä esitettiin väite toiminnasta, joka lähentelee rikoslaissa mainittua petosta ja väärennöstä, ja viitattiin osuuspankin asioiden olevan epäluotettavissa käsissä. Väitetty velkakirjaväärennös yhdistettiin toimitusjohtajaan henkilönä, vaikka kantelija ei ole kyseistä velkakirjaa laatinut tai sen perintää viime vuosina hoitanut. Ohjelmassa ei kerrottu haastattelusta kieltäytymisen keskeistä syytä, pankkisalaisuuden ehdottomuutta.YLE:N VASTAUSKuningaskuluttaja-ohjelman tuottaja Vesa Saarinen toteaa, että toimitusjohtajalle varattu aika haastatteluun valmistautumiseen, eli vajaa työpäivä, ei tuntunut kohtuuttoman lyhyeltä. Toimitusjohtaja soitti vielä seuraavana päivänä, ja katsoi, että velkakirjojen muuttamisessa ei ollut mitään kummallista. Häntä pyydettiin toimittamaan lisäyksensä faxilla toimitukseen, mitä hän ei kuitenkaan tehnyt. Toimitusjohtajalle annettiin mahdollisuus lausua asiasta aina lähetyspäivään asti. Toimittajalla oli velallisten kirjallinen valtuutus ja takaajien piti soittaa valtuutuksensa puhelimitse, joten pankkisalaisuuteen vetoaminen on tarpeetonta ja harhauttavaa. Toimittaja oli edeltä käsin neuvotellut kolmen paikkakuntalaisen kanssa, joilla oli toisistaan riippumattomia kiistoja kyseisen pankin kanssa. Nyt esillä ollut tapaus oli niistä selkein, joten se valittiin aiheeksi. Takaajien asiamies on sitä mieltä, että pankki on toiminut lainvastaisesti velkakirjaa täydentäessään. Asiamiehen mukaan pankki syyllistyi oikeuden käyttämiseen rikoksentekovälineenä, kun sanottu velkakirja jätettiin oikeudelle. Ylen vastauksessa luetellaan kolme oikeudenkäyntiä, joissa pankki on ainakin ollut vastaajana ja todetaan lopuksi, että kantelijat eivät ole vaatineet ohjelman oikaisemista.JATKOKIRJEENVAIHTOPankin kirjelmässä toistetaan, että asiaan perehtymiselle varattu aika oli aivan liian lyhyt ja että ohjelmassa esitettyjä väitteitä ei mitenkään yksilöity ennakolta. Vastineessa mainituissa oikeudenkäynneissä kahdessa pankki on kantajana, ja vain yhdessä vastaajana.Toimitusjohtaja Rosti kertoo, että hänelle ei toimitettu takaajien valtakirjoja, joten hänen oli noudatettava pankkisalaisuutta.Tuottaja Vesa Saarinen ilmoittaa velallisten ja takaajien kiistävät sen, että velkakirjaa olisi täydennetty suullisen sopimuksen mukaisesti. Velallisten selvityksen mukaan korkoja ei ollut myöskään peritty niin kuin täydennetty velkakirja olisi edellyttänyt.RATKAISUTiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu seurata pankkitoimintaa ja arvostella sitä tarvittaessa kärkevästikin. Asiatiedot on kuitenkin tarkastettava niin hyvin kuin mahdollista ja vakavat syytökset kyettävä perustelemaan. Keskeneräisiä oikeudenkäyntejä selostettaessa on noudatettava tasapuolisuutta. Jos nimeltä mainittuun henkilöön kohdistetaan voimakasta arvostelua, on hänelle annettava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus esittää näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Tällöin hänen on voitava vastata keskeisiin, hänen toimintaansa kohdistuviin väitteisiin. Ohjelmassa kyseenalaistettiin pankin maine ja todettiin velkakirjan täydentämisen lähentelevän rikoslaissa mainittua petosta ja väärennöstä. Pankin toimitusjohtajan kommentti tältä osin kerrottiin, mutta niin, että sen merkitys välittömästi mitätöitiin. Ohjelmassa katsottiin, että pankin toimet olivat ilmeisesti johtaneet siihen, että takaajat olivat hävinneet asian alemmissa oikeusasteissa. Tämän kannanoton tueksi on Ylen vastauksessa viitattu arvioon, jonka takaajien uusi asiamies, eli toisen riitapuolen edustaja, on asiasta antanut.Neuvosto toteaa, että kannan ottaminen kesken vireillä olevan oikeudenkäynnin ei yleensäkään ole hyvän journalistisen tavan mukaista, saati jos sen perusteeksi esitetään vain riidan toisen osapuolen arvio asiassa, joka on menossa ensimmäistä kertaa oikeuden arvioitavaksi. Kannanotto kytkettiin myös väitteisiin rikosta lähentelevistä menettelytavoista. Väitteet olivat omiaan leimaamaan sekä pankkia että sen toimitusjohtajaa.Pankin toimitusjohtajan kieltäytyminen varsinaisesta haastattelusta saattoi osaltaan vaikuttaa kuvaan, joka ohjelmassa välittyi pankin toiminnasta. Neuvosto katsoo kuitenkin, että Yle ei ole esittänyt riittävää selvitystä pankin mainetta ja menettelytapoja koskeneiden, vakavien väitteiden ja vihjailujen tueksi ja rikkoi näin ollen hyvää journalistista tapaa.Neuvosto antaa edellä esitetyillä perusteilla Yleisradiolle huomautuksen.
Menu