Yleisradion TV1:n ajankohtaisohjelmassa A-studio (20.1.2006) käsiteltiin suomalaisten ja neuvostoliittolaisten poliitikkojen keskusteluja ja yhteydenpitoa vuonna 1986.
Ohjelma perustui arkistolähteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin.
Kantelu 8.2.2006 ja lisäselvitys 16.3.2006
Kantelijan mukaan ohjelmassa ei suhtauduttu arkistolähteisiin riittävän kriittisesti; ainoana lähteenä käytettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kansainvälisen osaston ensimmäisen varajohtajan Vadim Zagladinin muistiota NKP:n arkistosta, vaikka tietoja olisi ollut eduskunnan ja Sdp:n arkistoissakin. Kalevi Sorsa oli vastannut julkisuudessa häneen kohdistuneisiin syytöksiin, mutta vastauksiin ei viitattu. Tämä johti siihen, että kantelijaa ja Sorsaa kohdeltiin loukkaavasti.
Kantelijalle ei annettu mahdollisuuksia tulla kuulluksi samanaikaisesti; hänelle ei annettu riittävästi taustatietoja, ei mahdollisuutta tutustua etukäteen muistioon kahdenkymmenen vuoden takaisesta keskustelusta, eikä aikaa valmistautua perehtymällä omiin muistiinpanoihinsa. Yleisradion subjektiivinen kiire ohjelman teossa meni haastateltavan oikeuksien ylitse.
Journalistin ohjeiden rikkomisen lisäksi Liikanen useassa kohdin toteaa, että A-studio rikkoo Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöä.
TV1:n vastaukset 2.3. ja 23.3.2006
Ohjelmajohtaja Riitta Pihlajamäki sanoo, että A-studiossa esitetty raportti toi esille uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja poliittisesta lähihistoriasta. Kyse oli tavanomaisesta journalistisesta raportoinnista – ei lopullisesta historiankirjoituksesta. Tiedot käsiteltiin poikkeuksellisen tiukalla lähdekritiikillä ja tarkistettiin erityisen hyvin. Kukaan ei ole kiistänyt asiakirjan aitoutta.
A-studiossa korostettiin, että asiakirja on vain neuvostonäkemys, koska Liikanen ei halunnut omaa näkemystään esittää. Liikanen ei ole esittänyt A-studion raportista yhtään virhettä, eikä hän ole esittänyt vastinepyyntöä. Sorsan osalta jutussa esiteltiin Vladimir Bukovskin hallussa olevia asiakirjoja. Luonnehdinta Sorsasta oli haastateltavan. Näkökulma vaihdettiin toisen haastateltavan, professori Seppo Hentilän avulla.
Liikasta pyydettiin A-studion haastatteluun tiistaina 17.1.2006 eli useita päiviä ennen lähetystä, ja sen jälkeen myös poikkeuksellisen monta kertaa ja tarkasti kertoen, mistä asiasta häntä haastateltaisiin. Liikanen perusteli vastahakoisuuttaan työkiireillä. Lopullisen kieltäytymisensä hän perusteli muun muassa aiheen puoluepoliittisuudella ja nykyisellä asemallaan. Tämä luettiin sellaisenaan raportin sisällä.
Ratkaisu
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).
Julkisen sanan neuvosto tulkitsee Journalistin ohjeita, jotka koskevat koko alaa ja kaikkien tiedotusvälineiden toimintaa. Yleisradion Ohjelmatoiminnan säännöstön tulkinta ei kuulu neuvoston toimivaltaan.
Yleisradion A-studion raportissa esiteltiin tietoja niin sanotusta Zagladinin muistiosta, jonka venäläinen Vladimir Bukovski oli kopioinut NKP:n arkistossa. Raportissa käsiteltiin muistion perusteella Suomen ja Neuvostoliiton päättäjien yhteydenpitoa 1980-luvulla. Ohjelmassa haastateltiin Bukovskin lisäksi suomalaisia historiantutkijoita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että olisi ollut hyvän journalistisen tavan mukaista ja yleisölle kiinnostavaa kuulla Erkki Liikasta samanaikaisesti A-studion raportissa. Liikanen kuitenkin kieltäytyi haastattelusta. Toimitus teki useita yrityksiä saadakseen Liikasen ohjelmaan. Kalevi Sorsasta muistiossa esitetyt väitteet eivät olleet uusia, joskaan hänen aiemmin esittämiinsä vastauksiin ei ohjelmassa viitattu. Lisäksi haastatellut asiantuntijat asettivat muistion tiedot oikeisiin ajallisiin kehyksiin, jolloin näkökulma ei jäänyt yksipuoliseksi.
Lisäksi Julkisen sanan neuvosto toteaa, että toimitus päättää ohjelman sisällön ja näkökulmat sekä valitsee haastateltavat ja lähetysajat hyvän journalistisen tavan puitteissa. Muunlainen menettely olisi journalistisen päätösvallan luovuttamista toimituksen ulkopuolelle.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että TV1 ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.