JO 35

Hae päätöksiä

  • Vapaa haku

  • Journalistin ohjeet

  • Ratkaisu

  • Media

  • Asiasana

Vapauttava

9723/UL/25

Helsingin Sanomat
lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys
Helsingin Sanomat julkaisi kriittisen jutun Seiskan toimintatavoista. Jutussa esitetyille tulkinnoille oli perusteet, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä. Helsingin Sanomat oli haastatellut juttuun useita ihmisiä, ja nimettömien lähteiden käyttöä oli avattu lukijoille riittävällä tavalla. Lähdekritiikin pettämisestä ei ollut viitteitä.

Vapauttava

7870/UL/21

Helsingin Sanomat
oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, toimittajan asema

Vastaava päätoimittaja kommentoi kirjoituksessaan lehtensä toimittajiin kohdistuvia syytteitä ja puolusti niiden perusteena ollutta lehden journalistista työtä. Journalististen päätösten perusteleminen ja puolustaminen julkisesti kuuluu päätoimittajalta odotettuihin tehtäviin, eikä se ole journalistin aseman väärinkäyttöä. Kirjoittajan kytkös käsiteltävään aiheeseen perustui hänen ammattiasemaansa lehden vastaavana päätoimittajana. Syytteen yhteiskunnallisten vaikutusten kriittinen arvioiminen ei ollut Journalistin ohjeiden vastainen asiaton pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuihin. 

Vapauttava

6947/SL/18

Ilta-Sanomat
lähdekritiikki, mielipiteiden tai sepitteen erottuminen tosiasioista, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, tietojen tarkistaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, yksityisyyden suoja, yleisön tuottama verkkoaineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Langettava

6854/SL/18

Iltalehti
Kielteinen julkisuus, lähdekritiikki, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yksityisyyden suoja, yleisön tuottama verkkoaineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava

6496/AL/17

Suomen Kuvalehti
journalistin aseman väärinkäyttö, journalistinen päätösvalta, Kielteinen julkisuus, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto (vastine), samanaikainen kuuleminen

Lehti kertoi jutussaan Asianajajaliiton tutkivan alkoholia työaikana nauttineen asianajajan toimia. Jutussa haastateltiin kirkkovaltuuston jäseniä, koska kyseinen asianajaja kuului kirkkovaltuustoon. Haastateltavien lausumia käytettiin totuudenmukaisesti. Asianajajaa ei tarvinnut kuulla samassa yhteydessä, koska kyseessä oli jatkojuttu, joka kommentoi aiempaa juttua, jossa häntä oli haastateltu. 

Vapauttava

6514/SL/17

Satakunnan Kansa
rikoksesta epäillyn tai tuomitun tunnistaminen, syyllisyyden ennakoiminen, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi kuntavaaliehdokkaan rikostaustasta ja valehtelusta. Ehdokkaan nimen kertominen oli perusteltua. Lehti käytti huolimatonta ilmaisua käsitellessään ehdokkaan tulevaa oikeudenkäyntiä, mutta juttu kokonaisuudessaan ei ennakoinut hänen syyllisyyttään. Julkisuus oli erittäin kielteistä, mutta ehdokkaalla olisi ollut mahdollisuus oman kannanoton julkaisemiseen.