Kantelu 23.3.2019
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 20.3.2019 julkaisemaan juttuun ”Näkökulma: Tänään nähdään irvokas puuhasteluhetki Oulun käräjäoikeudessa.”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f72d16e6-506d-4493-b096-b847b6ee45e3
Kantelun mukaan toimittaja pyrkii vaikuttamaan oikeusjutun kulkuun esittämällä oikeudenkäynnin pelkkänä häirintänä ja irvokkuutena. Kantelija huomauttaa, että jutussa syytteen on kuitenkin nostanut yleinen syyttäjä.
Päätoimittajan vastaus 29.4.2019
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan on erittäin hämmästyttävä ajatus, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa oikeus tekisi päätöksiään sen perusteella, miten Iltalehden yksittäinen toimittaja on kirjoittanut mielipidekirjoituksessaan. Yhtä lailla perusteetonta on päätoimittajan mukaan ajatella, että Iltalehti pyrkisi vaikuttamaan oikeuden päätöksiin.
Päätoimittajan mukaan näkökulmakirjoituksen räväkkä tyylilaji oli iltapäivälehdelle tavanomainen, eikä tyylilajivalintaa pidä tulkita yritykseksi vaikuttaa oikeudenkäyntiin vaan keinoksi houkutella lukijoita.
Iltalehti katsoo, että otsikon sanavalinta ”irvokas puuhasteluhetki” tulee hyvin perustelluksi kirjoituksessa eikä asianomistajan käyttäytymisen analysointia voi pitää yrityksenä vaikuttaa oikeudenkäynnin lopputulokseen.
Myöskään asianomistajan aiempien tekemisten taustoittamista ei voi päätoimittajan mukaan pitää yrityksenä vaikuttaa oikeudenkäynnin lopputulokseen, koska käräjäoikeuskin toteaa eksplisiittisesti, ettei niillä ole merkitystä tuomion kannalta.
Kaiken kaikkiaan Iltalehti katsoo analysoineensa oikeustapausta iltapäivälehdelle ominaiseen tyyliin kärkevästi mutta monipuolisesti ja tasapainoisesti ilman vaikutusyrityksiä.
Ratkaisu
JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommenttikirjoituksen, joka kritisoi käräjäoikeudessa myöhemmin samana päivänä käsiteltyä kunnianloukkaussyytettä.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineen ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Oikeuslaitoksen toiminnan kriittinen arviointi on kuitenkin sananvapauden käyttämisen ydinaluetta ja yksi journalismin keskeisistä tehtävistä. Tämän vuoksi neuvosto on aiemmissa ratkaisuissaan korostanut, että tiedotusvälineillä on oikeus arvostella lakeja, oikeuden päätöksiä ja rangaistusvaatimuksia. Lisäksi neuvosto on todennut, että tiedotusvälineiden tehtävä on raportoida myös keskeneräisistä oikeustapauksista.
Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä. Tässä tapauksessa juttu käsitteli ajankohtaista, yhteiskunnallisesti merkittävää oikeustapausta, josta yleisöllä oli oikeus vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Vaikka lehti arvosteli kärjekkäästi oikeudenkäynnin perusteita, jutussa ei ollut sellaisia elementtejä, joilla olisi pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuun tai ennakoitu syyllisyyttä. Jutussa käsiteltiin asiaa monipuolisesti, myös syyttäjän toiminnan näkökulmasta, ja siitä kävi selvästi ilmi, ettei syytteistä ollut vielä oikeuden päätöstä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung ja Tuomas Rantanen.