JSN: Kahdeksan langettavaa ja kaksi vapauttavaa päätöstä
Julkisen sanan neuvosto päätyi pohtimaan hienotunteisuutta rikosuutisoinnissa kantelun kautta. Tapaus koski kuvitusta, jota Etelä-Suomen Sanomat käytti uutisoidessaan Lahdessa tapahtuneesta puukotuksesta.
Lopputuloksena neuvosto katsoi, että lukijoita järkyttäviäkin kuvia on voitava julkaista, jos ne ovat uutistapahtuman seuraamisen kannalta tarpeen. Kantelun kohteena olleissa jutuissa näin ei ollut, vaan henkirikostilanteesta julkaistut kuvat loukkasivat rikosuutisoinnin hienotunteisuuden vaatimusta. Asiasta äänestettiin ja lopulta neuvosto antoi Etelä-Suomen Sanomille langettavan äänin 11–1.
Neuvosto käsitteli kokouksessaan myös Iltalehden julkaisemasta lapsi-drag-ilmiötä käsitelleestä kolumnista tehdyt kantelut. Jutusta tehtiin yhteensä 54 kantelua, joista käsittelyyn otettiin viisi. Neuvosto ratkaisi kantelut yhdellä päätöksellä, joka oli vapauttava. Tosiasiat ja mielipiteet erottuivat kolumnissa riittävästi toisistaan, eikä se loukannut kenenkään ihmisarvoa.
Neuvosto teki viisi langettavaa päätöstä, jotka koskivat sitä, ettei olennaista asiavirhettä ollut korjattu asianmukaisesti. Langettavan tästä saivat Helsingin Sanomat, STT, MTV, Kauppalehti ja Suomenmaa.
Langettavan sai myös Kiuruvesi-lehti, kun se julkaisi rengasyrittäjän haastattelun samalla aukeamalla yrityksen mainoksen kanssa. Kotiseudun Sanomat sai puolestaan langettavan siitä, että mielipidekirjoituksen yhteydessä julkaistiin sen kirjoittajan yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.
Neuvosto piti tiistaina 7.11.2023 ylimääräisen päätöskokouksen purkaakseen kuluvan vuoden poikkeuksellisen suuresta kantelumäärästä aiheutunutta käsittelyruuhkaa.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected].
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 13.12.2023.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 7. ja 8.11.2023 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Vapauttava päätös 8527/UL/23 ym.
Iltalehti
Lapsi-drag-ilmiötä kritisoinut kolumni oli ilmaisultaan kärkevä ja provosoiva. Tosiasiat erottuivat kuitenkin riittävästi kirjoittajan mielipiteistä ja sepitteestä. Jutussa ei myöskään halvennettu drag-artisteja ja -harrastajia tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä heidän ihmisarvoaan loukkaavasti.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi verkkosivuillaan STT:n jutun, jossa oli olennainen asiavirhe. Oikaisupyyntöön ei reagoitu ja virhe korjattiin vasta noin kolmen kuukauden kuluttua, kun lehti sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Kotiseudun Sanomat
Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan yhteystietoja ilman journalistista perustetta.
Etelä-Suomen Sanomat
Henkirikostilanteen näyttäminen valvontakameran pysäytyskuvassa loukkasi rikosuutisoinnin hienotunteisuuden vaatimusta. Äänestyspäätös 11–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
Kauppalehti
Jutun faktaosiossa oli olennainen asiavirhe, jonka lehti korjasi vasta neljä kuukautta jutun
julkaisemisen jälkeen, kun se sai tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
Suomenmaa
Kantelijan korjauspyyntöä ei huomattu, koska Suomenmaa ei ollut tarkistanut roskapostiaan
säännöllisesti korjauspyyntöjen varalta. Lehti ei ole myöskään tehnyt yleisölle selväksi
käytäntöjä korjauspyyntöjen tekemiseen. Lehti ei korjannut juttua edes silloin, kun sai
virheestä tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.
MTV
Juttuun jäi korjauksen jälkeen olennainen asiavirhe, jota MTV ei uudesta pyynnöstä huolimatta korjannut. MTV ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.
STT
STT:n juttuun jäi korjauksesta huolimatta olennainen asiavirhe. STT ei tarkistanut juttunsa tietoja riittävästi.
Kiuruvesi-lehti
Kiuruvesi-lehti julkaisi samalla aukeamalla yrittäjän haastattelun ja hänen yrityksensä mainoksen. Jutulle oli journalistiset perusteet, mutta kokonaisuus oli piilomainontaa. Päätoimittaja ei esittänyt journalistisia perusteluja sille, miksi haastateltavaksi oli valittu samasta lehdestä maksullisen ilmoituksen ostaneen yrityksen edustaja.
Länsi-Saimaan SanomatLukijoiden teksteille tarkoitetulla palstalla julkaistu tapahtumajuttu ei ollut piilomainontaa. Lehti ei luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.