Julkisen sanan neuvosto antoi Helsingin Sanomille langettavan uutisesta, jossa lehti kertoi murhan yrityksen uhrin yksityiselämästä erityisen arkaluonteisia seikkoja. Kyseiset tiedot eivät neuvoston näkemyksen mukaan liittyneet kyseiseen rikokseen mitenkään, eikä rikoksen mahdollisiin motiiveihin liittyviä arvailuja katsottu riittäväksi yhteiskunnalliseksi perusteeksi yksityisyyttä rikkovien tietojen julkaisulle.
Neuvosto käsitteli myös Perussuomalaiset-puolueen tekemää useisiin tiedotusvälineisiin kohdistunutta kantelua. Kohteena oli kaikissa sama STT:n uutinen, jossa käsiteltiin muun muassa puolueen puheenjohtajaan Riikka Purraan yhdistettyjä verkkokirjoituksia. Neuvosto päätyi vapauttavaan ratkaisuun jokaisen median osalta.
Kaikkiaan neuvosto teki vuoden toisessa kokouksessaan kymmenen ratkaisua, joista kahdeksan oli vapauttavia. Helsingin Sanomien lisäksi langettavan sai Iltalehti jutusta, jossa käsiteltiin maailmanlaajuista lämpötilaennätystä.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected]
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 17.4.2024.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 13.3.2024 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Helsingin Sanomat
Lehden taloussivujen pörssikurssisivulla paperilehdessä ja näköislehdessä julkaistiin toistuvasti väärien päivien pörssikurssit, mikä johtui lehdelle tiedot toimittavan alihankkijan virheestä. Virhe korjattiin lyhyillä oikaisuilla sen tultua toimituksen tietoon. Jatkuvasti muuttuvien tietojen korjaamista jokainen virhe yksilöiden jo vanhentuneilla tiedoilla kutakin päivää koskien ei voida pitää tarpeellisena.
STT
Uutistoimisto tuotti asiakasmedioidensa käyttöön jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta sekä siitä, mitä maahanmuuttajat ajattelevat ministereihin yhdistetyistä rasistisiksi tulkituista kirjoituksista. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi uutistoimiston tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja ministeriin yhdistetystä kirjoituksesta. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut viestin sisällöstä ja asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
Ilta-Sanomat
Lehti julkaisi uutistoimiston tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja ministeriin yhdistetystä kirjoituksesta. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut viestin sisällöstä ja asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
Demokraatti
Lehti julkaisi uutistoimiston tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja ministeriin yhdistetystä kirjoituksesta. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut viestin sisällöstä ja asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
MTV
MTV julkaisi uutistoimiston tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja ministeriin yhdistetystä kirjoituksesta. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut viestin sisällöstä ja asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
Salon Seudun Sanomat
Lehti julkaisi uutistoimiston tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta ja ministeriin yhdistetystä kirjoituksesta. Juttuun nostetusta sitaatista ei saanut viestin sisällöstä ja asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä.
Helsingin Sanomat
Murhan yritystä käsitelleessä jutussa kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja uhrin yksityiselämästä. Uhrista kerrotut tiedot eivät liittyneet uutisoinnin kohteena olevaan rikokseen. Rikoksen mahdollisiin motiiveihin liittyvät arvelut eivät olleet riittävä yhteiskunnallinen peruste yksityisyyttä rikkovien tietojen julkaisulle, vaikka uhri olikin jutusta vain rajatun ihmisjoukon tunnistettavissa. Juttu rikkoi myös rikosuutisoinnilta edellytettyä hienotunteisuuden vaatimusta.
Iltalehti
Lehden maailmanlaajuista lämpötilaennätystä käsitelleessä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä puhuttiin maailmanhistoriasta, vaikka kyse oli maailman mittaushistoriasta. Ilmastokriisiin liittyvässä uutisoinnissa lukijoille välitettävän tiedon suhteen on syytä olla tarkka.
Suomen Kuvalehti
Lehti kertoi kantelijan nimen kuvaillessaan rikostutkintaa, joka liittyi toisen tiedotusvälineen julkaisemaan artikkeliin. Lehden mediakriittisessä jutussa kerrottiin, että artikkelin kirjoittanut toimittaja ja lähde saattoivat molemmat olla epäiltyinä samassa rikosasiassa. Juttu ei asettanut kantelijaa erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen ja henkilön keskeisen roolin vuoksi.