Kantelu 4.8.2023
Kantelu kohdistui Ilta-Sanomien 29.7.2023 julkaisemaan STT:n juttuun Ammuttaisiinko minutkin” – poliitikkojen rasistiset kirjoituksen herättävät maahanmuuttajissa pelkoa.
Kantelun mukaan STT tuotti asiakkainaan oleville tiedotusvälineille jutun, jossa haastateltiin oikeus- ja mielenterveystulkkina Suomessa työskentelevää ja Suomessa pitkään asunutta afgaanitaustaista naista. Jutussa haastateltu kertoi peloistaan, joita heinäkuussa useissa tiedotusvälineissä julkaistut uutiset olivat hänessä herättäneet.
Kantelu kohdistuu haastattelun kohtaan, jossa tulkki nosti esille etenkin valtiovarainministeri Riikka Purraan (ps.) liitetyt nimimerkki ”riikan” Scripta-blogin keskustelupalstan viestit vuodelta 2008. Jutussa sanottiin: Viestissä nimimerkki ”riikka” viittasi maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa. Viesti kuului: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” Kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille. Samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa.
Tämän jälkeen STT siteerasi jutussa tulkkia, joka oli kantelijan tulkinnan mukaan kokenut ”riikan” viesteistä laaditut uutiset niin pelottaviksi, että kertoi ajatelleensa jopa, että ammuttaisiinko minutkin.
Kantelun mukaan STT:n välittämässä jutussa nimimerkki ”riikan” kirjoittamaa verkkoviestiä siteerattiin sekä puutteellisesti että harhaanjohtavasti, minkä kantelija katsoo rikkovan Journalistin ohjetta 8. Kantelun mukaan sitaatista syntyi käsitys, jonka mukaan ”riikka” olisi valmis ampumaan maahanmuuttajia lähijunassa. Tätä käsitystä vahvisti kantelun mukaan se, että samaan johtopäätökseen oli päätynyt afgaanitaustainen tulkki, jota jutussa haastateltiin.
Kantelun mukaan tosiasiassa kyseinen yksittäinen lause, joka oli irrotettu ”riikan” vanhasta verkkoviestistä, ei kuitenkaan viitannut maahanmuuttajien ampumiseen junassa, vaan se liittyi samassa yhteydessä Scriptan blogissa käytyyn keskusteluun naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisystä.
Kantelun mukaan kommentillaan ”riikka” vastasi nimimerkki ”Pirjolle”, joka oli aiemmin samassa keskusteluketjussa ehdottanut, että kaikille naisille tulisi antaa vapaa aseenkanto-oikeus, jotta he voisivat puolustaa itseään sukupuolittuneelta väkivallalta. Kantelun mukaan ”riikka” piti viestinsä perusteella tätä ”Pirjon” ehdotusta huonona.
Kantelussa todetaan, että sikäli kuin ”riikan” voitiin tulkita viestissään viittaavaan myös maahanmuuttajiin, oli tästä viittausyhteydestä syntyvä johtopäätös täysin päinvastainen kuin se käsitys, jonka STT vajavaisella siteerauksellaan antoi ja jonka jutussa haastateltu tulkki oli uutisoinnin perusteella saanut.
Lukemalla koko keskusteluketjun ja kyseisen ”riikan” viestin kokonaisuudessaan kantelijan mielestä selvisi, että ”riikka” vastusti naisten yleistä aseenkantolupaa siinäkin tapauksessa, että joku tuntematon mieshenkilö uhkaisi häntä itseään lähijunassa.
Kantelun mukaan viestin alussa ”riikka” kertoi, kuinka hän kohtasi lähijunassa kaksi maahanmuuttajataustaista nuorta, joista miespuolinen teki ”riikan” ampumista jäljittelevän uhkaavan eleen.
Kantelun mukaan STT häivytti tämän kohdan ”riikan” verkkoviestistä ja uutisesta pois tavalla, joka antoi yleisölle väärän käsityksen kyseisen verkkoviestin merkityssisällöstä.
Kantelija arvioi, että ”riikan” kirjoituksen tulkintaa saattoi vaikeuttaa Scripta-sivustolla käytetty ironinen ja poleeminen kieli. Hänen mukaansa toimittajien ammattitaitoon kuuluu kuitenkin olennaisesti tunnistaa erilaiset tekstityypit, sillä vastaavanlaista ironiaa käytetään lehtitekstissä esimerkiksi pakinoissa.
Kantelun mukaan STT oli tehnyt journalistisen valinnan jättää olennaiset tiedot ”riikan” kohtaamasta uhkauksesta julkaisematta. Lisäksi STT:n tapa tulkita ”riikan” viestiä ilman siihen kuuluvaa ironiaa synnytti lukijalle täysin väärän käsityksen siitä, mitä ”riikka” viestillään tarkoitti.
Kantelijan tulkinnan mukaan viesteissään ”riikka” vastusti ajatusta siitä, että lähijunassa miehiä (eli tässä tapauksessa maahanmuuttajanuorukaista) voitaisiin ”Pirjon” ehdottamalla tavalla alkaa ampua, mikäli he ensin uhkaisivat naispuolista henkilöä ”väkivallalla.
Kantelun mukaan STT:tä pyydettiin moneen otteeseen korjaamaan jutussa olleet virheet sen jälkeen, kun useat tiedotusvälineet olivat julkaisseet jutun. STT ei kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostunut oikaisemaan väärää tietoa vaan suostui tekemään juttuun vain lisäyksen, joka ei millään tavoin korjannut jutun virheellisyyttä.
Kantelija arvioi kantelunsa yhteiskunnallisen merkityksen suuremmaksi kuin virheiden osoittamisen kantelun kohteena olevasta jutusta. Kantelija huomauttaa, että STT:n jutustakin kävi ilmi, että tiedotusvälineiden levittämät väärät tiedot ”riikan” vanhojen verkkoviestien sisällöstä olivat aiheuttaneet Suomen maahanmuuttajaväestössä vääriä käsityksiä ja rajuakin pelkoa. Kantelun mukaan vääriä tietoja julkaisseet tiedotusvälineet olivat näin – tahtomattaan tai ei – olleet osallisia pelkojen lietsontaan.
Kuten useiden muidenkin ”riikan” vanhojen viestien kohdalla, kantelun mukaan myös kyseisen ”Pirjokohdan” oli uutisoitu sisältävän lausuman, jonka tosiasiallinen merkityssisältö oli täysin päinvastainen kuin uutisoinnissa annettiin ymmärtää.
Kantelun mukaan tiedotusvälineissä levinneet väärät tiedot eivät aiheuttaneet perusteetonta pelkoa ainoastaan suomalaisessa yleisössä, vaan niitä oli käännetty englanninkielisiin uutisiin, jolloin ne levisivät laajasti maailmalle.
Kantelussa vedotaan siihen, että Journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on velvollisuus tarkistaa julkaisemansa tiedot mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Kantelun mukaan se, että tätä velvollisuutta oli aiemmin laiminlyöty suomalaisessa mediassa ”riikan” viestien sisällön osalta, vain alleviivasi tarvetta uutisoida viestien sisällöstä totuudellisesti tai vähintään siinä laajuudessa, että lukeva yleisö saattoi itse muodostaa käsityksen siitä, mitä ”riikka” oli kirjoittanut ja mitä ei.
Kantelun mukaan yhteiskunnan polarisoiduttua voimakkaasti tiedotusvälineisiin kohdistuu aivan erityinen velvollisuus julkaista tarkistettuja ja oikeellisia tietoja. Mikäli tiedoissa on tulkinnanvaraisuutta, on journalistien erityinen velvollisuus kantelun mukaan julkistaa tiedot sellaisessa laajuudessa, josta yleisö voi erottaa sepitteelliset kohdat tosiasioista.
Kantelun mukaan STT rikkoi jutussaan selvästi useita journalistin ohjeita. Puheenjohtaja päätti ottaa kantelun neuvoston koko kokoonpanon käsittelyyn Journalistin ohjeiden 8, 10 ja 20 näkökulmasta, kun taas kantelussa mainittu ohje 11 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle.
Päätoimittajan vastaus 14.12.2023
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan lehden julkaisema STT:n juttu käsitteli Suomessa vellonutta ja hallituksen ministereihin liittynyttä rasismikohua maahanmuuttajien näkökulmasta. STT oli haastatellut juttuunsa maahanmuuttajia, jotka kertoivat omista tunnoistaan liittyen viikkoja jatkuneeseen keskusteluun.
Jutussa haastateltu oikeus- ja mielenterveystulkki ja Afganistanin ja kotouttamisen asiantuntijakonsultti kertoi olleensa surullinen erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) kommentista, joka oli alun perin julkaistu vuonna 2008 Scripta-blogin vieraskirjassa. Päätoimittaja toteaa haastateltavan kertoneen STT:lle, että monet pakolaiset olivat joutuneet pakenemaan Suomeen vainon, rasismin ja vihapuheen vuoksi, minkä vuoksi heitä huoletti nähdä viitteitä samoista asioista myös uudessa kotimaassaan. Haastateltava nosti esiin myös turvattomuuden: hänen mukaansa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä pelottaa, joutuvatko heidän lapsensa kokemaan tulevaisuudessa turvattomuutta koulussa ja julkisilla paikoilla.
Päätoimittajan mukaan haastateltava ei maininnut minkäänlaista konkreettista uhkaa, mutta hän kertoi omista tunnoistaan todeten näin: Olen itse tullut Suomeen maahanmuuttajana. Minulla kävi mielessä, että koska ulkonäköni poikkeaa kantaväestöstä, ammuttaisiinko minutkin. Tällä haastateltava viittasi päätoimittajan mukaan Scripta-blogin kirjoituksen kohtaan, jossa nimimerkki ”riikka” kirjoitti näin: Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.
Päätoimittaja toteaa, että kyseinen nimimerkki ”riikka” on liitetty perussuomalaisten puheenjohtajaan ja ministeriin Riikka Purraan. Päätoimittajan mukaan on syytä korostaa, että STT:n juttu ei millään tavoin väittänyt, että Purra olisi tosiasiassa suunnitellut kenenkään ampumista. Sen sijaan juttu kertoi, miten maahanmuuttajat olivat kyseisen Scripta-blogin kommentin ja tekstin kokeneet. Maahanmuuttajien näkemykset – myös siis kantelun keskiössä olevan ja omista ajatuksistaan kertoneen afgaanitaustaisen naisen – olivat heidän omia mielipiteitään ja edustivat heidän tuntojaan.
Päätoimittajan mukaan onkin tärkeää huomioida, että jutussa ja sen otsikossa puhuttiin nimenomaan peloista ja tuntemuksista – ei konkreettisista teoista tai tapahtumista. Yleisellä tasolla monet ihmisten kokemat pelot ovat turhia, ja ulkopuolisten silmissä ne voivat joskus vaikuttaa erikoisiltakin. On kuitenkin vaikea kiistää ihmisen omia tunteita ja oikeutta ajatustensa sanoittamiseen. Haastateltavan näkemys oli korostetusti ihmisen, joka joutuu työnsä kautta kohtaamaan monia vainoa kokeneita pakolaisia.
Päätoimittajan mukaan julkaistavien tietojen todenperäisyys oli tarkistettu mahdollisimman hyvin. Kyseinen Scripta-blogin kohta oli käytössä toimituksessa, ja se oli ollut myös jokaisen kiinnostuneen kansalaisen luettavissa kokonaisuudessaan internetin kautta. Siteeraukset olivat sosiaalisessakin mediassa levinneet laajalle.
Päätoimittajan mukaan kantelussa katsotaan, että juuri tiedotusvälineet olivat aiheuttaneet maahanmuuttajaväestössä pelkoa kertomalla ”riikan” viesteistä. Päätoimittajan mukaan on kuitenkin syytä huomauttaa, että ainakaan STT:n jutun perusteella ei tiedetä, mistä haastateltu nainen oli hankkinut tietonsa nimimerkki ”riikan” kirjoituksesta. Päätoimittajan mukaan oli epäselvää, oliko hän saanut käsityksensä pelkästään tiedotusvälineiden uutisoinnin pohjalta vai kenties myös itse nähnyt koko alkuperäisen viestiketjun.
Päätoimittajan mukaan kyseisen STT:n jutun ilmestyessä ”riikan” viesteistä oli Suomessa keskusteltu viikkoja. Riikka Purra ei kuitenkaan koko kesän aikana – hänelle tarjoutuneista lukuisista tilaisuuksista huolimatta – antanut selkeää lausuntoa, jossa hän olisi kertonut, mitä hän tarkalleen ottaen oli kirjoituksellaan tarkoittanut. Hänellä olisi ollut halutessaan mahdollisuus oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä, jos sellaisia oli.
Päätoimittaja nostaa esiin kantelusta kohda, jossa todetaan, että ”tiedotusvälineiden levittämät väärät tiedot ”riikan” vanhojen verkkoviestien sisällöstä aiheuttivat Suomen maahanmuuttajaväestössä vääriä käsityksiä ja rajuakin pelkoa”. Päätoimittajan mukaan ”riikan” sitaattia oli kuitenkin siteerattu täysin oikein eli ei voi puhua ”vääristä” tiedoista. Näin ollen Ilta-Sanomien näkemyksen mukaan kyse ei ollut oleellisen asiavirheen korjaamisesta. Lehti katsoi kuitenkin tarpeelliseksi lisätä julkaisemaansa juttuun STT:n tekemän täydennyksen asian taustoittamiseksi.
Päätoimittajan mukaan kantelun keskeisenä argumenttina oli, että nimimerkki ”riikan” kirjoittamaa verkkoviestiä olisi siteerattu sekä puutteellisesti että harhaanjohtavasti, ja että alkuperäinen ajatus olisi ollut itse asiassa päinvastainen: ”riikka” siis vastustaisi ajatusta, että ”lähijunassa miehiä (tässä tapauksessa maahanmuuttajanuorukaista) voitaisiin ”Pirjon” ehdottamalla tavalla alkaa ampua. Kantelun mukaan ”riikka” vastasi nimimerkki ”Pirjolle”, joka oli ehdottanut, että kaikille naisille tulisi antaa vapaa aseenkanto-oikeus, jotta he voisivat puolustaa itseään sukupuolittuneelta väkivallalta. Kantelun mukaan viestissään ”riikka” piti tätä ”Pirjon” ehdotusta huonona ehdotuksena ja lukemalla koko keskusteluketjun ja kyseisen ”riikan” viestin kokonaisuudessaan selvisi, että ”riikka” vastusti naisten yleistä aseenkantolupaa siinäkin tapauksessa, että joku tuntematon mieshenkilö uhkaisi häntä itseään lähijunassa. Päätoimittajan mukaan sama näkemys oli Ilta-Sanomille viestin lähettäneellä perussuomalaisten puoluejohdon edustajalla, jonka mukaan ”riikka” vastustaa keskusteluissa naisten vapaata aseenkantolupaa.
Päätoimittajan mukaan tällaista kohtaa ei ”riikan” kirjoituksesta kuitenkaan löydy. Missään ei lukenut, että nimimerkki ”riikka” pitäisi ”Pirjon” ehdotusta ”huonona” tai jyrkästi vastustaisi sitä. Päätoimittajan mukaan oli tietenkin täysin mahdollista, että kirjoittaessaan kyseistö tekstiä ”riikka” nimenomaan ajatteli ja tarkoitti näin, mutta näin ei ”riikan” viestissä kuitenkaan selkeästi todettu.
Kantelun mukaan ”riikan” kirjoituksessa kyse oli ironiasta. Vaikka näin olisikin, päätoimittajan mielestä ”riikan” kirjoitus oli vähintäänkin monitulkintainen. Päätoimittaja toteaa, että mikäli noudattaisi kantelijan logiikkaa ja pitäytyisi siinä, että nimimerkki ”riikka” nimenomaan vahvasti vastusti naisten yleistä aseenkantolupaa, ampumiskommentin voisi tulkita nimimerkin kannalta myös tavalla, jota kantelija ei ehkä tullut edes ajatelleeksi. Eli siten, että ”riikka” katsoi, että ainakaan hänelle itselleen ei voi antaa vapaata aseenkantolupaa missään oloissa, koska seuraukset voisivat hänen kohdallaan olla erityisen vakavia: Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.
Päätoimittajan mukaan nimimerkki siis tämän tulkinnan mukaan antaisi ymmärtää, että jos hänellä itsellään olisi ase, se voisi olla hänen käsissään tietyissä tilanteissa olla erittäin vaarallinen muille ihmisille.
Päätoimittajan mukaan kantelija korostaa useammassa kohtaa, että nimimerkki ”riikan” kommentti oli irrotettu asiayhteydestään. Päätoimittajan mukaan voi kuitenkin perustellusti kysyä, olisiko edes koko alkuperäisen keskustelun julkaiseminen sellaisenaan muuttanut asian tulkintaa – ainakaan myönteisempään suuntaan ministeri Purran ja nimimerkki ”riikan” osalta? Päätoimittajan mukaan on vaikea kuvitella, että tekstin julkaiseminen kokonaisuudessaan olisi ainakaan vähentänyt maahanmuuttajaväestön mahdollisia negatiivisia tunteita. Kyseisessä Scripta-blogin vieraskirjassa nimimerkki ”riikka” nimittäin kirjoitti lähijunassa matkustaneista maahanmuuttajanuorista tavalla, jonka voi tulkita vähintäänkin alentuvaksi kyseisiä maahanmuuttajataustaisia alaikäisiä kohtaan.
Lisäksi nimimerkki ”riikka” käytti rasistissävyiseksi tulkittavissa olevia ilmaisuja, kuten esimerkiksi ”huomattavalla testosteronilla ja uhmaamisella varustettu pikkusomppu totesi murtavalla suomella” tai ”häiskän huivipäinen siveä sisko”.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomiin kohdistuvassa kantelussa todetaan, että ”tehty lisäys ei — korjannut jutun virheellisyyttä”. Tämä tieto ei kuitenkaan ole välittynyt Ilta-Sanomille. Kun Ilta-Sanomat vastasi jutusta reklamoineelle perussuomalaisten edustajalle, että juttuun oli lisätty STT:n tekemä täsmennys, tämä ei ilmoittanut Ilta-Sanomille millään tavoin, että tehty täsmennys olisi riittämätön. Ilta-Sanomilla oli siten perusteltu syy olettaa, että täsmennys ja Ilta-Sanomien vastaus riittivät kantelijalle.
Ilta-Sanomat katsoo noudattaneensa hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. [—]
Ilta-Sanomat julkaisi STT:n asiakasmedioidensa käyttöön tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta sekä siitä, mitä maahanmuuttajat itse ajattelevat tästä. Jutussa käsiteltiin myös sitä, kuinka ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut kirjoitukset aiheuttivat maahanmuuttajayhteisössä ihmetystä ja pelkoa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka sekä muutamiin ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut tekstit olivat julkisuudessa laaja puheenaihe kesällä 2023. Ilta-Sanomien julkaiseman STT:n jutun näkökulma oli, mitä Suomessa jo pidempään asuneet maahanmuuttajat ajattelivat aiheesta.
Juttuun oli nostettu yksittäinen sitaatti, joka oli aiheuttanut huolta haastateltavassa. Sitaatti oli otettu maahanmuuttokriittiseen blogiin liitetyltä vieraskirjafoorumilta koko keskusteluketjua tarkemmin avaamatta. Juttua täydennettiin myöhemmin lisäämällä kuvailua keskustelun kontekstista. Sitaatti oli monitulkintainen, mutta sitaatista ei saanut asiayhteydestä väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä. Tiedotusvälineellä oli perusteet jutun näkökulmalle.
Jutussa ei ole viitteitä siitä, että Ilta-Sanomat olisi laiminlyönyt tietojen tarkistamisen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi