Kantelu 4.8.2023
Kantelu kohdistuu MTV:n 29.7.2023 verkossa julkaisemaan STT:n juttuun Ammuttaisiinko minutkin” – poliitikkojen rasistiset kirjoituksen herättävät maahanmuuttajissa pelkoa.
Kantelun mukaan STT tuotti asiakkainaan oleville tiedotusvälineille jutun, jossa haastateltiin oikeus- ja mielenterveystulkkina Suomessa työskentelevää ja Suomessa pitkään asunutta afgaanitaustaista naista. Jutussa haastateltu kertoi peloistaan, joita heinäkuussa useissa tiedotusvälineissä julkaistut uutiset olivat hänessä herättäneet.
Kantelu kohdistuu haastattelun kohtaan, jossa tulkki nosti esille etenkin valtiovarainministeri Riikka Purraan (ps.) liitetyt nimimerkki ”riikan” Scripta-blogin keskustelupalstan viestit vuodelta 2008. Jutussa sanottiin: Viestissä nimimerkki ”riikka” viittasi maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa. Viesti kuului: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” Kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille. Samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa.
Tämän jälkeen STT siteerasi jutussa tulkkia, joka oli kantelijan tulkinnan mukaan kokenut ”riikan” viesteistä laaditut uutiset niin pelottaviksi, että kertoi ajatelleensa jopa, että ammuttaisiinko minutkin.
Kantelun mukaan STT:n välittämässä jutussa nimimerkki ”riikan” kirjoittamaa verkkoviestiä siteerattiin sekä puutteellisesti että harhaanjohtavasti, minkä kantelija katsoo rikkovan Journalistin ohjetta 8. Kantelun mukaan sitaatista syntyi käsitys, jonka mukaan ”riikka” olisi valmis ampumaan maahanmuuttajia lähijunassa. Tätä käsitystä vahvisti kantelun mukaan se, että samaan johtopäätökseen oli päätynyt afgaanitaustainen tulkki, jota jutussa haastateltiin.
Kantelun mukaan tosiasiassa kyseinen yksittäinen lause, joka oli irrotettu ”riikan” vanhasta verkkoviestistä, ei kuitenkaan viitannut maahanmuuttajien ampumiseen junassa, vaan se liittyi samassa yhteydessä Scriptan blogissa käytyyn keskusteluun naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisystä.
Kantelun mukaan kommentillaan ”riikka” vastasi nimimerkki ”Pirjolle”, joka oli aiemmin samassa keskusteluketjussa ehdottanut, että kaikille naisille tulisi antaa vapaa aseenkanto-oikeus, jotta he voisivat puolustaa itseään sukupuolittuneelta väkivallalta. Kantelun mukaan ”riikka” piti viestinsä perusteella tätä ”Pirjon” ehdotusta huonona.
Kantelussa todetaan, että sikäli kuin ”riikan” voitiin tulkita viestissään viittaavaan myös maahanmuuttajiin, oli tästä viittausyhteydestä syntyvä johtopäätös täysin päinvastainen kuin se käsitys, jonka STT vajavaisella siteerauksellaan antoi ja jonka jutussa haastateltu tulkki oli uutisoinnin perusteella saanut.
Lukemalla koko keskusteluketjun ja kyseisen ”riikan” viestin kokonaisuudessaan kantelijan mielestä selvisi, että ”riikka” vastusti naisten yleistä aseenkantolupaa siinäkin tapauksessa, että joku tuntematon mieshenkilö uhkaisi häntä itseään lähijunassa.
Kantelun mukaan viestin alussa ”riikka” kertoi, kuinka hän kohtasi lähijunassa kaksi maahanmuuttajataustaista nuorta, joista miespuolinen teki ”riikan” ampumista jäljittelevän uhkaavan eleen.
Kantelun mukaan STT häivytti tämän kohdan ”riikan” verkkoviestistä ja uutisesta pois tavalla, joka antoi yleisölle väärän käsityksen kyseisen verkkoviestin merkityssisällöstä.
Kantelija arvioi, että ”riikan” kirjoituksen tulkintaa saattoi vaikeuttaa Scripta-sivustolla käytetty ironinen ja poleeminen kieli. Hänen mukaansa toimittajien ammattitaitoon kuuluu kuitenkin olennaisesti tunnistaa erilaiset tekstityypit, sillä vastaavanlaista ironiaa käytetään lehtitekstissä esimerkiksi pakinoissa.
Kantelun mukaan STT oli tehnyt journalistisen valinnan jättää olennaiset tiedot ”riikan” kohtaamasta uhkauksesta julkaisematta. Lisäksi STT:n tapa tulkita ”riikan” viestiä ilman siihen kuuluvaa ironiaa synnytti lukijalle täysin väärän käsityksen siitä, mitä ”riikka” viestillään tarkoitti.
Kantelijan tulkinnan mukaan viesteissään ”riikka” vastusti ajatusta siitä, että lähijunassa miehiä (eli tässä tapauksessa maahanmuuttajanuorukaista) voitaisiin ”Pirjon” ehdottamalla tavalla alkaa ampua, mikäli he ensin uhkaisivat naispuolista henkilöä ”väkivallalla.
Kantelun mukaan STT:tä pyydettiin moneen otteeseen korjaamaan jutussa olleet virheet sen jälkeen, kun useat tiedotusvälineet olivat julkaisseet jutun. STT ei kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostunut oikaisemaan väärää tietoa vaan suostui tekemään juttuun vain lisäyksen, joka ei millään tavoin korjannut jutun virheellisyyttä.
Kantelija arvioi kantelunsa yhteiskunnallisen merkityksen suuremmaksi kuin virheiden osoittamisen kantelun kohteena olevasta jutusta. Kantelija huomauttaa, että STT:n jutustakin kävi ilmi, että tiedotusvälineiden levittämät väärät tiedot ”riikan” vanhojen verkkoviestien sisällöstä olivat aiheuttaneet Suomen maahanmuuttajaväestössä vääriä käsityksiä ja rajuakin pelkoa. Kantelun mukaan vääriä tietoja julkaisseet tiedotusvälineet olivat näin – tahtomattaan tai ei – olleet osallisia pelkojen lietsontaan.
Kuten useiden muidenkin ”riikan” vanhojen viestien kohdalla, kantelun mukaan myös kyseisen ”Pirjokohdan” oli uutisoitu sisältävän lausuman, jonka tosiasiallinen merkityssisältö oli täysin päinvastainen kuin uutisoinnissa annettiin ymmärtää.
Kantelun mukaan tiedotusvälineissä levinneet väärät tiedot eivät aiheuttaneet perusteetonta pelkoa ainoastaan suomalaisessa yleisössä, vaan niitä oli käännetty englanninkielisiin uutisiin, jolloin ne levisivät laajasti maailmalle.
Kantelussa vedotaan siihen, että Journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on velvollisuus tarkistaa julkaisemansa tiedot mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Kantelun mukaan se, että tätä velvollisuutta oli aiemmin laiminlyöty suomalaisessa mediassa ”riikan” viestien sisällön osalta, vain alleviivasi tarvetta uutisoida viestien sisällöstä totuudellisesti tai vähintään siinä laajuudessa, että lukeva yleisö saattoi itse muodostaa käsityksen siitä, mitä ”riikka” oli kirjoittanut ja mitä ei.
Kantelun mukaan yhteiskunnan polarisoiduttua voimakkaasti tiedotusvälineisiin kohdistuu aivan erityinen velvollisuus julkaista tarkistettuja ja oikeellisia tietoja. Mikäli tiedoissa on tulkinnanvaraisuutta, on journalistien erityinen velvollisuus kantelun mukaan julkistaa tiedot sellaisessa laajuudessa, josta yleisö voi erottaa sepitteelliset kohdat tosiasioista.
Kantelun mukaan STT rikkoi jutussaan selvästi useita journalistin ohjeita. Puheenjohtaja päätti ottaa kantelun neuvoston koko kokoonpanon käsittelyyn Journalistin ohjeiden 8, 10 ja 20 näkökulmasta, kun taas kantelussa mainittu ohje 11 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle.
Päätoimittajan vastaus 15.12.2023
MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen mukaan MTV Uutiset katsoo, että se ei ole rikkonut jutussa Journalistin ohjeita. Kyse oli kesällä 2023 mediassa käsitellyn, scripta-kirjoituksiin liittyvän ison uutiskokonaisuuden yhdestä jutusta, jossa kysyttiin maahanmuuttajataustaiselta asiantuntijakonsultilta aiheen herättämistä ajatuksista.
Päätoimittaja toteaa, että juttu oli STT:n tekemä. MTV Uutiset käyttää useita uutistoimiston artikkeleita päivittäin ja lähtökohtaisesti luottaa niiden laatuun.
Päätoimittajan mukaan artikkelissa oli tärkeä lähtökohta, eli aiheesta kysyttiin ihmiseltä, joka edusti Suomessa vähemmistöä ja vähemmistöjä. Haastateltava kertoi, millaista keskustelua kirjoitukset ja niistä syntynyt uutisointi olivat herättäneet hänen edustamissaan yhteisöissä.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva sitaatti oli henkilön oma tulkinta scripta-kirjoituksesta ja hän sanoitti sen tunteen, jonka kyseinen lausahdus oli hänessä itsessään herättänyt.
MTV katsoo, että alkuperäisessä jutussa ”riikkaa” oli siteerattu yksinkertaistaen, mutta ei kuitenkaan niin puutteellisesti ja harhaanjohtavasti, että se rikkoisi Journalistin ohjeita. Vaikka ”riikka” ei alkuperäisessä viestissään olisi tarkoittanut lähijunassa ampumisella kaikkia maahanmuuttajia tai suoraan jutussa haastatellun henkilön uhkaamista, kyse oli kielenkäytöstä ja retoriikasta, joka oli omiaan horjuttamaan vähemmistötaustaisten henkilöiden turvallisuudentunnetta.
Päätoimittajan mielestä se, että julkisuudessa kerrottiin perussuomalaisiin ja nykyisiin vallanpitäjiin yhdistetyn henkilön puhuvan ampumisesta lähijunassa ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten ampumisesta – vaikkakin kyseessä olisi viittaus ahdisteleviin miehiin tai kyseessä olisi kärjistys tai vitsi tai ironia – ei oikeuta kantelijaa puhumaan harhaanjohtavasta tai puutteellisesta kontekstoinnista.
Päätoimittajan mukaan jutussa ei väitetty perussuomalaisten puheenjohtajan todellisuudessa suunnitelleen kenenkään ampumista. Myöskään haastateltava ei kertonut konkreettiseen uhkaan varautumisesta, vaan hänen kommenttinsa olivat vastaus ”riikan” retoriikkaan.
Päätoimittajan mukaan MTV ei täydentänyt STT:n juttua myöhemmin, mikä voidaan katsoa tässä tapauksessa MTV:n virheeksi. Toimituksessa ei todennäköisesti epähuomiossa tartuttu tähän täydennykseen, sillä kyse ei ollut oikaisusta. Päätoimittaja huomauttaa myös STT:n katsoneen omissa vastauksissaan MTV:lle , ettei jutun alkuperäinen muotoilu ollut virheellinen eikä se edellyttänyt vaadittua oikaisua. Päätoimittajan näkemyksen mukaan täydennys ei myöskään olisi muuttanut jutun asiasisältöä.
Päätoimittajan mukaan MTV pitää arvossa Journalistin ohjetta 10, jonka mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Kun kyse oli STT:n jutuista, toimitus ei MTV:n päätoimittajan mukaan kuitenkaan lähtökohtaisesti voinut lähteä tarkistamaan kaikkia faktoja, vaan toimituksessa luotettiin arvostetun ja luotetun STT:n toimintatapoihin ja brändiin.
Päätoimittajan mukaan silloin, jos MTV saa tiedon tai yhteydenoton STT:n välittämässä jutussa mahdollisesti olleesta virheestä, toimitus tekee joko tarkistuksen itse tai pyytää STT:tä tarkistamaan asian. Usein MTV tekee päätoimittajan mukaan molemmat.
Kyseisessä artikkelissa kyse oli päätoimittajan mukaan kuitenkin niin valtavasta kokonaisuudesta, poistetuista scripta-kirjoituksista monen vuoden takaa, ettei MTV lähtenyt tarkistamaan muotoiluja erikseen. Alkuperäisen STT-jutun muotoilut olivat MTV:n näkökulmasta riittävät.
Päätoimittajan mukaan juttua ei oikaistu STT:n toimesta, joten MTV ei myöskään nähnyt tarpeelliseksi tehdä oikaisua juttuun saatuaan palautetta asiasta.
MTV pyytää neuvostoa huomioimaan sen, että keskustelu kirjoitusten ja perussuomalaisten ympärillä kävi erittäin kuumana jutun julkaisun ajankohtana. Palautetta tuli paljon, ja osa palautteesta oli epäasiallisessa tai epäselvässä muodossa.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva palaute oli osoitettu oikein ja kirjoitettu asiallisesti. Jos MTV ei vastannut suoraan tähän palautteeseen, yhtenä syynä oli eri kanavia tulleen palautteen valtava määrä. Niistä pyrittiin tarkistamaan kaikki sellainen, minkä toimitus koki asianmukaiseksi.
Oleellisen asiavirheen korjaamiselle ei MTV:n näkemyksen mukaan ollut tarvetta, sillä MTV katsoo STT:n tapaan, ettei kyse ollut oleellisesta asiavirheestä.
Artikkelin ja kantelun kohteena olevia kappaleita ja sitaattia oli korkeintaan mahdollisuus tulkita suppeasti. MTV kuitenkin katsoo, että kyse oli yhdestä kohdasta isossa uutiskokonaisuudessa, joten lukijan voidaan olettaa lukevan aiheesta muutakin kuin vain nämä kappaleet. Kyse oli heinäkuun isosta pääaiheesta, johon löytyi MTV:n sivuilta valtava määrä juttuja, syventäviä artikkeleita sekä monenlaisten asiantuntijoiden näkemyksiä.
Lisäksi kyseisen artikkelin ja kantelun kohteena olevan kohdan pääasiallinen tarkoitus oli kertoa, miltä scripta-kirjoitukset ja niistä syntynyt keskustelu oli tuntunut maahanmuuttajataustaisesta ihmisestä. Jutun tarkoituksena ei ollut selostaa koko tapausta uutena uutisaiheena.
Haastateltavana oli oikeus- ja mielenterveystulkki ja sekä Afganistanin ja kotouttamisen asiantuntijakonsultti, joka oli asunut Suomessa 18 vuotta. MTV:n mielestä voi perustellusti olettaa, että hän ei kuullut ”riikkan” kirjoituksista ensimmäistä kertaa vasta STT:n haastattelussa eikä STT:n muotoilema alkuperäinen johdanto kirjoituksen sisältöön ollut ainoa asia, jonka herättämiä tuntoja haastateltava jutussa kommentoi.
Kyse oli keskusteluista, joihin perussuomalaisten puheenjohtaja oli aikuisiällään osallistunut kärkevästi ja väkivaltatermein. Vaikka kyse oli vanhoista, pienelle piirille tarkoitetuista ja ironiaa sisältävistä viesteistä, oli Suomen kansalaisilla ja erityisesti maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä oikeus kertoa julkisuudessa siitä, miltä keskustelun kohteena olevat tekstit ja tapahtumat olivat heistä tuntuneet.
MTV haluaa lisäksi nostaa esille, että kyseisessä uutistapahtumassa keskustelun kohteena olivat merkittävät vallankäyttäjät, joiden toiminnan arviointi on demokraattisessa yhteiskunnassa oikeutettua ja perusteltua. Päätoimittajan mukaan myös medialla on oikeus valita näkökulmansa juttuihin.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. [—]
MTV julkaisi STT:n asiakasmedioidensa käyttöön tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta sekä siitä, mitä maahanmuuttajat itse ajattelevat tästä. Jutussa käsiteltiin myös sitä, kuinka ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut kirjoitukset aiheuttivat maahanmuuttajayhteisössä ihmetystä ja pelkoa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka sekä muutamiin ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut tekstit olivat julkisuudessa laaja puheenaihe kesällä 2023. MTV:n julkaiseman STT:n jutun näkökulma oli, mitä Suomessa jo pidempään asuneet maahanmuuttajat ajattelivat aiheesta.
Juttuun oli nostettu yksittäinen sitaatti, joka oli aiheuttanut huolta haastateltavassa. Lainaus oli otettu maahanmuuttokriittiseen blogiin liitetyltä vieraskirjafoorumilta koko keskusteluketjua tarkemmin avaamatta. Sitaatti oli monitulkintainen, mutta sitaatista ei saanut jutun kokonaisuudessa väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä. Tiedotusvälineellä oli perusteet jutun näkökulmalle. Neuvosto kuitenkin toteaa, että etenkin kiistanalaisissa asioissa tiedotusvälineiden olisi hyvä avata asiayhteyttä riittävästi.
Jutussa ei ole viitteitä siitä, että MTV olisi laiminlyönyt tietojen tarkistamisen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi