Kantelu 21.9.2023
Kantelu kohdistuu Iltalehden 5.7.2023 julkaisemaan verkkojuttuun Maanantai oli maailmanhistorian kuumin päivä.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/262158a5-236b-4345-8051-fb4e3f1931f2
Kantelun mukaan kyseinen maanantai ei ollut maailmanhistorian kuumin päivä, vaan maailman mittaushistorian kuumin päivä. Kantelun mukaan toimittajilla näyttää olevan vaikeuksia erottaa maailmanhistoriaa ja maailman mittaushistoriaa toisistaan.
Kantelun mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjeita 1, 8, 10, 11 ja 20.
Päätoimittajan vastaus 20.2.2024
Päätoimittajaa pyydettiin vastaamaan etenkin Journalistin ohjeiden 8, 10 ja 20 näkökulmasta. Vastauksessaan Iltalehden vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen katsoi, että Julkisen sanan neuvosto rajasi käsittelyynottopäätöksessään kohtien lukumäärää ja pyysi lehden vastausta vain kohtien 8, 10 ja 20 näkökulmasta.
Päätoimittajan mukaan kantelija ei millään tavalla tuo esille, miksi sanan maailmanhistoria käyttäminen jutussa oli virhe. Päätoimittajan mukaan ilmaston lämpenemistä käsittelevissä uutisissa nykypäivän lämpötiloja verrataan yleensä ns. esiteolliseen aikaan eli vuoteen 1880. Maapallon ilmasto on lämmennyt 1800-luvun lopun jälkeen jo 1,48 astetta, kun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei lämpeneminen ylittäisi 1,5 astetta. Päätoimittaja toteaa, että vaikka ilmastotieteen näkökulmasta on kiistatonta, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen toiminnan aiheuttamaa, ns. ”ilmastokriitikot” vetoavat keskustelussa siihen, että lämpeneminen voi olla myös ihmisen toiminnasta riippumatonta.
Päätoimittajan mukaan on kiistatonta, että lämpötila maapallolla on vaihdellut rajustikin jääkausien ja lämpimien kasvihuonekausien vuorotellessa. Esimerkiksi 650 miljoonaa vuotta sitten maapallon oletetaan olleen jotakuinkin kokonaan jään peitossa. Vastaavasti liitukaudella 144–66 miljoonaa vuotta sitten maapallon keskilämpötilan oletetaan olleen jopa kuusi astetta nykyistä korkeampi, ja yli neljä miljardia vuotta sitten maapallon pintalämpötilan on väitetty olleen jopa yli 2000 astetta. Päätoimittaja toteaa, että tarkkoja mittaustietoja ei kyseisiltä ajoilta ole, mutta jos tarkastelujaksoksi otetaan koko maapallon historia, jutussa mainittu heinäkuinen maanantai ei selvästikään ollut se lämpimin päivä.
Päätoimittaja korostaa, että sanalla maailmanhistoria ei kuitenkaan tarkoiteta koko maapallon historiaa. Sen sanakirjamääritelmä on esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”ihmiskunnan historia”. Historiallisella ajalla tarkoitetaan päätoimittajan mukaan sitä aikaa, jolta on säilynyt kirjoitettua lähdeaineistoa, jota voidaan tutkia. Sitä edelsi esihistoriallinen aika, joka käsittää yli 99 prosenttia ihmiskunnan historiasta.
Päätoimittaja toteaa, että tarkkoja mittaustietoja esihistorialliselta ajalta ei tietenkään ole, mutta ilmastotieteilijät tuntuvat olevan jotakuinkin yksimielisiä siitä, että vaikka alueellisesti lämpötilat ovat välillä voineet olla nykyistä korkeampia esimerkiksi pohjoisella pallonpuoliskolla, koko maapallon tasolla eletään nyt todennäköisesti kuumempia aikoja kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi EU:n Copernicus -ilmastonmuutostutkimusohjelman mukaan viime heinäkuuta kuumempaa kuukautta maapallolla ei ollut ainakaan 120 000 vuoteen.
Päätoimittajan mukaan sanan ”maailmanhistorian kuumin” käyttäminen otsikossa oli täysin perusteltua ja täytti kaikki Journalistin ohjeiden vaatimukset totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisestä – kyse on joka tapauksessa kirjoitetusta historiasta siltä ajalta, kun käytössämme on suoria lähteitä. Päätoimittaja toteaa, että kantelijakaan ei pyri edes osoittamaan, että otsikko ei olisi pitänyt paikkaansa ja maailmanhistoriassa olisi ollut lämpimämpiä päiviä kuin 3.7.2023.
Päätoimittaja korostaa Journalistin ohjeen 20 vaatimusta korjattavan asiavirheen olennaisuudesta ja toteaa, että on täysin epäolennaista pohtia, onko vaikkapa 125 000 vuotta sitten ollut yksittäinen lämpimämpi päivä kuin 3.7.2023. Ilmaston lämpenemisen ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen näkökulmasta maailmanhistorian lämpimin päivä on sama asia kuin mittaushistorian lämpimin päivä.
Päätoimittaja katsoo lehden pyrkineensä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen siten kuin Journalistin ohje 8 edellyttää ja tarkistaneensa tiedot tavalla, jota Journalistin ohje 10 edellyttää. Kantelija ei päätoimittajan mukaan ole osoittanut jutusta asiavirheitä, eikä mahdollinen virhe missään tapauksessa olisi ollut olennainen Journalistin ohjeiden tarkoittamalla tavalla.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Iltalehden jutun otsikossa kerrottiin, että maanantai 3.7.2023 oli maailmanhistorian kuumin päivä. Jutun leipätekstin mukaan kyseinen päivä oli kaikkien aikojen kuumin päivä maailmanlaajuisesti, ja jutussa viitattiin lähteenä uutistoimisto Reutersiin. Reutersin samana päivänä julkaisemassa jutussa puolestaan kerrottiin, että kyseessä oli maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen kuumin mitattu päivä (the hottest day ever recorded globally). Lisäksi moni suomalaismedia uutisoi aiheesta viittaamalla kyseiseen päivään maailman mittaushistorian kuumimpana päivänä. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan otsikkoa siten, että maailmanhistorian sijasta otsikossa viitattaisiin maailman mittaushistoriaan.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että maailmanhistorian ja maailman lämpötilojen mittaushistorian ajalliset ulottuvuudet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Lehti esitti otsikossaan väitteen maailmanhistorian kuumimmasta päivästä, vaikka tietoa päiväkohtaisista lämpötiloista maailmanlaajuisesti ei voida esittää ajalta, jolta ei ole mittaustietoja. Jutun lähteenä käytetty uutistoimisto uutisoi itse mittaushistorian kuumimmasta päivästä.
Neuvosto toteaa lisäksi, että otsikon sisältämä tieto ei tarkentunut jutussa, vaan leipätekstissä todettiin, että kyseessä oli kaikkien aikojen kuumin päivä maailmanlaajuisesti. Jutun otsikko Maanantai oli maailmanhistorian kuumin päivä sisälsi siten olennaisen asiavirheen, kun siinä puhuttiin maailmanhistoriasta mittaushistorian sijasta. Jutun kokonaisuudesta välittyi lukijalle virheellinen kuva todellisuudesta, eikä lehti pyrkinyt korjaamaan tätä kantelijan oikaisupyynnöstä huolimatta. Neuvosto toteaa, että ilmastokriisiin liittyvässä uutisoinnissa tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä tarkan ja ajantasaisen tiedon julkaisijoina.
Neuvostolle toimitetusta kantelumateriaalista ei kuitenkaan ilmene, että lehti olisi jättänyt tietoja tarkastamatta.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Marja Keskitalo, Johanna Konttori, Sanna Mattila, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.