Kantelu 4.8.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 29.7.2023 julkaisemaan STT:n juttuun Ammuttaisiinko minutkin” – poliitikkojen rasistiset kirjoituksen herättävät maahanmuuttajissa pelkoa.
Kantelun mukaan STT tuotti asiakkainaan oleville tiedotusvälineille jutun, jossa haastateltiin oikeus- ja mielenterveystulkkina Suomessa työskentelevää ja Suomessa pitkään asunutta afgaanitaustaista naista. Jutussa haastateltu kertoi peloistaan, joita heinäkuussa useissa tiedotusvälineissä julkaistut uutiset olivat hänessä herättäneet.
Kantelu kohdistuu haastattelun kohtaan, jossa tulkki nosti esille etenkin valtiovarainministeri Riikka Purraan (ps.) liitetyt nimimerkki ”riikan” Scripta-blogin keskustelupalstan viestit vuodelta 2008. Jutussa sanottiin: Viestissä nimimerkki ”riikka” viittasi maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa. Viesti kuului: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” Kommentti liittyi keskusteluun, jossa toinen keskustelija oli pohtinut aselupien myöntämistä vain naispuolisille henkilöille. Samassa viestissään ”riikka” kuvaili kohtaamistaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa junassa.
Tämän jälkeen STT siteerasi jutussa tulkkia, joka oli kantelijan tulkinnan mukaan kokenut ”riikan” viesteistä laaditut uutiset niin pelottaviksi, että kertoi ajatelleensa jopa, että ammuttaisiinko minutkin.
Kantelun mukaan STT:n välittämässä jutussa nimimerkki ”riikan” kirjoittamaa verkkoviestiä siteerattiin sekä puutteellisesti että harhaanjohtavasti, minkä kantelija katsoo rikkovan Journalistin ohjetta 8. Kantelun mukaan sitaatista syntyi käsitys, jonka mukaan ”riikka” olisi valmis ampumaan maahanmuuttajia lähijunassa. Tätä käsitystä vahvisti kantelun mukaan se, että samaan johtopäätökseen oli päätynyt afgaanitaustainen tulkki, jota jutussa haastateltiin.
Kantelun mukaan tosiasiassa kyseinen yksittäinen lause, joka oli irrotettu ”riikan” vanhasta verkkoviestistä, ei kuitenkaan viitannut maahanmuuttajien ampumiseen junassa, vaan se liittyi samassa yhteydessä Scriptan blogissa käytyyn keskusteluun naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisystä.
Kantelun mukaan kommentillaan ”riikka” vastasi nimimerkki ”Pirjolle”, joka oli aiemmin samassa keskusteluketjussa ehdottanut, että kaikille naisille tulisi antaa vapaa aseenkanto-oikeus, jotta he voisivat puolustaa itseään sukupuolittuneelta väkivallalta. Kantelun mukaan ”riikka” piti viestinsä perusteella tätä ”Pirjon” ehdotusta huonona.
Kantelussa todetaan, että sikäli kuin ”riikan” voitiin tulkita viestissään viittaavaan myös maahanmuuttajiin, oli tästä viittausyhteydestä syntyvä johtopäätös täysin päinvastainen kuin se käsitys, jonka STT vajavaisella siteerauksellaan antoi ja jonka jutussa haastateltu tulkki oli uutisoinnin perusteella saanut.
Lukemalla koko keskusteluketjun ja kyseisen ”riikan” viestin kokonaisuudessaan kantelijan mielestä selvisi, että ”riikka” vastusti naisten yleistä aseenkantolupaa siinäkin tapauksessa, että joku tuntematon mieshenkilö uhkaisi häntä itseään lähijunassa.
Kantelun mukaan viestin alussa ”riikka” kertoi, kuinka hän kohtasi lähijunassa kaksi maahanmuuttajataustaista nuorta, joista miespuolinen teki ”riikan” ampumista jäljittelevän uhkaavan eleen.
Kantelun mukaan STT häivytti tämän kohdan ”riikan” verkkoviestistä ja uutisesta pois tavalla, joka antoi yleisölle väärän käsityksen kyseisen verkkoviestin merkityssisällöstä.
Kantelija arvioi, että ”riikan” kirjoituksen tulkintaa saattoi vaikeuttaa Scripta-sivustolla käytetty ironinen ja poleeminen kieli. Hänen mukaansa toimittajien ammattitaitoon kuuluu kuitenkin olennaisesti tunnistaa erilaiset tekstityypit, sillä vastaavanlaista ironiaa käytetään lehtitekstissä esimerkiksi pakinoissa.
Kantelun mukaan STT oli tehnyt journalistisen valinnan jättää olennaiset tiedot ”riikan” kohtaamasta uhkauksesta julkaisematta. Lisäksi STT:n tapa tulkita ”riikan” viestiä ilman siihen kuuluvaa ironiaa synnytti lukijalle täysin väärän käsityksen siitä, mitä ”riikka” viestillään tarkoitti.
Kantelijan tulkinnan mukaan viesteissään ”riikka” vastusti ajatusta siitä, että lähijunassa miehiä (eli tässä tapauksessa maahanmuuttajanuorukaista) voitaisiin ”Pirjon” ehdottamalla tavalla alkaa ampua, mikäli he ensin uhkaisivat naispuolista henkilöä ”väkivallalla.
Kantelun mukaan STT:tä pyydettiin moneen otteeseen korjaamaan jutussa olleet virheet sen jälkeen, kun useat tiedotusvälineet olivat julkaisseet jutun. STT ei kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostunut oikaisemaan väärää tietoa vaan suostui tekemään juttuun vain lisäyksen, joka ei millään tavoin korjannut jutun virheellisyyttä.
Kantelija arvioi kantelunsa yhteiskunnallisen merkityksen suuremmaksi kuin virheiden osoittamisen kantelun kohteena olevasta jutusta. Kantelija huomauttaa, että STT:n jutustakin kävi ilmi, että tiedotusvälineiden levittämät väärät tiedot ”riikan” vanhojen verkkoviestien sisällöstä olivat aiheuttaneet Suomen maahanmuuttajaväestössä vääriä käsityksiä ja rajuakin pelkoa. Kantelun mukaan vääriä tietoja julkaisseet tiedotusvälineet olivat näin – tahtomattaan tai ei – olleet osallisia pelkojen lietsontaan.
Kuten useiden muidenkin ”riikan” vanhojen viestien kohdalla, kantelun mukaan myös kyseisen ”Pirjokohdan” oli uutisoitu sisältävän lausuman, jonka tosiasiallinen merkityssisältö oli täysin päinvastainen kuin uutisoinnissa annettiin ymmärtää.
Kantelun mukaan tiedotusvälineissä levinneet väärät tiedot eivät aiheuttaneet perusteetonta pelkoa ainoastaan suomalaisessa yleisössä, vaan niitä oli käännetty englanninkielisiin uutisiin, jolloin ne levisivät laajasti maailmalle.
Kantelussa vedotaan siihen, että Journalistin ohjeiden mukaan journalistilla on velvollisuus tarkistaa julkaisemansa tiedot mahdollisimman hyvin myös silloin, kun ne on aikaisemmin julkaistu.
Kantelun mukaan se, että tätä velvollisuutta oli aiemmin laiminlyöty suomalaisessa mediassa ”riikan” viestien sisällön osalta, vain alleviivasi tarvetta uutisoida viestien sisällöstä totuudellisesti tai vähintään siinä laajuudessa, että lukeva yleisö saattoi itse muodostaa käsityksen siitä, mitä ”riikka” oli kirjoittanut ja mitä ei.
Kantelun mukaan yhteiskunnan polarisoiduttua voimakkaasti tiedotusvälineisiin kohdistuu aivan erityinen velvollisuus julkaista tarkistettuja ja oikeellisia tietoja. Mikäli tiedoissa on tulkinnanvaraisuutta, on journalistien erityinen velvollisuus kantelun mukaan julkistaa tiedot sellaisessa laajuudessa, josta yleisö voi erottaa sepitteelliset kohdat tosiasioista.
Kantelun mukaan STT rikkoi jutussaan selvästi useita journalistin ohjeita. Puheenjohtaja päätti ottaa kantelun neuvoston koko kokoonpanon käsittelyyn Journalistin ohjeiden 8, 10 ja 20 näkökulmasta, kun taas kantelussa mainittu ohje 11 rajattiin käsittelyn ulkopuolelle.
Päätoimittajan vastaus 22.12.2023
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan 29.7.2023 kantelun kohteena olevan STT:n laatiman uutisen. Kirjoituksessa haastateltiin maahanmuuttajataustaisia ihmisiä siitä, millaisia ajatuksia poliitikkojen rasistiset kirjoitukset heissä herättivät. Jutussa Suomeen kiintiöpakolaisena 18 vuotta aiemmin tullut oikeus- ja mielenterveystulkki kertoi olleensa erityisen huolissaan valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) viestistä, joka oli alun perin julkaistu vuonna 2008 Scripta-blogin vieraskirjassa.
Päätoimittajan mukaan viestiin viitattiin jutussa seuraavin sanankääntein:
Viestissä nimimerkki ”riikka” viittasi maahanmuuttajien ampumiseen lähijunassa. Viesti kuului: ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.
STT täydensi juttuaan samana päivänä kuvauksella siitä, millaiseen asiayhteyteen ”riikan” kommentti oli liittynyt. Helsingin Sanomat ei kuitenkaan lisännyt STT:n täydennystä juttuun.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat piti nimimerkki ”riikan” kommenttien siteerausta kantelun kohteena olevan jutun teeman kannalta totuudenmukaisena. Jutun ajatus oli kysyä maahanmuuttajien kantoja heitä koskeviin valtioneuvoston jäsenten kirjoituksiin. Esimerkiksi jutussa viitattu nimimerkki ”riikan” kirjoitus oli rasistinen ja leikitteli väkivallan ajatuksella riippumatta siitä, miten nimimerkki ”riikka” suhtautui naisten aseenkanto-oikeuteen ja ylipäätään väkivallan ehkäisyyn. Nimimerkki ”riikan” muut johtopäätökset ja mahdollinen ironia eivät muuttaneet tapaa, jolla hän väkivaltakeskustelun yhteydessä kuvaili lähijunassa kohtaamiensa nuorten maahanmuuttajien herättämiä tuntoja.
STT oli Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan perehtynyt kattavasti nimimerkki ”riikan” keskusteluihin Scripta-blogin vieraskirjassa. Koska alkuperäinen vieraskirja ei ole enää julkisesti nähtävissä, keskustelut haettiin STT:n käyttöön arkistointipalvelu Wayback Machinen kautta. STT:n jutussa käytetyt ”riikan” kommentit oli päätoimittajan mukaan siteerattu jutussa kokonaisuudessaan ja oikein.
Jutun julkaisuajankohtana keskustelu teksteistä oli jatkunut sosiaalisessa mediassa ja eri tiedotusvälineissä viikkojen ajan, joten jutussa puhuttiin laajasti tunnetusta asiasta. Kantelun kohteena oleva juttu oli rajattu käsittelemään yhtä näkökulmaa aiheesta eli maahanmuuttajien tuntoja rasistisiin kirjoituksiin, eikä sen tarkoituksena ollut selostaa koko tapausta uutena uutisaiheena.
Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan STT ei uutisoinnissaan väittänyt, että perussuomalaisten puheenjohtaja olisi todellisuudessa suunnitellut kenenkään ampumista. Myöskään kyseisen jutun haastateltava ei haastattelussa kertonut konkreettiseen uhkaan varautumisesta, vaan hänen kommenttinsa olivat vastaus ”riikan” retoriikkaan ja avasivat viestien herättämiä ajatuksia.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat piti ymmärrettävänä, että pakolaistaustainen henkilö koki viestit sävyltään ja sisällöltään epämiellyttävinä ja ahdistavina ilman minkäänlaista väärinymmärrystä siitä, että ”riikka” olisi halunnut itselleen aselupaa tai aikonut oikeasti turvautua väkivaltaan.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen.
Helsingin Sanomat julkaisi STT:n asiakasmedioidensa käyttöön tuottaman jutun uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikasta sekä siitä, mitä maahanmuuttajat itse ajattelevat tästä. Jutussa käsiteltiin myös sitä, kuinka ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut kirjoitukset aiheuttivat maahanmuuttajayhteisössä ihmetystä ja pelkoa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka sekä muutamiin ministereihin yhdistetyt rasistisiksi tulkitut tekstit olivat julkisuudessa laaja puheenaihe kesällä 2023. Helsingin Sanomien julkaiseman STT:n jutun näkökulma oli, mitä Suomessa jo pidempään asuneet maahanmuuttajat ajattelivat aiheesta.
Juttuun oli nostettu yksittäinen sitaatti, joka oli aiheuttanut huolta haastateltavassa. Lainaus oli otettu maahanmuuttokriittiseen blogiin liitetyltä vieraskirjafoorumilta koko keskusteluketjua tarkemmin avaamatta. Sitaatti oli monitulkintainen, mutta sitaatista ei saanut jutun kokonaisuudessa väärää kuvaa niin, että kyse olisi ollut olennaisesta asiavirheestä. Tiedotusvälineellä oli perusteet jutun näkökulmalle. Neuvosto kuitenkin toteaa, että etenkin kiistanalaisissa asioissa tiedotusvälineiden olisi hyvä avata asiayhteyttä riittävästi.
Jutussa ei ole viitteitä siitä, että Helsingin Sanomat olisi laiminlyönyt tietojen tarkistamisen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi