Kantelu 2.7.2023
Kantelu kohdistuu kahteen Etelä-Suomen Sanomien verkkojuttuun. Ensimmäinen julkaistiin 7.6.2023 otsikolla Lahtelaismies iski veitsellä sattumanvaraista uhria Launeen kauppakeskuksen pihalla Lahdessa – tuomittiin taposta yli 10 vuoden vankeuteen.
https://www.ess.fi/paikalliset/5986111
Toinen juttu julkaistiin 18.6.2023 otsikolla Launeen tapon tuomiolle lainvoima – nuori lahtelaismies teki henkirikoksen keskellä päivää kauppakeskuksen pihalla.
https://www.ess.fi/paikalliset/6013534
Kantelu koskee kahta jutuissa julkaistua valokuvaa, jotka molemmat olivat Hämeen poliisin valvontakameran pysäytyskuvia. Kantelija kertoo, että toinen kuvissa esiintynyt henkilö, joka oli myös jutuissa käsitellyn väkivaltarikoksen uhri, oli kantelijan omainen. Uhri sai surmansa kauppakeskuksen edessä tapahtuneessa puukotuksessa, jossa puukottaja toimi summittaisesti, eikä tuntenut uhria entuudestaan.
Kantelija kertoo, että hän ja hänen puolisonsa ovat erittäin järkyttyneitä tapahtuneesta ja kantavat suurta surua rakkaan läheisen kuolemasta. Omaisten taakkaa on lisännyt rankasti lehtijulkisuus, jossa puukotettu omainen näkyy. Kantelija kokee, ettei jutun julkaisussa noudatettu hyvää journalistista tapaa tai huomioitu omaisten tuskaa, vaan lehti käytti röyhkeästi poliisilta saamiaan valokuvia yhä uudestaan. Kuvat julkaistiin paitsi tuomion julistamisen jälkeen, myös siinä vaiheessa, kun tuomio astui voimaan. Kantelijan mukaan julkisuus järkytti suuresti uhrin läheisiä.
Kantelija ei myöskään pidä asiallisena tai kohtuullisena, että tapon tekijän, joka niin ikään oli parikymppinen nuorukainen, karmea teko näytettiin yksityiskohtaisesti verkkolehdessä. Kantelija kysyy, ketä tämä palvelee.
Kantelussa viitataan Journalistin oheisiin 28 ja 30.
Päätoimittajan vastaus 4.10.2023
Etelä-Suomen Sanomien vastaava päätoimittaja Markus Pirttijoki toteaa, että 23.8.2022 Lahdessa tapahtunut surmateko oli hyvin poikkeuksellinen. Se tapahtui keskellä päivää kauppakeskuksen pihalla, minkä lisäksi tekijä valitsi uhrinsa sattumanvaraisesti. Ennen kohtalokasta puukotusta tekijä oli juossut uhria takaa noin 60 metriä. Puukotuksen jälkeen uhri oli päässyt nousemaan taksiin, joka ajoi hänet poliisiasemalle. Uhri kuitenkin kuoli vammoihinsa sairaalassa seuraavana päivänä. Surmatyöllä oli useita silminnäkijöitä ja päätoimittajan mukaan tapahtuma herätti runsaasti huomiota myös valtakunnallisesti. Rikoksen taustalla oli huumeidenkäyttö.
Päätoimittaja toteaa, että tapahtuma oli omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua huumeiden vaikutuksesta rikoksiin ja sivullisten turvallisuudentunteeseen. Päätoimittajan mukaan yleisen huomioarvon, yleisön tiedonsaantioikeuden ja tapauksen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi tapahtuma edellytti normaalia perusteellisempaa uutisointia. Lehti seurasi rikosta sen tapahtumisen jälkeen oikeudenkäynnin eri vaiheissa. Kantelun kohteena olevat uutisjutut liittyivät tuomion lukemiseen sekä hetkeen, jolloin tuomio tuli lainvoimaiseksi. Molemmissa jutuissa julkaistiin polisiin esitutkinta-aineistosta kuvia, joista yhdessä näkyivät sekä surman uhri että tekijä.
Päätoimittajan mukaan kuvan julkaisua edelsi huolellinen journalistinen harkinta. Päätoimittajan mukaan uhri ei ollut tunnistettavissa kuvasta: uhri oli kuvassa katsojaan nähden selin tai sivuttain, hänen kasvonsa eivät näkyneet, eikä hänen vaatetuksensa identifioinut häntä. Päätoimittajan mukaan uutisoinnissa ei annettu uhrista mitään sellaisia tietoja, jotka olisivat mahdollistaneet hänen tunnistamisensa. Päätoimittaja toteaa, että kuvaa käytettiin uutisoinnin tukena eikä kuvankäyttö, uutisointi tai otsikointi ollut sensaatiohakuista.
Päätoimittajan mukaan kuvan julkaisemisella haluttiin osoittaa, että tekopaikka oli yleisesti käytetty kauppakeskuksen piha-alue, jossa liikkuu paljon sivullisia. Yksityisyyden suojan varmistamiseksi muita kuvassa olevia henkilöitä ”häivytettiin” kuvasta ja siitä kerrottiin erikseen kuvatekstissä.
Päätoimittajan mukaan rikoksen uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Journalistin ohjeet eivät kuitenkaan hänen tulkintansa mukaan kiellä uutisointia tai kuvien julkaisemista, kunhan uhrin asemaa ei loukata eikä uhri ole tunnistettavissa. Päätoimittaja toteaa, että tätä periaatetta kunnioitettiin julkaisupäätöstä tehtäessä.
Päätoimittaja kertoo, että ennen kuvan julkaisemista arvioitiin huolellisesti, ettei julkaiseminen loukkaisi uhrin tai tämän omaisten yksityiselämän suojaa. Koska uhri ei uutisen eikä kuvan perusteella ollut tunnistettavissa, yksityiselämän suoja ei päätoimittajan mukaan vaarantunut. Uhri oli teon tapahtuessa täysi-ikäinen.
Päätoimittaja katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat ei ole rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeiden kohtia 28 ja 30.
Ratkaisu
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Etelä-Suomen Sanomat julkaisi kaksi uutista, jotka käsittelivät kauppakeskuksen pihalla tapahtunutta puukotusta, joka johti uhrin kuolemaan. Ensimmäinen uutinen käsitteli käräjäoikeuden tuomiota, jossa tekijä tuomittiin taposta vankeuteen. Toinen uutinen julkaistiin, kun tuomio tuli lainvoimaiseksi. Molemmissa jutuissa selostettiin rikoksen kulkua ja julkaistiin kaksi esitutkintamateriaalista saatua valvontakameran pysäytyskuvaa. Kuvista toisessa näkyivät sekä uhri että veitsellä aseistautunut tekijä. Kuvateksti kertoi, että vasemmalla oleva tekijä oli juuri vetänyt esiin pitkäteräisen veitsen ja että hän iski sillä uhria hetken kuluttua.
Tiedotusvälineiden tehtäviin kuuluu seurata rikoksia ja kertoa niistä totuudenmukaisesti. Kuvat ovat osa tiedonvälitystä. Lukijoita järkyttäviäkin kuvia on voitava julkaista, jos ne ovat uutistapahtuman seuraamisen kannalta tarpeen. Tiedotusvälineiltä edellytetään kuitenkin hienotunteisuutta uutisoitaessa rikosten uhreista.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että kyseisen kuvan julkaisu loukkasi rikosuutisoinnin hienotunteisuuden vaatimusta. Kuvan julkaisu ei ollut perusteltavissa yleisön tiedontarpeella tai yhteiskunnallisella merkityksellä. Neuvosto kuitenkin katsoo, että uhrin yksityisyyden suojaa ei loukattu, sillä uhri ei ollut kuvista tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Etelä-Suomen Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 28, ja antaa sille huomautuksen.
Langettavan puolesta äänestivät:
Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Päivi Kymäläinen, Anssi Marttinen, Alma Onali, Anna Ovaska, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola ja Marjukka Vainio-Rossi.
Vapauttavan puolesta äänesti:
Asta Tenhunen
Hänen eriävä mielipiteensä:
Uhri ei ollut kuvasta tunnistettavissa, eikä kuva ollut erityisen loukkaava, vaikka kyse oli vakavasta rikoksesta. Toimitus oli valinnut valvontakameravideosta yhden rajatun still-kuvan, jossa tilanteen molemmat osalliset näkyivät. Kuvan julkaisulle oli journalistiset perusteet, koska kyse oli vakavasta julkisella paikalla päiväaikaan tapahtuneesta rikoksesta.
Korjaus 30.11.2023: Poistettu tietoja kantelijan ja uhrin välisestä sukulaisuussuhteesta.