8633/PL/23

Vapauttava

Lukijoiden teksteille tarkoitetulla palstalla julkaistu tapahtumajuttu ei ollut piilomainontaa. Lehti ei luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Kantelu 7.6.2023

Kantelu kohdistuu Länsi-Saimaan Sanomien paperilehdessä 15.6.2023 julkaistuun juttuun Suomenniemi esittäytyi torilla, sekä jutun 14.6.2023 julkaistuun nettiversioon Suomenniemen aluejohtokunta esitteli kaupunginosaansa ylpeydellä: ”Suomenniemi – Kappale kauneinta Mikkeliä!”.

https://www.lansisaimaa.fi/paikalliset/6000021

Kantelun mukaan jutun olisi pitänyt otsikon perusteella koskea Suomenniemen esittäytymistä Mikkelin torilla, mutta siinä oli huomattavasti mainostamaisia piirteitä, kun siinä nostettiin esille luettelomaisesti paitsi kirjoittajan oma yritys myös muita paikallisia yrityksiä. Kantelu on otettu käsittelyyn JO 2:n, 4:n ja 16:n näkökulmasta. Valmistelussa on todettu, että JO 4 ei kuitenkaan sovellu tapaukseen, sillä kirjoittaja ei ollut journalisti, vaan yleisönosastokirjoittajan asemassa.

Päätoimittajan vastaus 29.9.2023

Länsi-Saimaan Sanomien vastaavan päätoimittajan Matias Lövbergin mukaan Länsi-Saimaan Sanomien Meidän kesken -palsta on tarkoitettu lukijoiden tapahtumajutuille sekä paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen kuulumisia varten. Palstaa on julkaistu pitkään ja se on vakiinnuttanut paikkansa osana lehden toimituksellista sisältöä. Pienen toimituksen mahdollisuudet jalkautua maantieteellisesti laajalla alueella ovat rajalliset, joten tapahtumia on nähty tarpeelliseksi huomioida myös lukijalähtöisesti.

Päätoimittajan mukaan Meidän kesken -palstan juttujen julkaisu ei ole automaatio. Palstalle voi tarjota tekstejä ja/tai kuvia, joiden julkaisemisesta toimitus päättää. Tekstit tarkistetaan toimituksessa ja tarvittaessa niitä muokataan sekä korjataan. Jokainen julkaisupäätös tehdään toimituksessa. Jutut myös signeerataan niiden kirjoittajille ja jutussa tuodaan erikseen esiin, kuka ja minkä tahon edustaja kirjoittaja on. Kirjoittajat ovat useimmiten paikallisia järjestöaktiiveja tai esimerkiksi tapahtumatalkoolaisia. Meidän kesken -jutut erotetaan muusta toimituksellisesta sisällöstä painetussa lehdessä omalla vinjetillä ja verkossa niin sanotulla palkkitekstillä, päätoimittaja kertoo.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva juttu kiinnitti toimituksen huomion. Tekstin positiivinen sävy tulkittiin kuitenkin suoran mainostamisen sijaan kotiseutuylpeydeksi, eikä paikkakunnan nähty rinnastuvan kaupalliseen toimijaan. Vastaavissa tapahtumissa paikkakunnan vahvuuksien esilletuonti on tyypillistä, eikä niitä tai esimerkiksi yritteliäisyyttä paikallislehdessä tarvitse peitellä tai piilottaa.

Meidän kesken -kirjoittajalta saadun selvityksen mukaan tapahtumassa Mikkelin aluejohtokunnat saivat tuoda alueitaan esille niissä toimivien yhdistysten ja yritysten kautta. Tapahtuma oli kaikille Mikkelin yrityksille ja yhdistyksille avoin ja kukin toimija päätti osallistumisestaan omalta osaltaan. Aluejohtokunnat vastasivat organisoinnista. Jutussa mainittiin ne yhdistykset ja yritykset, jotka Suomenniemen osalta tapahtumassa mukana olivat ja tämä kerrottiin myös tekstissä.

Päätoimittajan mukaan painetussa lehdessä jutun yhteydessä julkaistiin yksi kuva torilta ja verkkojutussa kolme. Kaikkiaan juttuun tarjottiin neljää kuvaa, joista yksi jätettiin kokonaan julkaisematta. Myös verkossa julkaistuista kuvista yhtä rajattiin.

Päätoimittajan mukaan kirjoittaja ei ole työsuhteessa Länsi-Saimaan Sanomiin, vaan hän on suomenniemeläinen paikallisen aluejohtokunnan jäsen, yrittäjä, järjestöaktiivi sekä säätiö- ja seurakuntatason luottamushenkilö ja lehden lukija. Kantelunalaisessa jutussa kirjoittaja kertoi tapahtumasta päätoimittajan mukaan julkisen toimijan eli Suomenniemen aluejohtokunnan jäsenenä. Hän mainitsi yrityksensä muiden tapahtumaan osallistuneiden toimijoiden joukossa. Päätoimittajan mukaan kyseinen Meidän kesken -juttu ei kuitenkaan ollut yksityiskohtainen yritysesittely eikä yksikään mainittu toimija korostu selkeästi muita enempää.

Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Länsi-Saimaan Sanomat julkaisi lukijoiden teksteille tarkoitetulla Meidän kesken -palstallaan jutun Suomenniemen alueen esittäytymisestä Mikkelin torilla. Jutun oli kirjoittanut Suomenniemen aluejohtokunnan jäsen, joka on myös yhdistysaktiivi ja yrittäjä. Jutussa mainittiin kaikki
toritapahtumaan osallistuneet yritykset, joista yksi oli tekstin kirjoittaneen henkilön omistuksessa. Teksti oli valittu julkaistavaksi lehden toimituksessa.

Valmistelussa todettiin, että jutun kirjoittaja oli lehden lukija, joten toimittajan roolia koskeva JO 4 karsittiin kantelun käsittelystä.

Neuvosto toteaa, että kyseessä oli lehden lukijoiden lähettämille kirjoituksille tarkoitetun palstan teksti, joka oli valittu julkaistavaksi journalistisin perustein. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että lehti olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

Juttu ei ollut piilomainontaa. Kirjoittajan omaa yritystä tai muita jutussa mainittuja paikallisia yrityksiä ei kehuttu tekstissä tai kuvissa erityisen mainosmaisesti eikä tekstissä ollut ostokehotuksia tai muita vastaavia piilomainonnan tunnusmerkkejä.

Lehden olisi kuitenkin ollut hyvä kertoa avoimesti kirjoittajan kytköksestä yhteen jutussa mainituista pienyrityksistä. Myös palstan luonne lukijoiden tuottamana sisältönä olisi hyvä tuoda selkeästi esiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsi-Saimaan Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi, ja Erja Yläjärvi.