Journalistin ohjeiden ja niiden liitteen päivitystä valmistelevan työryhmän esitys Jusanekille 2.2.2024
Taustaa
Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen hallitus nimitti helmikuussa 2023 työryhmän valmistelemaan Journalistin ohjeiden päivitystä. Työryhmän jäseniksi nimettiin STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen, Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, toimittaja, viestintäyrittäjä Pasi Kivioja, Ylen Uutisdeskin päällikkö Katariina Luoma, Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt, toimittaja, yrittäjä Reetta Räty, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Margareta Salonen ja Ylen toimittaja, tutkija Olli Seuri. Työryhmä valitsi puheenjohtajakseen Minna Holopaisen. Työryhmän sihteeriksi Jusanekin hallitus nimesi JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvösen.
Työryhmä jätti tämän ehdotuksensa pe 2.2. Jusanekin hallitukselle, joka välittää ehdotuksen eteenpäin Jusanekin jäsenyhteisöille ja JSN:n ns. erillisjäsenille ti 6.2. klo 9.00 Samalla ehdotus lähtee JSN:n tiedotejakeluun.
Ehdotuksen käsittely etenee seuraavasti:
Kommenttikierroksen jälkeen JSN:n kannatusyhdistys Jusanek antaa työryhmälle jatko-ohjeet kevätkokouksessaan 18.3. Työryhmä tekee palautteen pohjalta tarkennetun ehdotuksen Jusanekille, joka päättää Journalistin ohjeiden päivityksestä ylimääräisessä kokouksessa 24.4. Tämän jälkeen JSN puolestaan viimeistelee Journalistin ohjeille soveltamisoppaan, johon JSN päivittää aiemmin antamansa lausumat voimassa olevin osin. Lisäksi oppaaseen tulee JSN:n linjaavia päätöksiä. Soveltamisoppaan avulla on tarkoitus auttaa ymmärtämään, kuinka JSN käytännössä soveltaa Journalistin ohjeita ja niiden liitettä. Päivitetyt Journalistin ohjeet ja niiden liite sekä soveltamisopas on tarkoitus julkistaa ma 27.5. klo 10.
Lisätiedot:
Timo Huovinen ([email protected]) (Työryhmän ehdotuksen jatkokäsittelyä koskevat kysymykset) Jusanekin hallituksen puheenjohtaja, Ylen etiikkapäällikkö
Minna Holopainen ([email protected]) (Työryhmän ehdotuksen sisältöä koskevat kysymykset), uudistustyöryhmän puheenjohtaja, STT:n vastaava päätoimittaja
Eero Hyvönen ([email protected]) (Erityisesti soveltamisopasta koskevat kysymykset), uudistustyöryhmän sihteeri, JSN:n puheenjohtaja
Ehdotuksen pääkohdat ja -tavoitteet
Työryhmän saatesanat uudistusesitykseen:
Journalismilla on erityinen paikka ja tehtävä länsimaisessa demokratiassa. Työryhmä toivoo, että esityksemme Journalistin ohjeiden päivittämiseksi vastaa tarpeeseen kirkastaa journalismin ydintä sekä yleisölle että mediakentälle.
Ehdotuksen yksi tarkoitus on kannustaa media-alaa läpinäkyvyyteen journalistisessa työssä.
Journalistin ohjeita on tähänkin asti käytetty selkänojana ja ohjenuorana arkisessa työssä hyvinkin erilaisissa medioissa uutisista aikakauslehtiin. Tässäkin uudistuksessa on pyritty huomioimaan eritahtiset julkaisut ja niiden tarpeet. Sanamuotoja ja ilmaisuja on harkittu niin, että ne toimisivat yhtä lailla nopeassa seurannassa kuin pitkissä tutkivissa hankkeissa.
Olemme myös pyrkineet selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan ohjeiden velvoittavuutta koskevia muotoiluja kautta linjan. Uudistustyön aikana havaittiin, etteivät nykyisten ohjeiden sanamuodot ja Julkisen sanan neuvoston linjaukset kaikissa kohdissa enää täysin vastaa toisiaan. Siksi joukossa on uudelleenmuotoiluja, jotka saattavat vaikuttaa tiukennuksilta, vaikka ne vastaavat ratkaisukäytäntöä.
Esimerkiksi sellaiset nykyajassa puhutut aiheet kuin sponsoroitu sisältö, sosiaalinen media ja algoritmit ovat lopulta vain uusia vaiheita median rahoituksessa, julkaisualustoissa ja teknologioissa, eivät kokonaan uusia ja erillisiä ilmiöitä. Kun pyrimme kirjoittamaan uudet asiat mahdollisimman selviksi ja aikaa kestäviksi, tuntui välttämättömältä muokata myös ympäröivää tekstiä, johon ne upotettiin, jotta kokonaisuudesta saatiin sujuva ja looginen.
Samasta syystä alalukuja ja ohjekohtia järjestettiin uudelleen ja väliotsikoita päivitettiin. Esimerkiksi oikeudenkäynteihin ja rikosuutisiin liittyvät ohjeet on erotettu omaksi alaluvukseen ja virheiden korjaukseen sekä muihin julkaisuin jälkeisiin muutoksiin liittyvät ohjeet omakseen. Jälkimmäinen alaluku sijoitettiin ohjeiden loppuun.
Tavoitteena oli, että uusi ohjeistus kestäisi aikaa tästä eteenpäin yhtä hyvin kuin aiemmatkin ohjeet ovat kestäneet. Siksi ohjeissa ei käytetä esimerkiksi sanoja tekoäly tai algoritmi eikä niistä ole lisätty ohjeisiin erillisiä kohtia. Sen sijaan johdannossa todetaan ohjeiden koskevan kaikkea toimituksellista sisältöä riippumatta siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Kehitys ei tietenkään pysähdy nykyhetkeen, emmekä vuonna 2024 voi tietää, millaisista työkaluista ja teknologioista alallamme tulevina vuosina keskustellaan.
Johdannossa on muutenkin määritelty, mitä sisältöä ohjeet koskevat, sekä lisäksi se, että yleisön tuottama sisältö käsitellään erikseen liitteessä. Myös liitteen teksti on työryhmässä kirjoitettu uudelleen sen selkeyttämiseksi.
Esitämme Journalistin ohjeisiin neljää kokonaan uutta kohtaa. Ohjekohtien lukumäärä lisääntyy kuitenkin vain yhdellä, koska osa vanhoista kohdista yhdistettiin toisiinsa.
Uudet kohdat koskevat seuraavia aiheita:
1) journalismin ulkopuolisen rahoituksen määrittelyä ja säätelyä niin, että ero kaupalliseen yhteistyöhön pysyy selvänä eivätkä mahdolliset ulkopuoliset rahoittajat pääse vaikuttamaan journalistisiin sisältöpäätöksiin. Samalla tuodaan näkyväksi se, että journalismilla voi kuitenkin olla tällaisia rahoittajia esimerkiksi erilaisten työskentelystipendien muodossa. Jatkossa tämä tulisi aina kertoa yleisölle, mitä ei aiemmin ole edellytetty.
2) läpinäkyvyyden lisäämistä tilanteissa, joissa julkaistun jutun asiasisältöön tehdään merkittäviä muutoksia. Näistä tulisi esityksen mukaan kertoa yleisölle samoin kuin aiemmin korjauksista. Tämän muotoilussa on kuitenkin pyritty selvyyteen siinä, ettei vaadita jokaisen muuttuvan uutisen päivityksen selittämistä lukijalle, vaan medioille jää tässä liikkumatilaa.
3) kokonaan uutena teemana Journalistin ohjeissa sitä, ettei kenenkään henkeä tai terveyttä pitäisi tarpeettomasti vaarantaa. Uutistoimituksissa tämä ei tietenkään ole uusi asia, vaan turvallisuusnäkökohtia on totuttu pohtimaan monissa eri yhteyksissä. Siitä ei kuitenkaan ole käyty kovin paljoa alan yhteistä keskustelua.
Uuden kohdan ole tarkoitus kaventaa lehdistön vapautta uutisoida merkittäviä yleisöä kiinnostavia aiheita myöskään erilaisissa kriisitilanteissa, vaan tehdä näkyväksi sitä harkintaa, jota esimerkiksi panttivankitilanteiden, poliisioperaatioiden, onnettomuustilanteiden ja kriisialueiden uutistyössä tehdään, ja tuoda se journalismin itsesääntelyn piiriin. Uskomme tämän lisäävän muun yhteiskunnan luottamusta mediaan ja myös sitä ymmärrystä, että myös näissä asioissa media tekee julkaisuharkinnan itse eikä pelkästään noudata viranomaisten ohjeita.
4) aiemmin julkaistun toimituksellisen sisällön poistamisen periaatteita, jotka ovat tähän asti olleet vain JSN:n lausumassa vuodelta 2018. Nyt ne sisällytettäisiin omana kohtanaan Journalistin ohjeisiin. Lähtökohtana periaatteissa on, että toimitukselliset sisällöt ovat historiaa, jonka saa poistaa vain erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtäville poistoille pitää olla journalistisesti kestävät perusteet. Kohta ei rajoita tuoreiden julkaisujen poistamista joko kokonaan tai osittain.
Uusien kohtien lisäksi eri kohtiin on uudelleen muotoilun yhteydessä tehty täydennyksiä ja niistä on poistettu joitain aiempia muotoiluja. Kaikki muutokset on käyty läpi liitteenä olevassa taulukossa.
Samaan aikaan työryhmän työskentelyn kanssa Julkisen sanan neuvoston toimistossa on valmisteltu soveltamisopasta, jossa neuvoston ratkaisut sekä lausumat liitetään niiden ohjekohtien yhteyteen, jota niissä käsitellään. Samalla arvioidaan, ovatko kaikki aiempien vuosikymmenten lausumat edelleen ajan tasalla ja käyttökelpoisia. Vanhentuneet lausumat siirretään arkistoon. Päätökset soveltamisoppaasta tekee Julkisen sanan neuvosto.
Ehdotus uusiksi Journalistin ohjeiksi ja liitteeksi
JOHDANTO
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää yleistä keskustelua journalistisesta työstä ja sen periaatteista.
Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, muokkaamaa tai esille nostamaa aineistoa riippumatta siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Yleisön tuottamaa sisältöä käsitellään erikseen ohjeiden liitteessä.
Journalistin ohjeet on laadittu alan itsesääntelyä varten. Kuka tahansa voi kannella Julkisen sanan neuvostolle (JSN), jos arvioi itsesääntelyyn sitoutuneen median rikkoneen Journalistin ohjeita. Ohjeita rikkoneen median on julkaistava JSN:n antama huomautus. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.
Ammatillinen asema
1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
2. Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.
3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa journalistista työtä.
4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hän ei esimerkiksi saa käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus tai oma kaupallinen yhteistyö, eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
5. Omalle medialle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita käsiteltäessä asiayhteys on tehtävä yleisölle selväksi.
6. Journalistilla on oikeus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.
Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen
7. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
8. Työtä tehdessään journalistin on ilmoitettava ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti saa tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
9. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
10. Toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää journalistista tapaa. Kun käytetään toisen julkaisemia tietoja, lähde on mainittava riippumatta siitä, missä tiedot on julkaistu.
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä. Yksityiskohtia tai tapahtumia ei saa sepittää, eikä kuvaa tai ääntä saa käyttää harhaanjohtavasti.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Toimituksen on kerrottava käyttämistään lähteistä mahdollisimman avoimesti, jotta myös yleisöllä on mahdollisuus arvioida lähteiden käyttöä.
13. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
14. Uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Tällöin raportointia asioista ja tapahtumista on täydennettävä, kun uutta olennaista tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate,eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia.
16. Piilomainonta on torjuttava. Mainosten ja kaupallisen yhteistyön on erotuttava toimituksellisesta aineistosta yleisölle selkeällä tavalla. Mainos ja kaupallinen yhteistyö sekä sen maksaja tai tilaaja on tuotava selvästi esiin.
17. Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin.
Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta.
Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen
18. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa.
19. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
20. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai käsillä on uutta tietoa, jonka valossa julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa.
Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.
Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus
23. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta, terveydentilaa, perhesuhteita tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei myöskään saa tuoda esiin asiattomasti tai halventavasti.
24. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja saa julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämä koskee myös nimeämättömiä mutta tunnistettavia henkilöitä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvaa tai ääntä käytettäessä.
25. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.
26. Julkistakin aineistoa julkaistaessa on otettava huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia koskevia asioita.
27. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta.
28. Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta.
Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi
29. Oikeudenkäyntien sekä rikosten esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.
30. Kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä, epäillyn tai syytetyn nimen, kuvan tai muiden tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen.
31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja saa julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.
32. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin paljastavia tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä tule julkaista.
33. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka.
Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset
34. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikilla julkaisualustoilla, joilla virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään.
Median on kerrottava yleisölle, miten virheistä voi ilmoittaa tai miten toimitukseen saa yhteyden.
35. Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä olennaisesti.
36. Verkkoalustoilla aiemmin julkaistua toimituksellista sisältöä ei saa poistaa kuin erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtävälle poistolle on oltava journalistisesti kestävät perusteet.
Liite:
Yleisön tuottama sisältö median käyttämillä verkkosivuilla ja -alustoilla
Tämän liitteen periaatteet koskevat median toimintaa suhteessa yleisön tuottamaan sisältöön, jota ei pidetä toimituksellisena sisältönä. Periaatteiden tarkoitus on tukea yleisön vastuullista sananvapauden käyttöä. Neuvosto ja sen puheenjohtaja voivat käsitellä toimituksen toimintaa yleisön tuottaman sisällön ylläpitäjänä median hallinnoimilla verkkosivuilla ja median käyttämillä verkkoalustoilla, kuten sosiaalisessa mediassa. Periaatteiden velvoittavuus on yhtäläinen Journalistin ohjeiden kanssa.
L1. Toimituksellisen sisällön ja yleisön tuottaman sisällön välinen raja on pidettävä selvänä.
L2. Toimitus vastaa yleisön tuottaman sisällön seuraamisesta ja moderoinnista riippumatta siitä, miten moderointi on käytännössä järjestetty. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkosivuja ja -alustoja on seurattava erityisen huolellisesti. Toimituksen on suotavaa esitellä moderoinnin periaatteet yleisölle.
L3. Yleisön tuottamaa sisältöä sisältävillä verkkosivuilla ja -alustoilla yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä. Toimituksen on tuotava käyttämillään verkkoalustoilla esiin, mitä kautta ilmoituksen voi tehdä. Ilmoituksesta on saatava kuittaus, jos kuittausten lähettäminen on kohtuudella järjestettävissä.
L4. Toimituksen on pyrittävä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Tällaiset sisällöt on poistettava viipymättä, kun ne tulevat toimituksen tietoon. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. Toimituksen on noudatettava harkintaa siinä, millaisista aiheista se mahdollistaa yleisön kommentoinnin.
Nämä ohjeet liitteineen on hyväksytty Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen kokouksessa xx.xx.2024. Ne astuvat voimaan xx.xx.20xx
……………
Uusi ehdotus vertailussa voimassa oleviin Journalistin ohjeisiin ja liitteeseen
Huom! Ohjekohtia on ryhmitelty uudelleen. Nykyisiä alaotsikoita ei siksi pystytä esittämään samoissa kohdissa kuin uudet sijaitsevat. Nykyiset alaotsikot ovat: Ammatillinen asema, Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen, Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet, Virheen korjaus ja oma kannanotto, Yksityinen ja julkinen.
| Työryhmän ehdotus | Voimassa olevat Journalistin ohjeet ja liite |
| JOHDANTO Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa sekä edistää yleistä keskustelua journalistisesta työstä ja sen periaatteista. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, muokkaamaa tai esille nostamaa aineistoa riippumatta siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Yleisön tuottamaa sisältöä käsitellään erikseen ohjeiden liitteessä. Journalistin ohjeet on laadittu alan itsesääntelyä varten. Kuka tahansa voi kannella Julkisen sanan neuvostolle (JSN), jos arvioi itsesääntelyyn sitoutuneen median rikkoneen Journalistin ohjeita. Ohjeita rikkoneen median on julkaistava JSN:n antama huomautus. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. | JOHDANTO Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. |
| Ammatillinen asema | |
| 1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. | 1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. |
| 2. Toimituksellista sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. | 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. |
| 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa journalistista työtä. | 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. |
| 4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hän ei esimerkiksi saa käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus tai oma kaupallinen yhteistyö, eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. | 4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. |
| 5. Omalle medialle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita käsiteltäessä asiayhteys on tehtävä yleisölle selväksi. | 6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi. |
| 6. Journalistilla on oikeus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. | 5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. |
| Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen | |
| 7. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. | 8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. |
| 8. Työtä tehdessään journalistin on ilmoitettava ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti saa tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. | 9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. |
| 9. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. | 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. |
| 10. Toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää journalistista tapaa. Kun käytetään toisen julkaisemia tietoja, lähde on mainittava riippumatta siitä, missä tiedot on julkaistu. | 7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja. |
| 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä. Yksityiskohtia tai tapahtumia ei saa sepittää, eikä kuvaa tai ääntä saa käyttää harhaanjohtavasti. | 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. |
| 12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Toimituksen on kerrottava käyttämistään lähteistä mahdollisimman avoimesti, jotta myös yleisöllä on mahdollisuus arvioida lähteiden käyttöä. | 12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. |
| 13. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömän lähteen käyttö lähdesuojaa vaarantamatta sekä avattava miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu. | 14. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu. |
| 14. Uutisen saa julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Tällöin raportointia asioista ja tapahtumista on täydennettävä, kun uutta olennaista tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. | 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. |
| 15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate,eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. | 15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. |
| 16. Piilomainonta on torjuttava. Mainosten ja kaupallisen yhteistyön on erotuttava toimituksellisesta aineistosta yleisölle selkeällä tavalla. Mainos ja kaupallinen yhteistyö sekä sen maksaja tai tilaaja on tuotava selvästi esiin. | 16. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava. |
| 17. Toimituksellisella sisällöllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja, mutta silloin rahoittaja on tuotava esiin. Jos rahoittaja vaikuttaa aihepiiriä tarkempiin sisältöä koskeviin ratkaisuihin kuten näkökulmiin tai haastateltavien valintaan, kyse ei ole toimituksellisesta sisällöstä vaan kaupallisesta yhteistyöstä tai mainonnasta. | ——————— |
| Haastateltavan oikeudet ja samanaikainen kuuleminen | |
| 18. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava ei tunne median toimintatapoja tai on selvästi haavoittuvassa asemassa. | 17. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. |
| 19. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. | 18. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. |
| 20. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai käsillä on uutta tietoa, jonka valossa julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. | 19. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. |
| 21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. | 21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. |
| 22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, tulee erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta kuulla jälkeen päin. Jos tämä ei onnistu, tulee hänen oma kannanottonsa julkaista mahdollisimman nopeasti ilman asiattomia lisäyksiä. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, tulee sen korjaamisesta neuvotella ja pyrkiä julkaisemaan olennainen sisältö asiallisessa muodossa. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon. | 22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa. 23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä. 24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon. 25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa. |
| Ihmisarvo, yksityisyys ja julkisuus | |
| 23. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta, terveydentilaa, perhesuhteita tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei myöskään saa tuoda esiin asiattomasti tai halventavasti. | 26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. |
| 24. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja saa julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämä koskee myös nimeämättömiä mutta tunnistettavia henkilöitä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvaa tai ääntä käytettäessä. | 27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. |
| 25. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. | 29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. |
| 26. Julkistakin aineistoa julkaistaessa on otettava huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä tai selvästi haavoittuvassa asemassa olevia koskevia asioita. | 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. |
| 27. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan hienotunteisesti ja turvallisuutta vaarantamatta. | 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. |
| 28. Uutisoinnissa on noudatettava varovaisuutta, jotta kenenkään henkeä ja terveyttä ei tarpeettomasti vaaranneta. | —————– |
| Oikeudenkäynneistä ja rikoksista uutisointi | |
| 29. Oikeudenkäyntien sekä rikosten esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana ei saa asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. | 35. (….)Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. |
| 30. Kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä, epäillyn tai syytetyn nimen, kuvan tai muiden tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on oltava varovainen. | 32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä |
| 31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja saa julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. | 31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. |
| 32. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin paljastavia tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä tule julkaista. | 34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. 33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin. |
| 33. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. | 35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. (…) |
| Virheen korjaus ja julkaisun jälkeiset muutokset | |
| 34. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikilla julkaisualustoilla, joilla virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Tarvittaessa toimituksen on korjausten lisäksi julkaistava uusi juttu, jossa virheet yksilöidään. Median on kerrottava yleisölle, miten virheistä voi ilmoittaa tai miten toimitukseen saa yhteyden. | 20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan. Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. |
| 35. Yleisölle on korjausten lisäksi kerrottava myös muista julkaistuun juttuun tehdyistä muutoksista, jotka muuttavat asiasisältöä olennaisesti. | ————— |
| 36. Verkkoalustoilla aiemmin julkaistua toimituksellista sisältöä ei saa poistaa kuin erityisen painavista syistä. Selvästi julkaisuajankohdan jälkeen tehtävälle poistolle on oltava journalistisesti kestävät perusteet. | —————– |
| Liite: Yleisön tuottama sisältö median käyttämillä verkkosivuilla ja -alustoilla | Liite: Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla |
| Tämän liitteen periaatteet koskevat median toimintaa suhteessa yleisön tuottamaan sisältöön, jota ei pidetä toimituksellisena sisältönä. Periaatteiden tarkoitus on tukea yleisön vastuullista sananvapauden käyttöä. Neuvosto ja sen puheenjohtaja voivat käsitellä toimituksen toimintaa yleisön tuottaman sisällön ylläpitäjänä median hallinnoimilla verkkosivuilla ja median käyttämillä verkkoalustoilla, kuten sosiaalisessa mediassa. Periaatteiden velvoittavuus on yhtäläinen Journalistin ohjeiden kanssa. | Tämä liite on laadittu Journalistin ohjeiden täydennykseksi. Liitteen painoarvo ja velvoittavuus ovat samanlaisia kuin Journalistin ohjeilla. Liite sitoo kaikkia Julkisen sanan neuvoston taustayhteisöjen jäseniä ja muita perussopimuksen allekirjoittajia. Liite ja muutokset siihen vahvistetaan Journalistin ohjeiden tavoin yksimielisesti JSN:n kannatusyhdistyksessä. Liitteen erityisluonteella halutaan korostaa eroa Journalistin ohjeisiin, jotka koskevat toimituksellista sisältöä. Sillä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, käsittelemää sekä journalistisin perustein julkaistavaksi valitsemaa tai journalistisesti korostamaa aineistoa. Liite koskee yleisön tuottamaa sisältöä tiedotusvälineiden ylläpitämillä verkkosivuilla. Sitä ei pidetä toimituksellisena aineistona. Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä toimituksen toimintaa yleisön tuottamaa aineistoa sisältävien verkkopalstojen ylläpitäjänä vain niiltä osin, onko toimitus noudattanut liitteen periaatteita. Liitteen periaatteita sovellettaessa ennakko- ja jälkimoderoituja yleisön verkkopalstoja käsitellään samanarvoisesti. Liitteeseen on päädytty myös tarkoituksenmukaisuussyistä. Journalistin ohjeita on uudistettu 6-13 vuoden välein. Verkkomaailma muuttuu ja kehittyy erittäin nopeasti. Liitettä voidaan sen erityisluonteen vuoksi muuttaa avaamatta Journalistin ohjeita. |
| L1. Toimituksellisen sisällön ja yleisön tuottaman sisällön välinen raja on pidettävä selvänä. | 5. Yleisölle varattujen palstojen ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä tiedotusvälineiden verkkosivuilla. |
| L2. Toimitus vastaa yleisön tuottaman sisällön seuraamisesta ja moderoinnista riippumatta siitä, miten moderointi on käytännössä järjestetty. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkosivuja ja -alustoja on seurattava erityisen huolellisesti. Toimituksen on suotavaa esitellä moderoinnin periaatteet yleisölle. | 3. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalstoja on valvottava erityisen huolellisesti. |
| L3. Yleisön tuottamaa sisältöä sisältävillä verkkosivuilla ja -alustoilla yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä. Toimituksen on tuotava käyttämillään verkkoalustoilla esiin, mitä kautta ilmoituksen voi tehdä. Ilmoituksesta on saatava kuittaus, jos kuittausten lähettäminen on kohtuudella järjestettävissä. | 4. Yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin, että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen. |
| L4. Toimituksen on pyrittävä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Tällaiset sisällöt on poistettava viipymättä, kun ne tulevat toimituksen tietoon. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. Toimituksen on noudatettava harkintaa siinä, millaisista aiheista se mahdollistaa yleisön kommentoinnin. | 1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt. 2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt. |
