Julkisen sanan neuvosto pohti toukokuun kokouksessaan muun muassa alakouluikäisen henkilön verotietojen julkaisemista. Neuvosto päätyi antamaan Etelä-Suomen Sanomille langettavan ratkaisun. Vaikka verotiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, on alaikäisiä koskevissa asioissa syytä varovaisuuteen.
Käsiteltäväksi päätyi myös rikoksen uhrin yksityiselämään kuuluvan terveystiedon kertominen, mikä toi Helsingin Sanomille langettavan. Toisen langettavan Helsingin Sanomat sai sisäilmasairauksia käsitelleen jutun faktalaatikosta, joka muutettiin kauttaaltaan jutun julkaisun jälkeen, mutta olennaisten asiavirheiden korjauksista ei kerrottu lukijoille riittävällä tarkkuudella. Myös lehden lähdekritiikki oli alkuperäisessä faktaosiossa pettänyt.
Neuvosto päätyi antamaan langettavat ratkaisut myös Kauppalehdelle ja Lapin Kansalle asiavirheistä ja niiden puutteellisesta korjauksesta sekä Äänekosken Kaupunkisanomille piilomainonnasta ja journalistisen päätösvallan luovuttamisesta.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected].
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 18.6.2024.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 22.5.2024 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Helsingin Sanomat
Lehti julkaisi jutun yhteydessä faktaosion, jossa oli olennaisia asiavirheitä. Virheet korjattiin uudella tekstillä, mutta kaikista tekstissä tehdyistä korjauksista ei kerrottu lukijoille. Lehden lähdekritiikki petti kiistanalaisessa terveyteen liittyvässä asiassa, jossa lähdekritiikin tarve on erityisen korostunut.
Äänekosken Kaupunkisanomat
Lehti julkaisi teemanumerossaan kaksi juttua, joista toisen oli kirjoittanut asiantuntija, jonka yrityksen mainos oli samalla aukeamalla. Toisessa jutussa kaikkien kolmen haastatellun edustamien yritysten mainokset olivat samalla aukeamalla kuin juttu. Kokonaisuuksista saattoi syntyä käsitys, että juttujen ja mainosten välillä oli kaupallinen yhteys.
Etelä-Suomen Sanomat
Lehti julkaisi verokoneessaan alakouluikäisen lapsen nimen ja iän. Julkaisemiselle ei ollut journalistisia perusteita ja siksi se loukkasi alaikäisen yksityiselämän suojaa.
Helsingin Sanomat
Kantelijasta kerrottiin jutussa terveystieto, jonka paljastuminen rajatullekin joukolle voi rikkoa yksityisyyttä, jos julkaiseminen laajentaa asiasta tietävien piiriä. Tässä tapauksessa uhrin yksityiselämän suojan piiriin kuuluvan tiedon julkaisemiselle ei ollut riittävää yhteiskunnallista perustetta. Rikoksen uhrista kerrottiin jutussa myös tietoja, joiden vuoksi uhri saattoi olla tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin.
Lapin Kansa
Pääkirjoituksessa oli olennaisia asiavirheitä Uber-taksipalvelun toiminnasta. Lehti ei ollut tarkistanut tietojaan. Myöhemmin julkaistu, aihetta sivuava toinen juttu ei täyttänyt Journalistin ohjeiden vaatimusta olennaisen asiavirheen korjaamisesta.
Kauppalehti
Ilmastonmuutoksen seurauksia käsitelleessä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä väitettiin Delhin saastepilven johtuneen ilmastonmuutoksesta. Lehti ei korjannut virhettä saamastaan pyynnöstä huolimatta.