Kantelu 21.10.2023
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomissa 19.10.2023 julkaistuun juttuun 11-vuotias Jaakko voi sairastua väärään rakennukseen astuttuaan vakavasti: Nyt perhe pelkää hänen hyvinvointinsa puolesta, ja erityisesti jutun yhteydessä alun perin julkaistuun faktalaatikkoon.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009870282.html
Kantelun mukaan Jutun lopussa olleessa faktalaatikossa esitettiin seuraava väite: ”Sairaus tulkitaan useimmiten funktionaaliseksi häiriöksi. Homeoireisiin ja -sairauksiin perehtyneiden lääkärien mukaan tulkinta on väärä ja kyseessä on elimistön myrkytystila, joka on aiheutunut voimakkaasta tai pitkäaikaisesta hometoksiineille ja -itiöille altistumisesta.”
Kantelun mukaan väitteelle ei esitetty muita lähteitä kuin ”perehtyneet lääkärit”. Kantelun mukaan väite on kuitenkin selvässä ristiriidassa esimerkiksi THL:n näkemyksen ja käypähoitosuosituksen kanssa.
Käypähoitosuosituksessa muun muassa todetaan seuraavasti: ”Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.”
Kantelun mukaan juttu levitti valheellista tietoa esittäen sen faktana. Kantelija katsoo jutun rikkoneen Journalistin ohjetta 12, joka edellyttää kriittistä suhtautumista tietolähteisiin erityisesti kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelija arvioi juttuun nimettöminä haastateltujen ”perehtyneiden lääkärien” hyötyvän sitä, että väestö hakeutuu enenevissä määrin heidän vastaanotoilleen, kun muualla terveydenhuollossa oireita tulkitaan ”väärin”, eli käypähoitosuosituksen mukaisesti.
Lisäksi kantelija katsoo jutun rikkoneen Journalistin ohjetta 11, jonka mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä, sekä Journalistin ohjetta 20, joka edellyttää muun muassa, että olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.
Päätoimittajan vastaus 8.4.2024
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kirjoitus käsitteli Ikaalisissa asuvan perheen kokemuksia rakennusten sisäilmaongelmien aiheuttamasta sairauskierteestä ja hoidon saamisen vaikeudesta.
Päätoimittajan mukaan avustajan kirjoittamaa reportaasia täydennettiin toimituksessa niin sanotulla faktalaatikolla, jossa pyrittiin yleisellä tasolla tarjoamaan perustiedot huonon sisäilman aiheuttamista oireista ja niiden diagnosoinnista. Faktaosuus laadittiin julkisista lähteistä saatavilla olevilla tiedoilla, lähtökohtaisesti luotettavina pidettyihin alan auktoriteetteihin nojaten.
Päätoimittajan mukaan saadun palautteen perusteella jutun faktaosuutta päädyttiin korjaamaan 23.10.2023. Käytännössä faktan teksti kirjoitettiin kokonaan uudelleen, ja päätoimittajan näkemyksen mukaan lukijoille kerrottiin oikaisusta asianmukaisesti jutun lopussa. Varsinaisen jutun sisältöön ei ole päätoimittajan mukaan julkaisun jälkeen kajottu.
Päätoimittajan mukaan faktan alkuperäinen versio oli toimituksessa laadittu virheellisesti siinä käsityksessä, että kyse on laajasti alalla jaetusta ja hyväksytystä asiantuntijatiedosta, eikä tietojen sisältö herättänyt epäilyksiä. Keskeinen lähde oli aihepiirin yhteydessä taajaan eri välineissä vuosien ajan esiintynyt ja haastateltu professori, HYKSin entinen infektiosairauksien klinikan ylilääkäri. Päätoimittajan mukaan häntä oli lähtökohtaisesti perusteet pitää aihepiiriin perehtyneenä, luotettavana asiantuntijana, eikä häntä pitkäaikaisena alansa asiantuntijana ollut mahdollista epäillä taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Tällaisenaan faktaosuus tuki pääjutun tapausesimerkin kokemusta home- ja sisäilmaongelmien aiheuttamasta sairastelukierteestä.
Päätoimittajan mukaan artikkelin julkaisun jälkeen kävi ilmeiseksi, että faktaosuus sisälsi tietoa, jota ei kaikilta osin voida pitää riidattomana, kun lääkärikunnan ja johtavien asiantuntijoidenkin kesken sisäilman ja sairastuvuuden yhteydestä on vallalla koulukuntakiistaa. Faktatiedon esittäminen tässä värittyneessä valossa ei toimituksen jälkiharkinnan perusteella ollut tarkoituksenmukaista lukijoiden palvelua, eikä tässä yhteydessä edistänyt faktaperusteisen tiedonvälityksen tavoitteita.
Päätoimittajan mukaan faktana tarjottavan tiedon tulee olla kiistattomasti tosiasioihin nojaavaa, joten toimitus päätyi harkinnan jälkeen siihen, että faktalaatikon sisältöä oli perusteltua muuttaa niin, että se vastasi auktorisoitua kantaa homeen ja sairastelun yhteydestä. Tällöin avainkohta oli päätoimittajan arvion mukaan se, puhuttiinko homesairaudesta vaiko huonon sisäilman ja/tai homeen yhteydestä erilaisiin oireisiin. Tämä näkemysero oli päätoimittajan mukaan asiasta käytävän lääketieteellisen koulukuntakiistan ytimessä.
Päätoimittajan mukaan alkuperäisessä faktassa esitetty käsitys oli lähteytetty riittävän asianmukaisesti, ja tekstistä ilmeni, että näiden lääkäreiden suhtautuminen tavanomaiseen diagnosointiin oli kriittinen.
Päätoimittajan mukaan faktaosuuden muutoksesta kerrottiin lukijoille hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Olennainen muutos oli yksilöity, mutta lukijoille kerrottiin myös siitä, että faktaosuutta oli kokonaisuudessaan muokattu uusiksi.
Päätoimittajan mukaan olennaista oli todeta, ettei lääkäreiden kantana ilmaistu näkemys ollut sepitettä tai mielipiteellistä aineistoa, vaan alan pätevinä asiantuntijoina pitkään eri medioissa näkemyksiään edustaneiden, luotettaviksi arvioitujen tahojen arvio. Toimitus oli tässä suhteessa päätoimittajan mukaan harjoittanut faktatietojen suhteen riittävää lähdekritiikkiä. Lukijalle tapausesimerkin yhteydessä tarjottuna viitekehyksenä tiedot tarjosivat kuitenkin yksipuolisen ja mahdollisesti harhaanjohtavan kuvan asiasta.
Helsingin Sanomat hoiti päätoimittajan mukaan oikaisun ripeästi journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla, lukijoille muutoksista asianmukaisesti viestien. Päätoimittajan mukaan alkuperäisen faktaosuuden tietojen muokkaaminen toteutuneella tavalla oli perusteltua ja mahtui toimituksen journalistisen harkintavallan piiriin.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. […]
Helsingin Sanomat julkaisi jutun 11-vuotiaasta pojasta, jolle useiden rakennusten sisäilma oli jutun mukaan aiheuttanut vakavia terveysongelmia. Jutun yhteydessä julkaistiin faktaosio, jossa todettiin muun muassa: ”Sairaus tulkitaan useimmiten funktionaaliseksi häiriöksi. Homeoireisiin ja -sairauksiin perehtyneiden lääkärien mukaan tulkinta on väärä ja kyseessä on elimistön myrkytystila, joka on aiheutunut voimakkaasta tai pitkäaikaisesta hometoksiineille ja -itiöille altistumisesta.”
Toimitus totesi korjauspyynnön saatuaan faktaosion sisällön kiistanalaiseksi. Muutamaa päivää myöhemmin faktaosio korvattiin uudella tekstillä, joka päätoimittajan mukaan vastasi paremmin vallitsevaa auktorisoitua kantaa homeen ja sairastelun yhteydestä. Kantelija ei ollut tyytyväinen lehden tekemään oikaisuun.
Neuvosto toteaa, että lehti rikkoi Journalistin ohjetta 20, kun faktaosion uudelleen julkaistussa versiossa ei eritelty yksityiskohtaisesti kaikkia alkuperäisessä faktaosiossa olleita olennaisia asiavirheitä.
Neuvosto toteaa myös, että tapaus rikkoo Journalistin ohjetta 11, kun alkuperäisessä faktaosiossa esitettiin vallitsevana asiantuntijanäkemyksenä tietoja, jotka ovat muun muassa hoitosuosituksista ilmenevän lääketieteellisen konsensuksen vastaisia.
Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ovat monitahoinen ja kiistanalainen aihe, jossa lähdekritiikin tarve on erityisen suuri. Tässä tapauksessa lehden lähdekritiikki on pettänyt.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 11, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Tommi Hatinen, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.