Kantelu 10.11.2023
Kantelu kohdistuu Kauppalehden 9.11.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on Ilmastohätä vaatii miljardipanoksia – KL:n kirjeenvaihtajat kertovat odotuksista Dubain ilmastokokouksen alla.
Kantelun mukaan jutun ensimmäisen kuvan kuvatekstissä oli asiavirhe, kun siinä kirjoitettiin: ”Intian pääkaupungissa Delhissä ilmastonmuutos näkyy nyt karulla tavalla, sillä kaupungin peittää paksu, haiseva saastepilvi.”
Kantelun mukaan saastepilvi ei johdu ilmastonmuutoksesta, vaan kyse on savusumusta (smog). Kantelija toteaa, että ilmastonmuutos on todellinen ja vakava ongelma, mutta savusumuilmiö ei kuitenkaan liity siihen. Esimerkiksi Lontoossa koettiin vakava savusumu jo vuonna 1952. Sittemmin Lontoon ilmanlaatu on parantunut ja savusumut siellä ilmiönä heikentyneet huolimatta siitä, että ilmastonmuutos on vuoden 1952 jälkeen vasta alkanut aiheuttaa ongelmia.
Kantelija on pyytänyt lehteä korjaamaan virheen. Juttua ei ole korjattu. Kantelun mukaan lehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, jonka mukaan olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä.
Päätoimittajan vastaus 4.4.2024
Kauppalehden vastaava päätoimittaja Riina Nevalainen toteaa, että kantelun kohteena olevassa jutussa lehden kirjeenvaihtajat eri puolilta maailmaa kertoivat rajuista ilmastoilmiöistä, jotka ovat koetelleet kansalaisia Välimereltä Aasiaan ja hidastaneet talouskasvua.
Kantelija oli lähettänyt lehdelle oikaisupyynnön, joka koski jutussa olleen kuvan kuvatekstiä: ”Karu totuus. Intian pääkaupungissa Delhissä ilmastonmuutos näkyy nyt karulla tavalla, sillä kaupungin peittää paksu, haiseva saastepilvi. Delhiläiset hengittävät juuri nyt maailman myrkyllisintä ilmaa.” Jutun leipätekstissä Kauppalehden Intian-kirjeenvaihtaja kertoi Delhiä peittävästä paksusta saastepilvestä ja siitä, että kaupunkilaiset hengittävät maailman myrkyllisintä ilmaa. Jutussa kerrottiin, että syyt saasteisiin ovat monenlaiset: kaupungistuminen, maatalous, rakentaminen, sääolosuhteet ja teollisuus.
Päätoimittaja toteaa, että Delhissä kaupungin peittävä saastepilvi on toistuva ilmiö ja muutenkin Intian pääkaupungin tiedetään olevan yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Ilmanlaatu on siellä yleisesti heikko. Poliittinen halu puuttua toistuvaan ongelmaan puuttuu, koska päättäjät kokevat kansanterveyden talouskasvua ja tuotantoa vähemmän tärkeänä.
Kantelun mukaan saastepilvi ei sovi kuvaamaan ilmastonmuutosta, vaan kantelija pitää sitä erillisenä ilmiönä. Kantelija mainitsee perusteluksi sen, että esimerkiksi Lontoossa koettiin vakava savusumu jo vuonna 1952.
Päätoimittajan mukaan Kauppalehti ei tehnyt oikaisua, koska jutussa ei katsottu olleen asiavirhettä. Silmin nähtävä saastepilvi on konkreettinen esimerkki ilmansaasteiden vaikutuksista. Jutussa tai kuvatekstissä ei paneuduttu savusumuilmiön historiaan tai rajattu pois savusumun aiempia ilmentymiä historiassa tai maailman eri kaupungeissa.
Päätoimittaja toteaa olevan tiedossa, että esimerkiksi maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet voivat vaikuttaa savusumu-ilmiöön. Paksu savusumu yhdistyy usein kylmään ja tuulettomaan säähän, kun hiukkaset eivät pääse nousemaan korkeammalle ilmakehään tai hajaudu tuulen mukana, vaan jäävät lämpötilaerojen seurauksena ikään kuin kuplaan lähelle maan pintaa. Suomessakin voi tuulettomina pakkaspäivinä ilmanlaatu heiketä esimerkiksi kaupunkialueilla.
Delhissä kaupungin savusumun yhdeksi aiheuttajaksi tiedetään esimerkiksi maaseudulta kaupunkiin kulkeutuva oljenpoltosta aiheutuva savu. Päätoimittaja katsoo, että kaupungin ylle laskeutunut savu kuvaa ilmastonmuutosta siinäkin mielessä, että samat asiat – kuten kivihiilen polttaminen energiaksi – vaikuttavat molempiin.
Päätoimittajan mukaan ilman laadun ja ilmastonmuutoksen välisestä korrelaatiosta on myös tutkimusnäyttöä. Päätoimittaja luettelee esimerkkeinä artikkelit A review of the inter-correlation of climate change, air pollution and urban sustainability using novel machine learning algorithms and spatial information science (Urban Climate), A Future Short of Breath? Possible Effects of Climate Change on Smog: Environment: Science and Policy for Sustainable Development: Vol 49, No 6 (Environment) ja Air Pollution, Climate Change, and Human Health in Indian Cities: A Brief Review (Frontiers). Päätoimittajan mukaan myös Maailman terveysjärjestö WHO kertoo ilmanlaadun linkittyvän läheisesti ilmastoon ja ekosysteemiin globaalisti. Lisäksi esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:n mukaan ilmastonmuutos voi vaikuttaa ilman laatuun ja tietyt ilmansaasteet taas vastaavasti voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos voi pahentaa savusumua vaikuttamalla etenkin alailmakehän otsoniin. Otsonin määrä alailmakehässä on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja sillä on ollut ilmastoa lämmittävä vaikutus. Alailmakehässä syntyy otsonia, kun autojen pakokaasujen typen oksidit, hiilimonoksidi ja hiilivedyt reagoivat auringon valossa ilman hapen kanssa. Otsoni on yksi Delhin alueen keskeisistä saastuttajista, päätoimittaja huomauttaa.
Päätoimittaja toteaa, että ilmastonmuutoksen tiedetään myös voimistavan erilaisia sään ääri-ilmiöitä. EPA:n mukaan Yhdysvalloissa monilla alueilla ilmastoon kytkeytyvien muutosten sääolosuhteissa, kuten lämpötilassa ja sademäärässä, odotetaan lisäävän maan pinnan otsonia ja hiukkasia, kuten tuulen mukanaan kuljettamaa pölyä tai maastopalojen savua.
Kauppalehti noudattaa tarkkuutta siinä, että olennaiset asiavirheet on korjattava viipymättä ja noudattaa arjen työssä Journalistin ohjeita, kuten myös kantelijan mainitsemaa kohtaa 20.
Tässä tapauksessa toimitus kuitenkin katsoi, ettei jutun kuvatekstissä ollut asiavirhettä, joka edellyttäisi oikaisua. Kauppalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Kauppalehti kertoi laajassa verkkojutussa ilmastonmuutoksen seurauksista eri puolilla maailmaa erityisesti taloudellisesta näkökulmasta. Jutun pääkuvan kuvatekstin mukaan ilmastonmuutos näkyi Intian pääkaupungissa Delhissä karulla tavalla, sillä kaupungin peitti paksu, haiseva saastepilvi, ja delhiläiset hengittivät tuolloin maailman myrkyllisintä ilmaa. Jutussa lehden Intian-kirjeenvaihtaja kertoi Delhissä elettävän parhaillaan ilmastonmuutoksen karmeaa arkea. Syiden Delhin saasteisiin kerrottiin olevan monenlaiset: kaupungistuminen, maatalous, rakentaminen, sääolosuhteet ja teollisuus.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että jutussa ja sen kuvatekstissä väitettiin ilmastonmuutoksen aiheuttaneen Delhin savusumun tai ainakin vaikuttaneen siihen merkittävästi.
Neuvoston selvitysten perusteella Delhin vuotuinen saastepilvi johtuu kuitenkin muun muassa liikenteen päästöistä ja oljenpoltosta syntyvästä savusta sekä näiden pysähtymisestä sääolojen takia paikalleen, eikä neuvosto ole löytänyt ilmatieteen asiantuntijalta tai muista lähteistä vahvistusta sille, että ilmastonmuutos vaikuttaisi siihen.
Vaikka on mahdollista, että ilmastonmuutoksella on jollain mekanismilla vaikutusta paikallisiin ilmansaasteisiin, neuvosto katsoo, ettei lehdellä ollut riittäviä perusteita väittää näin olleen Delhin tapauksessa. Kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata korjauspyynnön saatuaan.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Tommi Hatinen, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Alma Onali, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.