Kantelu 20.11.2020
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 4.11.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko oli Erimielisyydet perinnönjaosta kärjistyivät väkivallaksi Töölössä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009959407.html
Kantelun mukaan jutun alkuperäisessä versiossa julkaistiin kantelijan salassapidettävä terveystieto, jonka poistamista kantelija vaati lehdeltä heti jutun ilmestymisen jälkeen.
Kantelun mukaan välikohtaus sattui yksityisasunnossa yksityisihmisten kesken, eikä uutisoinnille ollut muuta perustetta kuin yksityiselämän tirkistely. Kantelun mukaan tunnistettavia yksityiskohtaisia tietoja julkaistiin liian monta.
Kantelija pyysi lehteä poistamaan jutusta tunniste- ja terveystietojaan. Tunnistetiedoksi kantelija mainitsi paikkatietoyhdistelmän välikohtauksen tapahtumapaikasta ja silloisesta asuinmaastaan. (Töölö ja Kalifornia), jonka perusteella kantelija oli kertomansa mukaan tunnistettu taloyhtiössään. Kantelija kertoi asuvansa nykyisin asunnossa, jossa välikohtaus oli tapahtunut, ja olevansa taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, joten asiasta oli hänelle haittaa.
Kantelija vaati poistettavaksi maininnan terveystiedostaan.
Lisäksi uutinen oli kantelun mukaan virheellinen olennaisen syyllisyyskysymyksen osalta. Kantelija pyysi lehteä korjaamaan jutusta kaksi asiavirhettä:
Virheväite 1: Oikeuden päätöksen mukaan pikkuveli ei ollut lyönyt veljeään mapilla.
Virheväite 2: Oikeuden päätöksen mukaan pikkuveli ei ollut tarttunut veljeään vaatteista. Kyseessä oli isoveljen väite. Näin ei tapahtunut, eikä oikeus pitänyt väitettä uskottavana.
Kantelun mukaan lehti viivytteli oikaisun kanssa ja jätti osan virheistä oikaisematta.
Päätoimittajan vastaus 30.4.2024
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Helsingin Sanomien juttu perintöriidasta Helsingissä perustui julkisesti saatavilla oleviin oikeuden asiakirjoihin. Toimituksen arvion mukaan tapaus oli erikoislaatuinen ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen, koska perintöriidat ja sukulaisten keskeiset kärhämät ovat varsin yleisiä. Uutista oli perusteltua pitää myös laajasti yleisöä kiinnostavana esimerkkinä siitä, miten riidat voivat kärjistyä. Päätoimittajan mukaan uutisessa kuvailtiin tiiviisti tapahtumasarja, joka oli johtanut käräjäoikeuden tuomioon.
Päätoimittajan mukaan juttu oli luonteeltaan tavanomainen rikosuutinen. Uutisessa ei yksilöity henkilöitä tiedoilla, joista heidät olisi laajemman yleisön keskuudessa tunnistettavissa. Päätoimittajan mukaan myöskään tapahtumapaikkaa ei nimetty tai yksilöity muuten kuin kaupunginosan tarkkuudella. Selvää on, että henkilöt eivät ole tunnistettavissa asiasta ennestään tietävän välittömän lähipiirinsä ulkopuolella.
Päätoimittajan mukaan huomionarvoista kantelun käsittelyn kannalta on se, että tapahtumapaikkana mainittu asunto ei ollut rikoksen tekoajankohtana kummankaan osapuolen koti, vaan kolmannen henkilön eli iäkkään äidin asunto. Veljekset eivät siten olleet Helsingin Sanomien arvion mukaan yksilöitävissä myöskään asuinpaikkansa perusteella uutisessa mainituiksi henkilöiksi. Heidän myöhempi asuinhistoriansa ei ole ollut eikä ole voinut olla HS:n tiedoissa.
Päätoimittaja vahvistaa, että kantelija oli kantelussa kuvatulla tavalla Helsingin Sanomiin yhteydessä. Päätoimittajan mukaan ensimmäinen, 5.11. 2023 lähetetty sähköpostiviesti oli lyhyt, väitemuotoinen ja yksilöimätön huomio. Jälkimmäisessä, 18.11. 2023 lähetetyssä viestissään kantelija kertoi olevansa asianosainen ja esitti yksilöidysti uutisessa ongelmalliseksi kokemansa kohdat.
Päätoimittaja kertoo vastanneensa oikaisupyyntöön 20.11. 2023 ja todenneensa vastauksessaan, että uutinen perustui julkisesti saatavilla oleviin oikeuden asiakirjoihin, eikä riidan osapuolia ollut nimetty tai muutenkaan sillä tarkkuudella yksilöity, että toisen tai kummankin tunnistavien joukko laajenisi heidät ennestään tietävien ulkopuolelle. Oikaisupyynnössä mainitut väitteet oli päätoimittajan mukaan pyritty lähteyttämään, ja uutinen avasi myös oikeuden harkintaa suhteessa väitteisiin.
Päätoimittajan mukaan terveystietomaininta oli hänen nähdäkseen jutussa tarpeeton yksityiskohta, ja tällä kohtaa toimituksen harkinta ei ole ollut selvästikään riittävää.
Päätoimittajan mukaan kantelija vastasi hänelle viestillä, jossa hän kiitti korjauksista.
Päätoimittaja kertoo jääneensä kirjeenvaihdon perusteella siihen käsitykseen, että asia oli loppuun käsitelty, eikä uusia vaatimuksia kantajan puolelta esitetty.
Päätoimittajan mukaan muutokset toteutettiin saman tien. Toimitus korjasi 20.11. 2023 uutisessa olleen, asian käsittelyn kannalta varsin vähäisen virheen mahdollisimman pian oikaisupyynnön käsittelyn jälkeen. Virhe koski sitä, oliko isoveljen takin repeytyminen pikkuveljen toiminnan seurauksena riidaton, oikeuden vahvistama tosiasia vaiko isoveljen väite oikeudessa.
Kantelija terveystiedon sisällyttäminen juttuun oli ollut toimituksen arvion mukaan perusteltua. koska kyse oli valvottavasta tartuntataudista ja tapahtumien kulussa mahdollinen sairastumisriski vaikutti relevantilta yksityiskohdalta.
Päätoimittajan mukaan jälkiharkinnassa voi kuitenkin kallistua sille kannalle, että kyse oli terveystiedosta, jonka mainitseminen ei ollut aivan välttämätöntä tapahtumakulun ymmärtämiseksi.
Päätoimittajan mukaan periaatteellisella tasolla terveystiedon julkaiseminen vaatii aina perusteellista harkintaa, vaikka kyse tässä tapauksessa olikin aiemmin sairastetusta taudista, ei nykyisen tai kroonisen sairauden kertomisesta. Päätoimittajan mukaan olennaista on, että sairauden kokenut henkilö ei ollut tunnistettavissa uutisesta kuin korkeintaan välittömän lähipiirinsä keskuudessa.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat noudatti kantelun kohteena olevassa asiassa Journalistin ohjeita. Jutussa alun perin mainittu terveystietoa ei ole yksilöity lähipiirinsä ulkopuolella tunnistettavissa olevaan henkilöön, eikä kyse siten ole ollut hänen arkaluonteisen tietonsa julkaisusta – etenkin kun kyse oli aiemmin sairastetusta taudista. Päätoimittajan mukaan tieto sairastumisriskiin liittyvistä peloista liittyi tapahtumien kulkuun, ja oli siten perusteltua, mutta myöhemmässä kokonaisharkinnassa terveystiedon maininta oli tarpeeton yksityiskohta. Päätoimittajan päätöksellä tämä tieto poistettiin uutisesta.
Päätoimittajan mukaan tapauksen asianosaiset eivät olleet lähipiirinsä ulkopuolella tunnistettavissa uutisesta.
Helsingin Sanomat on korjannut oikaisupyynnössä esitetyn oikaisua vaatineen asiavirheen asianmukaisella tavalla.
Päätoimittaja toteaa, että Helsingin Sanomat on toiminut kantelun kohteena olevassa tapauksessa kaikilta osin hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden mukaisesti. Päätoimittajan mukaan kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Helsingin Sanomat kertoi rikosuutisessaan sukulaisten välisestä riidasta, joka oli johtanut pahoinpitelyyn ja oikeuskäsittelyyn. Jutussa käytiin läpi pahoinpitelystä tuomitun ja uhrin taustoja. Uhrista kerrottiin hänen sukupuolensa, ikänsä, sukulaisuussuhde pahoinpitelijään sekä välikohtauksen tapahtumapaikkana olleen asunnon omistajaan. Myös asunnon sijainti kerrottiin kaupunginosan tarkkuudella. Jutussa kerrottiin myös, missä Yhdysvaltain osavaltiossa uhri tapahtuma-aikaan asui. Lisäksi jutussa kerrottiin uhrin yksityiselämän suojan piiriin kuuluva erityisen arkaluonteinen tieto. Lehti poisti tiedon, kun kantelija pyysi sitä toisen kerran.
Neuvosto toteaa, että Journalistin ohjeiden mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista ilman asianomaisen suostumusta vain, jos asialla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.
Kantelijasta kerrottiin jutussa terveystieto, jonka paljastuminen rajatullekin joukolle voi rikkoa yksityisyyttä, jos julkaiseminen laajentaa asiasta tietävien ihmisten piiriä. Tässä tapauksessa uhrin yksityiselämän suojan piiriin kuuluvan tiedon esittämiselle ei ollut neuvoston mielestä riittävää journalistista perustetta. Rikoksen uhrista kerrottiin jutussa myös tietoja, joiden vuoksi uhri saattoi olla tunnistettavissa lähipiiriään laajemmin.
Neuvosto toteaa, että lehti korjasi jutussa olleen epätarkkuuden, kun se oli saanut kantelijalta korjauspyynnön. Juttuun ei korjauksen jälkeen jäänyt olennaisia asiavirheitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Tommi Hatinen, Johanna Konttori, Johannes Koponen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Sara Nurmilaukas, Timo Sipola, Asta Tenhunen, Mari Tuohiniemi ja Marjukka Vainio-Rossi.