Julkisen sanan neuvosto pohti kesäkuun kokouksessaan muun muassa printtilehdessä julkaistuja yksipalstaisia kuvia ja niiden kreditointivelvoitetta. Helsingin Sanomat sai langettavan, kun se jätti kuvaajatiedot merkitsemättä kuvaan vedoten muun muassa käytettävissä olevan tilan pienuuteen. Neuvosto katsoi, että hyvä journalistinen tapa olisi kyseisessä tapauksessa edellyttänyt kuvan kreditoimista sen ottajalle tai vähintään kuvapalvelulle.
Langettavan kesäkuun kokouksessa saivat myös Yle ja Savonmaa, jotka käsittelivät jutuissaan koirien jalostusta ja höyrylaivojen katsastusta. Molemmissa tapauksissa kyse oli asiavirheen puutteellisesta korjaamisesta tai korjaamatta jättämisestä.
Iltalehti sai vapauttavan Itä-Suomen koulun lakkauttamisaikeita koskeneesta uutisesta, Savon Sanomat jutusta, jossa kerrottiin tietoja rikoksesta epäillystä ja Yle tieliikennelain tulkintaa koskeneesta uutisesta.
Neuvoston käsiteltävänä oli myös kantelu, joka kohdistui Keskisuomalaisen päätökseen poistaa julkaisemansa jutut, jotka perustuivat Seiska-lehden tietoihin Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen parisuhteesta.
Julkisen sanan neuvosto ei perussopimuksensa nojalla käsittele kantelua, jos samassa asiassa on vireillä oikeusprosessi. Tässä tapauksessa Seiskan jutusta oli tehty rikosilmoitus, ja asiaan liittyvä oikeusprosessi oli kesäkuussa 2025 yhä kesken. Neuvoston puheenjohtaja oli kuitenkin päättänyt ottaa kantelun neuvoston täyden kokoonpanon käsittelyyn rajatusta näkökulmasta eli sen kannalta, rikkoiko juttujen poisto yleisön tiedonsaantioikeutta ja oliko poistolle riittävät journalistiset perusteet.
Perehdyttyään tapaukseen ja lehden vastaukseen neuvosto totesi, ettei sen ollut mahdollista käsitellä kantelua Journalistin ohjeiden 1 ja 2 näkökulmasta ottamatta samalla kantaa jutussa mahdollisesti olleisiin virheisiin ja niiden korjaustapaan eli samaan asiaan, mitä kesken ollut oikeusprosessi koski. Neuvosto katsoi, ettei se näin ollen voinut ratkaista tapausta ja päätyi poikkeuksellisesti lopettamaan kantelun käsittelyn.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected]
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 3.9.2025.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 11.6.2025 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Yle
Jutun mukaan on laitonta antaa moottoritiellä kiihdytyskaistalta tulevalle tilaa väistämällä tätä vasemmalle kaistalle. Jutussa esitetylle laintulkinnalle oli perusteet, eikä siinä siten ollut korjausta edellyttävää olennaista asiavirhettä.
Yle
Koirien jalostusta käsitelleessä jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kerrottiin kansainvälisen rotujärjestön antaneen luvan tulkita sääntöjään Suomessa niin, ettei rodun lemmikkikoiria tarvitsisi steriloida. Virhettä ei korjattu oikaisupyynnöistä huolimatta.
Savon Sanomat
Ensihoitajan ammatin, iän ja asuinkaupungin kertominen jutussa ei paljastanut tämän henkilöllisyyttä lähipiiriä laajemmalle eikä jutussa siten rikottu hänen yksityisyydensuojaansa.
Savonmaa
Höyrylaivayrityksen vaikeuksia käsitelleessä jutussa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut Journalistin ohjeiden vaatimusten mukaisesti.
Iltalehti
Uutisessa Itä-Suomen koulun lakkauttamissuunnitelmasta ei ollut olennaisia asiavirheitä, eikä jutussa loukattu kenenkään ihmisarvoa.
Helsingin SanomatLehti julkaisi printtilehdessään ilmaisesta kuvapalvelusta otetun kuvan ilman lähdetietoja. Hyvä journalistinen tapa olisi tässä tapauksessa edellyttänyt kuvan kreditoimista kaikilla julkaisualustoilla.