Kantelu 23.7.2024
Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 20.6.2024 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on Sinnikkään kasvattajan työ tuotti tulosta – australianlabradoodlea ei tarvitse enää leikkauttaa.
Kantelija on Suomen australianlabradoodlekasvattajat ry.
Kantelun mukaan jutussa väitettiin virheellisesti, että rodun kansainvälisen kattojärjestön WALAn mukaan koirien kastrointi- ja sterilointipakosta voitaisiin luopua, jos se ei sovi maan kulttuuriin.
Kantelun mukaan leikkausehdon poistuminen ei pidä paikkaansa. Kanteluun on liitetty kirjeenvaihtoa WALAn kanssa sekä kaksi Ylelle tehtyä oikaisupyyntöä. Yle oikaisi yhden asiavirheen muttei uutisen kärkeä ja otsikkoa, jotka kantelun mukaan perustuivat yksittäisen ihmisen mielipiteeseen. Kantelussa katsotaan, että koska virheellistä otsikkoa ei korjattu, toimittajan harhaanjohtava johtopäätös jäi julkisuudessa elämään ja aiheutti rodun kasvatukselle vahinkoa ja mainehaittaa. Alan kasvattajien monivuotinen punninta leikkausehdon vaihtoehdoista muuttui journalistisessa prosessissa uutiseksi leikkausehdosta luopumisesta.
Kantelun mukaan jutussa esitettiin yhden koirarodun kasvatustoimintaa kohtaan voimakasta kritiikkiä. Kantelijan mielestä olisi ollut suotavaa osoittaa lähdekriittisyyttä eikä luottaa taustatyötä tekemättä vain vähän aikaa alalla toimineeseen kasvattajaan.
Julkisen sanan neuvosto soveltaa kanteluun 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 25.4.2025
Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen toteaa, että uutisen tiedot perustuivat koirarodun kansainvälisen kattojärjestön WALAn ja suomalaisen kasvattajan 29.2.2024 käymään sähköpostikirjeenvaihtoon, jonka Yle on nähnyt ja liittänyt myös vastaukseensa Julkisen sanan neuvostolle.
WALA on sähköpostissaan kasvattajalle todennut (Ylen vapaa suomennos): ”Vaikka WALAlla on sääntö, jonka mukaan sen jäsenten on steriloitava/kastroitava kaikki pentunsa tai tehtävä siitä sopimus, ei WALA aseta toimenpiteelle aikarajaa. (…) On kasvattajan vastuulla tehdä jalostukseen ja pentukasvatukseen liittyvät päätökset maansa tapoihin ja heidän omiin toimintamalleihin perustuen. (…) Me [WALA] emme säätele jäsenten päätöksiä tai määrittele standardeja, joiden mukaan heidän on liiketoimintaansa harjoitettava – on täysin kasvattajan vastuulla tehdä päätökset eläinlääkärin konsultaatioon ja alueen lakeihin perustuen.”
Sähköpostissa kerrotaan, että WALAlla on sääntö steriloinnista, mutta että ”jalostukseen ja pentukasvatukseen” liittyvät päätökset kasvattaja saa yksilöllisesti tehdä maan tapojen [based on the norms of their country] ja omien toimintatapojensa [their own procedures] mukaan.
Päätoimittaja arvioi uutisen painoarvoltaan merkitykselliseksi, sillä kyseistä koirarotua koskeva sterilointi/kastrointiehto on Suomessa hyvin poikkeuksellinen. Suomessa lain silmissä koira tulkitaan esineeksi, ja sen omistajuuteen suhtaudutaan kuten esineen omistamiseen. Kärjistäen omistajalla on oikeus tehdä omistamallaan esineellä, mitä haluaa. Siksi leikkauttamisen vaatiminen ei ole Suomessa kulttuurisesti tavanomaista eikä kansallinen lainsäädäntö tällaiseen velvoita, päätoimittaja toteaa.
Jutussa esitettyjä faktoja tukivat päätoimittajan mukaan myös Suomen Australianlabradoodle ry:n samana keväänä julkaiseman jäsenlehden (2/2024) tiedot. Lehdessä kerrottiin muun muassa, että ”kansainväliset aldrotujärjestöt näyttävät olevan väljentämässä ehdotonta leikkautuspakkoa (sterilaatio tai kastraatio) lemmikeiksi myytävien pentujen osalta”.
Päätoimittajan mukaan WALAn sähköpostista voidaan nähdä, että suomalaisten kasvattajien aiemmin ehdottomaksi tulkitsema leikkautusehto ei ole niin ehdoton, vaan päätöksen voi tehdä kukin kasvattaja joko maansa lakien tai kulttuurisen tai muun tavan nojalla. Edellä kirjatuilla perusteilla uutinen ei sisältänyt oikaisua vaativaa asiavirhettä. Toimituksen tietoon ei ole tullut sellaista tietoa, mikä olisi muuttanut tilannetta.
Journalistin ohjeiden kohtien 11 ja 12 osalta päätoimittaja toteaa, että uutinen ei perustunut yksittäisen ihmisen mielipiteeseen, vaan kansainvälisen kattojärjestön ohjaustarkoituksessa lähettämään sähköpostiin, jonka yksittäinen ihminen toi julkisuuteen. Jutussa esiteltyjä faktoja tukivat myös edellämainitut harrastejärjestön lehden tiedot. Päätoimittajan arvion mukaan näitä mainittuja lähteitä ja julkaisuja voi pitää luotettavina ja toisistaan riippumattomina tietolähteinä uutiselle.
Kantelijan mukaan Ylen jutun otsikko olisi ollut harhaanjohtava, ja uutisessa olisi väitetty, että leikkautusehtoa olisi muutettu. Päätoimittaja katsoo, ettei otsikossa tai uutisessa väitetty rodun leikkautusehdon muuttuneen. Sen sijaan siinä kerrottiin, miten ohjeistuksia voi tulkita.
Aiemmin kyseiselle rodulle on yleisesti vaadittu leikkautusta, mutta päätoimittajan mukaan se ei uutisen tietojen pohjalta ole pakollista, kuten yleisesti luullaan. Toisin sanoen, ”leikkautuspakosta voi luopua” eikä “australianlabradoodlea tarvitse enää leikkauttaa”. Myöskään Suomen laki ei velvoita leikkausta tekemään.
Jutussa kerrottiin, että suomalaisten kasvattajien vaikeatulkintaisena pitämä leikkautussääntö oli herättänyt kysymyksiä, minkä vuoksi kyseinen kasvattaja oli kysynyt asiaan tarkennusta kattojärjestö WALAlta ja saanut vastauksen, jota jutussa referoitiin.
Päätoimittajan mukaan ei pidä paikkaansa, että Yle ei olisi korjannut uutistaan vaaditulla tavalla. Jutussa oli asiavirhe, sillä siinä väitettiin aiemmin, että Suomessa ei olisi kyseisen koirarodun kasvattajayhdistystä. Kantelija teki Ylelle oikaisupyynnön 23.6.2024, minkä johdosta juttuun korjattiin tieto kasvattajayhdistyksestä ja sen jäsenmäärästä sekä tarkennettiin haastatellun kommenttia.
Päätoimittaja pitää jutun oikeellisuuden näkökulmasta huomionarvoisena, että Ylen haastateltava oli kirjeenvaihdossaan kattojärjestö WALAn kanssa vastannut WALAn antamiin tietoihin ikään kuin toistamalla WALAn sanoman muun muassa Suomen koiranjalostuskulttuurista ja steriloinnin/kastroinnin ikärajan ehdottomuuden poistumisesta. Kirjeenvaihto on liitetty Ylen vastaukseen Julkisen sanan neuvostolle. Päätoimittaja huomauttaa, että kattojärjestöllä olisi ollut mahdollisuus korjata mahdollinen kasvattajan väärinymmärrys, mutta se ei sitä tehnyt.
Päätoimittajan mukaan kattojärjestön leikkautusehtoon liittyvä linjaus on jäänyt edelleen kasvattajille epäselväksi. Ylen uutisen jälkeen keskustelu aiheesta on jatkunut kasvattajien ja kattojärjestön kesken. Suomen harrasteyhdistys on vahvistanut Ylelle, että viitisentoista suomalaista kasvattajaa lähetti WALAan kirjelmän, jossa toivottiin leikkautusehtoon poikkeuksia maissa, joissa tapa ei kuulu maan kulttuuriin. WALA reagoi tähän 31.3.2025 viestimällä, että ehtoon ei ole tulossa muutosta.
Yle on kuitenkin saanut tiedon jatkuneesta keskustelusta ja kirjeenvaihdosta vasta Julkisen sanan neuvoston otettua kantelun käsittelyynsä. Kansainvälinen kattojärjestö WALA ei ole ollut Yleen yhteydessä missään vaiheessa eikä vaatinut oikaisua alkuperäiseen uutiseen. Myöskään kantelija tai kukaan muukaan osapuoli ei ole päätoimittajan mukaan ollut Yleen yhteydessä ja saattanut tiedoksi täydentävää informaatiota, jonka perusteella alkuperäisessä jutussa olisi ollut oikaisua edellyttävä virhe.
Päätoimittaja katsoo, että jutun julkaisun jälkeen käyty alan toimijoiden välinen keskustelu ja kattojärjestön jatkokommentit osoittavat, että ohjeistus jättää edelleenkin toimijoille mahdollisuuden tulkita ohjetta kansallisen lain mukaisesti. Sekä haastateltava että Yle on voinut näiden perusteella täysin perustellusti olettaa, että leikkautusehtoa voi tulkita kantelun kohteena olevassa jutussa mainitulla tavalla.
Päätoimittajan mukaan Yle seurasi ja seuraa uutista normaalin uutisprosessin mukaan. Monitulkintaisuus tuotiin Ylen tietoon vasta kantelun yhteydessä, eikä sitä näin ollen voitu uudelleenarvioida ennen kantelun käsittelyä Julkisen sanan neuvostossa.
Päätoimittaja toteaa, että myöskään Ylen 22.4.2025 saamat uudet tiedot tai kattojärjestön linjaukset eivät ole sellaisia, joiden pohjalta alkuperäisestä uutisesta tehty oikaisuvaatimus olisi täyttynyt. Jos aiheesta kuitenkin tulee täydentävää tai korjausta edellyttävää tietoa, Yle jatkaa aiheen käsittelyä tai oikaisee virheellisen tiedon.
Päätoimittajan mukaan on edellä kerrotun perusteella selvää, että Ylen uutinen piti julkaisuhetkellä paikkansa. Kasvattajien kesken keskustelu on jatkunut ja WALA on tuoreeltaan joutunut linjaamaan ja tarkentamaan viestintäänsä. Yle jatkaa asian uutisointia normaalin toimintatavan mukaisesti.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Yle käsitteli verkkouutisessaan australianlabradoodle-koirien kasvattamiseen liittynyttä käytäntöä, jonka mukaan koirat on täytynyt steriloida tai kastroida, ellei niitä aiota käyttää jalostamiseen. Jutussa kerrottiin, että australianlabradoodlea ei ole enää pakko leikkauttaa Suomessa, vaikka aiemmin kasvattajat ovat kertoneet kansainvälisten rotujärjestöjen vaatineen koirien leikkaamista 18 kuukauden ikään mennessä. Suomalainen kasvattajayhdistys ihmetteli juttua ja tarkisti asian rotujärjestöltä, joka kielsi linjanneensa leikkaamisesta näin.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kerrottiin rotujärjestön antaneen luvan tulkita sääntöjään niin, ettei lemmikkikoirien leikkaaminen enää ollut Suomessa välttämätöntä. Todellisuudessa rotujärjestö ei ollut tällaista esittänyt. Kasvattajan tulkinta leikkauspakon poistumisesta esitettiin jutussa tosiasiana.
Neuvosto toteaa, että juttu perustui väärintulkintaan haastatellun kasvattajan ja kattojärjestön välisestä kirjeenvaihdosta. Ylellä ei ollut syytä kyseenalaistaa kattojärjestöä lähteenä, ja kirjeenvaihdon sisällön perusteella saattoi tehdä myös jutussa esitetyn tulkinnan sen kannasta. Ylen saatua asiasta perustellun korjauspyynnön asia olisi kuitenkin pitänyt tarkistaa ja yleisölle annettu väärä käsitys kattojärjestön kannasta leikkaamisen pakollisuuteen korjata.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 11 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Pasi Kivioja, Johanna Konttori, Sanna Mattila, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Tuuli Tahkokorpi ja Marjukka Vainio-Rossi.