Kantelu 3.10.2024
Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien 16.9.2024 paperilehdessään julkaisemaan juttuun Huumesienten käyttö kasvussa. Kantelun mukaan Helsingin Sanomat rikkoo toistuvasti julkaisemiensa kuvien lisenssiehtoja. Kantelun kohteena olevassa jutussa oli kuva suippumadonlakista. Kantelun mukaan kyse oli Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisensoidusta kuvasta, jonka lisenssiehtojen mukaan lähde tulisi mainita asianmukaisesti, lisenssiin linkittää, ja kuvaan tehdyistä muutoksista kertoa.
Kantelun mukaan kuvan yhteydessä ei kuitenkaan julkaistu lisenssin edellyttämiä tietoja. Esimerkiksi kuvaajaa ei kreditoitu eikä lisenssiä mainittu. Kantelija kertoo tiedustelleensa asiaa Helsingin Sanomien toimitukselta ja saaneensa vastaukseksi, että lehden yksipalstaisissa kuvissa ei julkaista kuvaajan tietoja. Tämä linjaus pätee kantelijan saaman vastauksen mukaan kaikkiin kuviin.
Kantelussa todetaan, että Helsingin Sanomat rikkoo siis systemaattisesti kuvien lisenssiehtoja. Kyse on kuvista, jotka kuvaaja on luovuttanut julkaistavaksi ilman korvausta edellä mainituin ehdoin. Kantelussa todetaan, että kyse on kuvaajien oikeusturvasta. Kantelija pyytää, että Julkisen sanan neuvosto ottaisi kantaa Helsingin Sanomien linjaukseen olla noudattamatta lisenssiehtoja yksipalstaisissa kuvissa.
Kantelu otettiin käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohdan 7 näkökulmasta. Julkisen sanan neuvostolla ei ole toimivaltaa puuttua siihen, miten tiedotusvälineet noudattavat lisenssiehtoja, joissa on kyse sopimusjuridiikasta.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 9.5.2025
Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Helsingin Sanomat julkaisi HS.fi-verkkosivuillaan 15.9.2024 jutun otsikolla ”Luomuhuumeiden” suosio on kasvanut Helsingissä. Uutisen yhteydessä julkaistiin kuvituskuva suippumadonlakki-sienestä. Kuva oli kreditoitu merkinnällä ”Kuva: Patrick Ullrich / Wikimedia Commons”.
Päätoimittajan mukaan uutinen julkaistiin printtiversiona seuraavan päivän (16.9.2024) painetussa lehdessä otsikolla Huumesienten käyttö kasvussa. Kolmen palstan uutisen kuvituksena oli yhden palstan kokoisena sama kuva suippomadonlakista.
Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomien vakiintuneen käytännön mukaisesti tämän kokoisena printissä julkaistuun kuvituskuvaan ei merkitty kuvaajatietoja. Helsingin Sanomat katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti, myös kantelussa viitattuja lisenssiehtoja kunnioittaen ja huomioiden pienille kuville printtimedioissa rajoitetun tilan.
Päätoimittaja toteaa, että Creative Commons (”CC”) -lisenssejä on useita erilaisia ja niiden alla on saatavalla merkittävä määrä kuvia, joiden osalta kreditointia ei ole tarpeen tehdä. Esimerkiksi CC0-lisenssin mukaisesti kuvien oikeuksien haltijat voivat ilmoittaa luovuttavansa kuvat julkiseen käyttöön ja luopuvansa kaikista oikeuksistaan kuviin, jolloin kreditointia ei ole tarpeen tehdä. Suurin osa CC-lisenssien alaisista kuvista on nimenomaisesti tarkoitettu vapaaseen käyttöön ja ilman mitään kreditointivelvoitteita. Helsingin Sanomat lähtökohtaisesti pyrkii käyttämään pienten printtikuvien kohdalla tällaisia vapaasti käytettävissä olevia kuvia, mutta toisinaan harkinnan mukaan voidaan käyttää muidenkin lisenssien alla olevia kuvia, kuten tässä tapauksessa tehtiin. Helsingin Sanomat kiistää vahvasti, että se systemaattisesti rikkoisi kenenkään tekijänoikeuksia.
Päätoimittajan mukaan kuvien oikeuksien haltijoiden kreditointi tehdään aina erilliseen harkintaan perustuen ja Helsingin Sanomien sisäisten prosessien mukaisesti. Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported (”CCA”) -lisenssiehtojen mukaan kreditointi on tehtävä asianmukaisesti (”appropriate credit”) ja lisättävä linkki lisenssiin. Tämä tulee tehdä millä tahansa kohtuullisella tavalla, mutta samalla se voidaan tehdä joustavasti eri tavoin, kuten toimittamalla linkki tietoihin. Myös CCA-lisenssi mahdollistaa kuvan oikeuksien haltijan luopuvan nimensä ilmoittamisesta kokonaisuudessaan.
Päätoimittajan mukaan Suomessa tekijätiedot tulee ilmoittaa hyvän tavan ja alalla vakiintuneen tavan mukaisesti. Vakiintuneen tavan osalta huomioidaan päätoimittajan mukaan myös ilmoittamisen vaikutus lopputuotteen toimivuuteen ja oikeudenhaltijoiden tietojen ilmoittamisen tarkoituksenmukaisuus. Lisenssiehtojen mukaan tietoja ei myöskään tarvitse ilmoittaa, jos mahdolliset poikkeukset soveltuvat. Yksi poikkeus on esimerkiksi yhdysvaltalainen ns. fair use -doktriini, jonka mukaan tekijänoikeudella suojattua aineistoa voi käyttää esimerkiksi kritiikin, kommentoinnin, uutisoinnin, opetuksen tai tutkimustyön yhteydessä. Päätoimittajan mukaan lisenssiehdoissa siis lähtökohtaisesti tunnistetaan oikeus olla ilmoittamatta lähdetietoja uutisoinnin yhteydessä, mistä oli kyse tapauksessa, johon kantelu kohdistuu.
Päätoimittajan mukaan, mikäli printtikuvissa käytetään esimerkiksi CCA-lisenssin alaista kuvaa, yritetään kreditointi tehdä niissä rajoissa kuin se on printin vaatimukset huomioiden mahdollista tehdä. Päätoimittaja huomauttaa, että nyt puheena olevat kuvat ovat kooltaan maksimissaan muutaman sentin kokoisia. Jutun verkkoversiossa kuva oli kreditoitu, koska digitaalisessa ympäristössä kreditointi oli mahdollista ilman, että jutun luettavuus ja visuaalisuus vaarantuu, ja koska Helsingin Sanomat pyrkii kreditoimaan kuvien oikeudenhaltijat mahdollisimman täydellisesti silloin, kun se on mahdollista.
Päätoimittajan mukaan digitaaliset kanavat ovat Helsingin Sanomien tärkein ja pääasiallinen julkaisukanava, ja kreditointimerkinnät ovat sieltä myöhemminkin varmistettavissa. Päätoimittajan mukaan painetussa lehdessä yksipalstaisten kuvituskuvien kreditoinnista on pääsääntöisesti luovuttu vuosia sitten. Kyse on päätoimittajan mukaan tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, joka perustuu lehdessä kuvatekstille tai kuvan bylinelle käytettävissä olevaan vähäiseen tilaan.
Päätoimittajan mukaan, mikäli yksittäistapauksessa käytetään esimerkiksi CCA-lisenssin mukaista kuvaa, olennaista harkinnassa on se, että painetussa lehdessä julkaistavat jutut mahdollisine kuvituskuvineen löytyvät myös verkosta. Digitaalinen HS.fi on useimmissa tapauksissa juttujen ensisijainen julkaisukanava. Helsingin Sanomien näkemyksen mukaan verkossa tehtävä kreditointi on tarkoituksenmukaista ja toisaalta myös CCA-lisenssiehtojen mukainen kohtuullinen ja joustava tapa ilmoittaa kuvien lähde. Helsingin Sanomat ei pidä perusteltuna tämän vakiintuneen käytännön muuttamista. Lehden taiton ja ulkoasun kannalta yksipalstaisten kuvituskuvien kreditointi olisi selkeä heikennys, eikä ratkaisu tosiasiallisesti edistäisi valokuvaajien tekijänoikeuksien tai yleisön tiedonsaantioikeuden toteutumista. Useimmissa tapauksissa kyse on esimerkiksi tv-ohjelmatietoihin liittyvistä handout-kuvista, omaisilta saaduista muistokirjoituskuvista tai muista vastaavista tapauksista, joissa lähdettä joko ei ole tarpeen ilmoittaa (esim. CC0-lisenssi) tai tekijätietoja ei ole saatavilla.
Helsingin Sanomat katsoo tämän vakiintuneen käytännön täyttävän Journalistin ohjeiden 7 vaatimukset toisen työn käyttämisestä hyvän tavan mukaisesti. Kuvan käyttö oli luvallista, kyse ei ollut kuvaus- tai tekijänoikeuskorvausten välttelystä tai toisen tekemän työn ottamisesta lehden omiin nimiin. Kuvan lähdetiedot olivat löydettävissä Helsingin Sanomien verkkosivuilta.
Ratkaisu
JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
Helsingin Sanomat julkaisi printtilehdessä yksipalstaisen kuvan, joka oli otettu vapaasti käytettävissä olevasta ja ilmaisesta Wikimedia Commons -kuvapalvelusta. Kuvan yhteydessä ei julkaistu kuvaajan nimeä tai kuvapalvelussa kuvalle asetettuja lisenssitietoja. Verkossa kuvaajan nimi ja kuvapalvelu mainittiin.
Julkisen sanan neuvoston tehtäviin ei kuulu arvioida sopimusjuridiikkaa ja lisenssiehtoja, joten se ottaa tapaukseen kantaa vain Journalistin ohjeen 7 näkökulmasta.
Neuvosto toteaa kyseisen kuvapalvelun perusajatuksen olevan, että kuvaajat omasta halustaan lataavat sinne kuviaan muiden käytettäväksi toivoen, että niitä myös käytettäisiin. Tässä tapauksessa kuvaaja oli edellyttänyt, että lähde mainitaan.
Helsingin Sanomat käytti paperilehdessä tällaista kuvaa yksipalstaisena niin, ettei kuvan yhteydessä julkaistu kuvaajan tai kuvapalvelun nimeä. Lehden mukaan toimituksen vakiintunut käytäntö on ollut printissä jo vuosia, ettei yksipalstaisten kuvien yhteydessä julkaista kuvaajatietoja muun muassa siksi, että tila on rajallinen.
Neuvosto katsoo, että hyvä journalistinen tapa olisi tässä tapauksessa edellyttänyt kuvan kreditoimista kaikilla julkaisualustoilla sen ottajalle tai vähintään sen välittäneelle kuvapalvelulle.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Johanna Konttori, Sanna Mattila, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Terhi Pirilä-Porvali, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi ja Marjukka Vainio-Rossi.