7906/UL/21

Vapauttava

Toimittajan kommenttikirjoitus ei ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu kansanedustajan adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään julkisuudessa. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon.

Kantelu 4.12.2021

Kantelu kohdistuu Iltalehden 1.12.2021 julkaisemaan toimittajan kommenttikirjoitukseen Kansanedustaja Kärnä, älä potki maassa makaavaa.

Kantelu käsittelee kirjoituksen loppuosiota – erityisesti kahta viimeistä virkettä:
”Kärnä vihjaa tiedotteessaan, että rattijuopumus on usein vain jäävuoren huippu pitkään jatkuneesta alkoholiongelmasta ja elämänhallinnan menettämisestä.
– Tässä herää väistämättäkin kysymys, onko valtiovarainministeriön viimeiset talousennusteet laadittu juovuksissa, hän kirjoittaa.
Alkoholismi on sairaus. Kärnä on julkisuudessa kertonut kärsivänsä ADHD:sta, joka on neuropsykiatrinen oireyhtymä.
– Somekäytöksessäni minua on usein syytetty maanisuudesta ja kuulen paljon myös ’nyt korkki kiinni’ -kommentteja. En ole maaninen enkä someta kännissä. Olen vain aikuinen, joka elää ADHD:n kanssa. Olen minä, Kärnä avautui Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksessaan tammikuussa.
Tietääkseni Mikko Kärnää ei ole julkisuudessa haukuttu siitä, että hänellä on ADHD. Siksi Kärnältä toivoisi armollisuutta niitä kohtaan, jotka ovat mokanneet, esimerkiksi ajamalla autoa kännissä.”

Kantelija on kirjoituksessa käsitelty kansanedustaja. Kantelun mukaan kirjoituksessa rinnastetaan rattijuoppous ja adhd, vaikka rattijuoppous on rikos ja rattijuopon oma valinta, ja adhd neurologinen poikkeama ja syntymäominaisuus, jota kukaan ei valitse itse. Adhd ei ole myöskään ”moka” tai sairaus. Kantelija on pyytänyt lehdeltä oman kannanottonsa julkaisemista, mutta lehti ei ole suostunut julkaisemaan sitä.

Päätoimittajan vastaus 21.2.2022

Vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo, että kommentti on jatkojuttu samana päivänä julkaistuun uutiseen ”Kärnä nimittelee ministeriön virkamiestä alkoholismiin liittyvällä pilkkanimellä – finanssineuvos IL:lle: ’Vituttaa’” (linkki).

Uutinen käsitteli kansanedustaja Mikko Kärnän lähettämää tiedotetta, jossa hän vaati valtiovarainministeriön finanssineuvokselle potkuja ja kutsui tätä pilkkanimityksellä. Finanssineuvos oli aiemmin jäänyt kiinni rattijuopumuksesta. Tiedote ylitti poikkeuksellisen monen viestimen uutiskynnyksen, sillä kantelija käytti siinä kansanedustajalle poikkeuksellisen voimakasta kieltä. Iltalehden uutisessa haastateltiin sekä finanssineuvosta että kantelijaa.

Tiedotteesta kertovan uutisen jälkeen Iltalehti julkaisi toimittajan tekemän kommentin, jossa arvosteltiin kantelijan kielenkäyttöä. Kommentissa huomautetaan, että kantelija itsekin on tehnyt virheitä ja toivotaan, että hän olisi armeliaampi muiden tekemiä virheitä kohtaan. Kantelija lähetti kommenttiin vastineen, joka ei IL:n näkemyksen mukaan täyttänyt vastinekirjoituksen julkaisemisen kriteerejä. Päätoimittaja pyysi vastinekirjoitukseen täydennyksiä, joiden saamisen jälkeen totesi, ettei kantelijalla ole tässä tapauksessa vastineoikeutta.

Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden kohta 21 lähtee siitä, ettei selvästi tunnistettavasta ihmisestä tule esittää tietoja, jotka asettavat tämän kielteiseen julkisuuteen ilman, että hän saa itse kommentoida niitä. Kantelija ei kuitenkaan kantelussaan avaa tarkemmin, mitä tällaisia tietoja kommentissa mahdollisesti on. JSN:n käsittelyynottopäätöksessä viitataan kirjoituksen kohtaan, ”jossa nostetaan esiin kantelijan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli adhd”.

Päätoimittaja toteaa, että kantelija on kertonut adhd:stään lukuisissa haastatteluissa ja blogikirjoituksissa ja hän tuo sitä esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän on selittänyt liian kärkeväksi koettuja kannanottojaan adhd:llä. Esimerkiksi 8. tammikuuta 2021 hän kirjoitti seuraavasti blogikirjoituksessa:

”Haluan tällä tekstillä myös hieman valottaa sitä, miksi varmaankin teen politiikassa niin paljon asioita ja niin monilla eri sektoreilla. On minulle luonteenomaista ampua ’paljon kiekkoja ilmaan’, olla kiinnostunut monista asioista ja reagoida nopeasti. Huteja sattuu, mutta kun paljon ampuu, tulee maalejakin. Onnekseni olen tähän ikään mennessä oppinut myös pitkäjänteisyyttä ja asioiden loppuun viemisen taidonkin – ilman niitä ei saa politiikassa mitään aikaan.

Somekäytöksessäni minua on usein syytetty maanisuudesta ja kuulen paljon myös ’nyt korkki kiinni’ -kommentteja. En ole maaninen enkä someta kännissä. Olen vain aikuinen, joka elää adhd:n kanssa. Olen minä.”

Kantelijan adhd on siis ollut yleisessä tiedossa jo kauan ennen Iltalehden julkaisemaa kommenttikirjoitusta. Päätoimittajan mukaan adhd:tä ei voida pitää sellaisena tietona, joka asettaisi kantelijan negatiiviseen julkisuuteen. Myöskään tietoa ei voida pitää IL:n esittämänä, kuten Journalistin ohjeiden kohta 21 edellyttää – päinvastoin kantelija on tuonut itse aktiivisesti asian julkisuuteen.

Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevassa kommentissa kantelijaa arvioitiin nimenomaan poliittisena ja yhteiskunnallisena toimijana. Kommentissa tuotiin esille, miten ahkerasti kantelija lähestyy toimituksia kannanotoillaan, kuvattiin esimerkin avulla miten poikkeuksellisen kärjekkäitä ne joskus ovat ja todettiin kirjoittajan mielipiteenä, että tämänkertainen kannanotto oli ”kiusaamista”. Journalistin ohjeiden kohdassa 24 todetaan, ettei tällainen ”tavanomainen poliittinen tai yhteiskunnallinen arviointi” muutenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JSN:n periaatelausuman mukaan vastineella tarkoitetaan arvostelun tai loukkauksen kohteeksi joutuneen oikeutta vastata julkistettuun tietoon. Tästä poikkeuksena on juuri tavanomainen yhteiskunnallinen ja poliittinen arviointi. Sananvapauslaki lähtee siitä, että vastineoikeus kuuluu henkilölle, joka kokee julkaisussa esitetyn viestin loukkaavan itseään.

Päätoimittaja kertoi kantelijalle sähköpostissa, mitä vastineella tarkoitetaan ja pyysi kantelijaa täsmentämään vastinepyyntöään niin, että siitä kävisi ilmi, mikä IL:ssä julkaistu tieto häntä oli loukannut. Kantelija vastasi samana päivänä, mutta päätoimittaja ilmoitti, ettei vastinetta julkaista.

Päätoimittajan mukaan kantelijan alkuperäinen vastinekirjoitus ja sen muokattu versio jakautuvat molemmat kahteen osaan. Vastineen ensimmäinen osa koskee kommentissa esitettyä toivetta siitä, että kantelija osoittaisi alkoholismista kärsivälle armeliaisuutta. Kantelijan vastinekirjoituksen ja JSN:lle lähettämän kantelun mukaan kirjoituksessa rinnastetaan adhd ja rattijuopumus. Päätoimittajan mukaan tällainen tulkinta on mahdollista tehdä, jos tarkastelee kommentin viimeistä virkettä muusta asiayhteydestä irrotettuna, kuten kantelija tekee. Laajemmassa kontekstissa käy kuitenkin ilmi, ettei kommentissa tehdä tällaista rinnastusta.

Päätoimittajan mukaan kantelijan vaatimassa vastineessa vääristeltiin kantelun kohteena olevan kommenttikirjoituksen sisältöä ja siten esitettiin loukkaavia väitteitä sekä kommentin kirjoittajasta, että Iltalehdestä. IL on noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 25 ja neuvotellut kantelijan kanssa vastineen sisällöstä. Päätoimittajan mukaan vastinekirjoituksen muuttaminen ja julkaiseminen siten, kuin Journalistin ohjeiden kohdassa 25 suositellaan, ei kuitenkaan ollut mahdollista ilman, että kirjoituksen sisältö olisi tältä osin kokonaan poistettu tai muutettu. Vastineen toisessa osassa kantelija perustelee sitä, miksi hän oli lähettänyt kommenttikirjoituksen aiheena olevan tiedotteen. Nämä mielipiteet lehti oli julkaissut jo ennen kantelun kohteena olevaa kommenttikirjoitusta uutisessaan.

Päätoimittaja kommentoi kantelun väitteitä Journalistin ohjeiden kohdan 26 rikkomisesta toteamalla, että kommenttikirjoituksessa ei väitetä, että adhd olisi ”moka” tai että adhd olisi sairaus. Kommentissa todetaan, että adhd on ”neuropsykiatrinen oireyhtymä” ja viitataan lähteenä käytettyyn Duodecimin Terveyskirjastoon. Kommentissa ei myöskään väitetä, että kukaan voisi valita adhd:n itse.

Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksessa ei myöskään rinnasteta rattijuopumusta ja adhd:tä tai alkoholismia ja adhd:tä – päinvastoin kirjoituksessa tehdään selväksi, ettei adhd:tä ja alkoholismia voi rinnastaa (lainaus kirjoituksesta): ”Alkoholismi on sairaus. Kärnä on julkisuudessa kertonut kärsivänsä adhd:sta, joka on neuropsykiatrinen oireyhtymä.”

Päätoimittajan mukaan korkeintaan voidaan sanoa, että kommentissa rinnastetaan se, miten kantelija suhtautuu alkoholismista kärsivän ihmisen tekemiin virheisiin ja se, miten muut ihmiset suhtautuvat kantelijan tekemiin virheisiin, joista kantelija itse syyttää adhd:tä. Tämän rinnastuksen johtopäätöksenä kommentissa pyydetään kantelijalta armeliaisempaa suhtautumista muiden tekemiin virheisiin. Päätoimittajan mukaan kommenttikirjoituksen yksittäisen virkkeen tulkitseminen on epäreilua ilman sitä ympäröivää kontekstia. Päätoimittajan mukaan kantelija irrottaa kantelussaan kommentin viimeisen kappaleen asiayhteydestä ja tulkitsee sitä tarkoitushakuisesti.

Päätoimittajan mukaan kommentin viimeistä kappaletta voi pitää kömpelösti muotoiltuna – ihmisarvoa alentava se ei kuitenkaan ole.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.
 
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehti julkaisi toimittajansa kommenttikirjoituksen, jossa arvosteltiin nimeltä mainittua kansanedustajaa siitä, että tämä oli käyttänyt tiedotteessaan halventavaksi tulkittavaa alkoholismiin liittyvää pilkkanimitystä valtiovarainministeriön virkamiehestä, johon kohdistui rattijuopumusepäily. Toimittaja päätti kirjoituksensa toteamalla, että kansanedustajalta toivoisi armollisuutta niitä kohtaan, jotka ovat mokanneet, koska kansanedustajaa ei ole julkisuudessa haukuttu siitä, että hänellä on adhd.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kontekstistaan irrotettuna adhd:tä käsittelevän kohdan voi mieltää rinnastavan adhd:n ja kansanedustajan arvosteleman virkamiehen toiminnan ongelmallisella tavalla. Neuvoston tulkinnan mukaan näitä kahta ei kuitenkaan tarkoitettu rinnastaa.

Neuvosto katsoo, ettei kirjoitus ollut ihmisarvoa loukkaava eikä siinä tuotu adhd:tä esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Mainitsemalla kansanedustajan adhd kirjoituksessa viitattiin siihen, miten kansanedustaja itse on selittänyt sillä käytöstään muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kirjoituksessa ei väitetty, että adhd olisi moka tai sairaus. Kansanedustajan tulee asemansa vuoksi kestää kovaakin mediakäsittelyä. Sananvapauteen kuuluu mahdollisuus esittää myös provosoivia mielipiteitä. Kyseessä oli kansanedustajan julkisen toiminnan arviointi, joka ei synnyttänyt hänelle oikeutta kannanottoon, joten lehden ei ollut välttämätöntä julkaista hänen vastinekirjoitustaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Finnilä, Kyösti Karvonen, Johannes Koponen, Valpuri Mäkinen, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Jukka Ruukki, Henrik Rydenfelt ja Jani Tanskanen.