7721/PL/21

Vapauttava

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin pisteliäästi paikallista kirkkoherraa. Samanaikaista kuulemista ei kuitenkaan tarvittu, sillä vallankäyttäjän on siedettävä kärkästäkin arvostelua. Kirkkoherran vakaumusta ei kyseenalaistettu tavalla, joka olisi loukannut hänen ihmisarvoaan.

Kantelu 31.5.2021

Kantelu koskee mielipidekirjoitusta “Suomussalmen seurakunta”, jonka Ylä-Kainuu julkaisi printtilehdessään 20.5.2021. Kantelun mukaan kirjoitus piti sisällään paljon väärää tietoa ja sen kirjoitustyyli oli ala-arvoinen. Kantelija kokee, että kirjoituksessa viitattiin häneen henkilökohtaisesti useamman kerran loukkaavaan sävyyn. Kantelijan mielestä kirjoitus lähenteli kunnianloukkauksen rajaa ja täytti ainakin osaltaan vihapuheen merkkejä. Kirjoitus asetti hänet todella huonoon valoon ja antoi kuvan, että hän ei pysty hoitamaan tai osaa hoitaa työtään. Kirjoituksen julkaiseminen Ylä-Kainuu-lehdessä loukkasi kantelijaa henkilökohtaisesti ja ammatillisesti.

Kantelija ei saanut kirjoitusta etukäteen luettavaksi, joten hän ei saanut tehdä siihen suoraa vastinetta. Hänen mukaansa vastineen kirjoittaminen jälkeen päin olisi ollut turhaa. Kantelijan mukaan mielipidekirjoitus järkytti koko hänen työyhteisöään ja useat häneen yhteyttä ottaneet ihmiset ovat kertoneet hänelle olevansa myös pahoillaan kirjoituksen tyylistä.

Kantelija ihmettelee, miten tällainen kirjoitus on otettu lehteen ja sille on annettu niin suuri palstatila. Kantelun mukaan lehti olisi voinut lyhentää juttua ja karsia siitä pahimmat henkilökohtaiset loukkaukset pois. Kantelija huomauttaa, että kyseinen lehden numero jaettiin kaikkiin koteihin, joten levikki oli todella suuri.

Päätoimittajan vastaus 6.7.2021

Ylä-Kainuun päätoimittaja Sirkku Rautio kertoo, että mielipidekirjoituksessa käsitellyt asiat kuten kirkkojen myyminen, vanhojen hautapaikkojen hautaoikeuksien uusiminen ja seurakunnan taloudellinen tilanne ovat olleet esillä julkisuudessa useita kertoja. Keskustelu ja uutisointi kirkkojen myymisestä ja sen herättämistä tunteista alkoi syyskuussa 2019, kun Suomussalmen kirkkoneuvosto esitti Vuokin kirkon myymistä.

Päätoimittajan mukaan kirkkoherra on saanut kertoa näkemyksiään Suomussalmen seurakunnan ajankohtaisesta tilanteesta ja kirkkovaltuuston sekä kirkkoneuvoston päätöksistä useissa Ylä-Kainuu-lehdessä julkaistuissa jutuissa. Lehti on uutisoinut myös kirkkovaltuuston kokouksissa käytyjä keskusteluja.

Viikkoa ennen mielipidekirjoituksen julkaisemista ilmestyneessä Ylä-Kainuu-lehdessä oli juttu, joka kertoi Suomussalmen seurakunnan taloudellisesta tilanteesta. Siinä oman näkemyksensä seurakunnan taloudesta ja sen vaatimista toimista kertoivat kantelija eli kirkkoherra ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Talousluvut toimitti seurakunnan talousjohtaja. Kantelun kohteena oleva mielipidekirjoitus on syntynyt tuon uutisen ja edellisten seurakuntaa koskevien Ylä-Kainuussa julkaisujen juttujen innoittamana.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei saanut mahdollisuutta vastata 20.5.2021 julkaistussa mielipidekirjoituksessa esitettyihin näkemyksiin samassa yhteydessä, mutta mahdollisuutta vastineeseen tarjottiin hänen 21.5.2021 lähettämänsä palautteen jälkeen.

Päätoimittajan mielestä kirkkoherra on julkisessa asemassa toimiva henkilö, jonka täytyy kestää myös kovaakin julkista arvostelua, joka liittyy seurakunnan toimintaan.

Päätoimittajasta on ymmärrettävää, että kantelun kohteena olevassa mielipidekirjoituksessa kritiikkiä kohdistetaan kirkkoherraan, sillä kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja siinä asemassa valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Pitää myös muistaa, että seurakunnan kirkkoherran valitsevat seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut jäsenet joko välillisellä tai välittömällä vaalilla. Mielipidekirjoituksen on kirjoittanut ns. tavallinen seurakuntalainen.

Kantelija perustelee kanteluaan myös Journalistin ohjeiden kohdan 26 rikkomisella. Päätoimittaja ei tunnista, että henkilön vakaumusta tai siihen verrattavaa ominaisuutta tuotaisiin kantelun kohteena olevassa mielipidekirjoituksessa esille halventavasti. Ylä-Kainuu-lehti ei ole rikkonut kantelijan ihmisarvoa, vaikka kirjoituksen sävy on jokseenkin hyökkäävä.

Päätoimittaja toteaa, että Ylä-Kainuu-lehti suhtautuu kanteluun vakavasti. Päätoimittajan mukaan se osoittaa, että lehdellä on tarve päivittää mielipidekirjoittamisen pelisäännöt ja saattaa ne mielipidekirjoittajien tietoon.

Ratkaisu  

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.  

Ylä-Kainuu-lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa arvosteltiin paikallisen seurakunnan kirkkoherraa. Lehti oli uutisoinut aiemmin seurakunnan taloudesta ja kirkkoherran näkemyksistä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kirjoitus oli kärkevä ja hyökkäävä. Kirkkoherran osaksi tullut kriittinen julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, että häntä olisi täytynyt kuulla samassa yhteydessä. Vallankäyttäjän asemansa takia kirkkoherran on kestettävä työroolissaan kovasanaistakin arvostelua. Lehti tarjosi kirkkoherralle tilaisuuden omaan kannanottoon jälkikäteen, mutta hän ei halunnut käyttää sitä.

Neuvosto katsoo, että vaikka kirjoitus oli omiaan loukkaamaan tunteita, ihmisarvon loukkaamisen kynnystä se ei ylittänyt. Kirkkoherran asema huomioon ottaen hänen vakaumustaan ei tuotu esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kirjoittajan tulkinnat kirkkoherran arvomaailmasta olivat ymmärrettävissä kirjoittajan henkilökohtaisiksi mielipiteiksi, joita sananvapauden nimissä tulee sietää. Mahdollisiin asiavirheisiin neuvosto ei ota kantaa, sillä niitä ei yksilöity kantelussa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylä-Kainuu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:  

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.