7495/PL/20

Vapauttava

Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut kantelijan aseman huomioon ottaen niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata jälkeenpäin kuulemisella. Kantelija kutenkin kieltäytyi jälkikäteisestä kuulemisesta.

Kantelu 28.10.2020

Kantelu kohdistuu Ylöjärven Uutisten printtiversiossaan 21.10.2020 julkaisemaan juttuun “Koulukiusaaminen Ylöjärvellä: läskiksi haukkumista, potkimista, päälle pissaamista”. Kantelija on jutussa tunnistettavissa ollut henkilö.  

Kantelun mukaan jutussa oli kerätty lukijoilta nettikyselynä vapaita kertomuksia omasta kouluajastaan liittyen kiusaamiseen.  

Kantelun mukaan Ylöjärven Uutisten jutussa oli siteerattu nettikyselyssä saatuja kirjoituksia yksipuolisesti ja poimittu niistä tarkoitushakuisesti teemoja, jotka olivat kantelijan työpaikkaa ja häntä loukkaavia. Jutussa esitettyjen väitteiden totuudenmukaisuutta ei ollut kantelun mukaan tarkistettu eikä kantelijaa tai hänen työpaikkaansa ollut kuultu lainkaan. 

Kantelun mukaan juttu rikkoi koulurauhaa, oli sensaatiomainen, eikä ottanut huomioon sitä päivittäistä työtä, joka kouluissa tehdään koulukiusaamisen estämiseksi.

Kantelun mukaan koulukiusaamisen tarkastelu on tärkeä ja eettisesti vaativa aihe, jossa on oltava erityisen tarkka tietolähteiden luotettavuuden ja eri osapuolten tasapuolisuuden turvaamiseksi. Ylöjärven Uutisten julkaisema lehtijuttu ei edustanut kantelijan mielestä totuudenmukaista tiedonvälitystä, mikä on journalistin velvollisuus. 

Kantelijan mukaan jutulla mitätöitiin koulujen vuosien työ kiusaamisen ehkäisemiseksi. Jutulla haluttiin tietoisesti mustamaalata kouluja, opettajia ja rehtoreita ottamatta selvää koulukiusaamisen erilaisista muodoista, joita koulutyössä ilmenee, tai kertomatta niistä toimenpiteistä ja menettelyistä, joita koululla on kehitetty ja joita toteutetaan koulukiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. 

Kantelun mukaan Ylöjärven Uutisten jutussa oli käytetty tietolähteitä, joiden totuudenmukaisuutta ei ollut tarkistettu ja joilla saattaa olla kaunaa koulua kohtaan. Kantelija epäilee, että joillain lehden kyselyyn vastanneilla on voinut olla tavoitteena vahingoittaa kouluja tai sitten heidän koulukokemuksensa olivat värittyneitä. 

Kantelun mukaan Ylöjärven Uutiset ei ole suhtautunut kriittisesti ja puolueettomasti saamiinsa tietoihin, vaan julkaisut kirjoituksia tarkistamatta tietolähteitänsä tai kuulematta kirjoitettujen tapahtumakuvausten eri osapuolia. 

Kantelun mukaan kantelija oli tunnistettavissa jutusta, koska jutussa mainittiin hänen työpaikkansa nimi ja hänen asemansa työpaikalla. Kantelijan mukaan hän oli ainoa henkilö, joka on virkaa hoitanut kyseisessä koulussa niin kauan, kuin koululla on ollut jutussa mainittu nimi. Kantelija kysyy, miksi lehti ei ollut pyytänyt etukäteen hänen kommenttiaan asiasta, jotta kantelija olisi voinut kertoa oman näkemyksensä tilanteesta. Kantelija kieltää koskaan toimineensa jutussa kerrotulla tavalla. Kantelija toteaa, että ei tunnistanut jutusta itseään, ja että hänen suuhunsa oli laitettu sanat, jotka loukkasivat häntä ja hänen toimintatapaansa. 

Kantelun mukaan kantelija oli jutun ilmestyttyä tavoitellut lehden päätoimittajaa puhelimitse, onnistumatta. Kantelija oli lähettänyt päätoimittajalle tekstiviestin, jossa hän kysyi, oliko päätoimittaja tyytyväinen juttuun ja täyttikö juttu tämän mielestä journalistille annettujen ohjeiden kriteerit. Kantelun mukaan päätoimittaja vastasi kantelijalle seuraavasti: ”Juttu on tehty lukijakyselyn vastausten perusteella ja kaikki lähteet yhteystietoineen on meillä tiedossa. Tiedän, että se on arkaluonteinen ja siksi tehdäänkin jatkojuttuja, jotta kaikki puolet tulevat näkyviin. Se, että ikäviä asioita tulee esiin, ei ole peruste jutun julkaisematta jättämiselle. Juttu noudattaa Journalistin ohjeita. Palataan tarvittaessa huomenna asiaan.”   

Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli ottanut kantelijaan yhteyttä päätoimittajan kehotuksesta. Tässä vaiheessa toimittajalle oli kantelun mukaan selvinnyt, että kantelija oli jutusta tunnistettavissa. Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli kysynyt, halusiko kantelija oikaista jutun. Kantelija kertoo edellyttäneensä ja pitäneensä itsestään selvänä, että lehti oikaisee itse virheensä. 

Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli todennut, ettei voi oikaista virhettä, koska hänen tulee olla puolueeton, eikä hän tunne kantelijaa. Kantelija kertoo toistaneensa toimittajalle, että onhan tämä kirjoittanut vahingoittavan jutun, vaikka ei tunne kantelijaa. Kantelijan mukaan lehden olisi pitänyt oikaista juttu häntä koskevien faktojen pohjalta. 

Kantelun mukaan kantelija ei suostunut toimittajan pyytämään haastatteluun, vaan pyysi toimittajaa käydyn puhelinkeskustelun perusteella oikaiseman jutussa esitetyn virheen. 

Päätoimittajan vastaus 15.1.2021

Päätoimittaja Ville Mäkisen mukaan Ylöjärven Uutiset julkaisi verkkosivuillaan 2.10.2020 kyselyn, jossa lukijat voivat kertoa omista tai lapsensa kiusaamiskokemuksista Ylöjärvellä. Kyselyssä lukijat saivat kertoa kokemuksiaan koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta anonyymisti. Aihe oli tuolloin pinnalla Vantaalla sattuneen vakavan kouluväkivaltatapauksen vuoksi.

Päätoimittaja kertoo, että kyselyn tulosten pohjalta tehtiin laaja juttu, joka ilmestyi Ylöjärven Uutisten verkkosivuilla 15.10.2020 ja Ylöjärven Uutisten paperilehdessä 21.10.2020. Jutussa kuultiin useaa ihmistä, jotka kertoivat kokemuksistaan.

Päätoimittaja kertoo saaneensa jutun printtijulkaisu jälkeisenä päivänä 22.10. viestin kantelijalta, jossa tämä kertoi tavoitelleensa päätoimittajaa puhelimitse. Päätoimittaja kertoo vastanneensa viestillä olevansa koko päivän huonosti tavoitettavissa ja että kantelija voi tarvittaessa palata asiaan seuraavana päivänä. Päätoimittaja toteaa myös kertoneensa viestissä, että pyytää jutun tehnyttä toimittajaa soittamaan kantelijalle. Päätoimittaja kertoo myös maininneensa viestissään, että toimittaja on tekemässä aiheesta jatkojuttua, jossa kuullaan koulujen edustajia. 

Päätoimittajan mukaan kantelija vastasi viestillä, jossa hän kysyi, oliko päätoimittaja tyytyväinen juttuun ja täyttikö juttu hänen mielestään journalistille annettujen ohjeiden kriteerit. Päätoimittaja kertoo vastanneensa tähän viestiin myöntämällä, että tunnisti jutun olleen arkaluonteinen, ja siksi aiheesta oltiin tekemässä jatkojuttuja, jotta kaikki puolet tulevat näkyviin. Päätoimittaja kertoo todenneensa viestissään, että ikävien asioiden tuleminen esiin ei ole peruste jutun julkaisematta jättämiselle.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja oli ottanut pikimmiten yhteyttä kantelijaan. Toimittaja ja kantelija olivat keskustelleet puhelimitse jutussa olleesta, kantelijaa koskevasta kappaleesta ja kommentista, koska kantelijan mukaan kappaleen sisältänyt kommentti oli ongelmallinen eikä pitänyt paikkaansa.

Päätoimittajan mukaan toimittaja oli kertonut kantelijalle, että kantelijalla oli heti tilaisuus kertoa oma näkemyksensä jutussa esitetystä kommentista ja antaa kannanottonsa asiasta. Kantelijalle painotettiin, että kannanotto voidaan tehdä välittömästi ja se on mahdollista julkaista heti Ylöjärven Uutisten verkkosivuilla.

Päätoimittajan mukaan kantelija oli todennut keskustelussa, että oikaisun tekeminen ei kuulu hänelle vaan toimittajalle. Päätoimittajan mukaan jutun kirjoittanut toimittaja oli kertonut kantelijalle, että kannanottoa ja mahdollista oikaisua varten tarvitaan kantelijan haastattelu, jossa hän kertoo oman näkemyksensä asiasta. Kantelijalle oli päätoimittajan mukaan tarjottu myös vaihtoehtona sitä, että hän voi laatia vastineen itse. Kantelija ei kuitenkaan ollut edelleenkään halukas antamaan haastattelua tai laatimaan vastinetta.

Päätoimittajan mukaan kantelija oli sanonut palaavansa asiaan, mutta näin ei koskaan käynyt. Kantelija ei lähettänyt itse laatimaansa vastinetta toimitukselle.

Päätoimittajan mukaan puhelinkeskustelussa sovittiin, että koulun nimi poistetaan verkkojutusta, sillä se ei tuonut erityistä lisäarvoa jutussa olevaan kommenttiin. Näin myös toimittiin ja hyvän tahdon eleenä koulun nimi poistettiin verkkojutusta.

Päätoimittajan mukaan kantelijalle kerrottiin myös, että samana iltapäivänä ylöjärveläiskouluille lähetettäisiin kysely koulukiusaamisesta, jossa koulut saisivat kertoa oman kantansa kiusaamistapauksiin, niiden hoitoon ja vastuuseen liittyvissä asioissa. Päätoimittajan mukaan kantelija oli todennut toimittajalle, ettei hänen koulunsa vastaa kyselyyn. Kantelijan koulu jättikin vastaamatta kouluille lähetettyyn kyselyyn.

Päätoimittaja katsoo, että toimittaja oli tehnyt jutun journalistin ohjeiden mukaisesti ja päätoimittaja kieltää jutun tarkoitushakuisuuden. Toimittaja ei etsinyt sensaatiouutista vaan teki jutun avoimeen kyselyyn pohjautuen. Kyseessä oli totuudenmukainen tiedonvälitys, ja jutussa lukijoiden kommentit oli selvästi erotettu toimittajan tekstistä.

Päätoimittajan mukaan kantelijaa ei mainita laajassa jutussa nimeltä. Kantelijalle myös annettiin mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa. Kantelija ei myöskään halunnut vastata kouluille lähetettyyn kyselyyn.

Päätoimittajan mukaan Ylöjärvellä on kymmenen perusasteen koulua ja lukio, eivätkä koulujen rehtorit ole yleisesti kaupunkilaisten tiedossa. Päätoimittajan mukaan pitää myös huomioida, että keskisuuressa kaupungissa toimivan ison yhtenäiskoulun rehtori on merkittävässä julkisessa virassa ja siksi velvollinen sietämään enemmän julkista arvostelua kuin niin sanottu tavallinen kansalainen.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Ylöjärven Uutisten lukijakyselyyn perustuneen koulukiusaamisjutun sitaatissa mainittiin nimeltä koulu, jossa työskentelevän kantelijan kerrottiin suhtautuneen pitkään jatkuneeseen kiusaamistapaukseen välinpitämättömästi ja vähätellen. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen ja että kantelijaa olisi ollut hyvä kuulla samassa yhteydessä. Julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, etteikö sitä olisi voinut korjata kuulemalla kantelijaa jälkeenpäin. Joukkoistamalla tehdyn artikkelin juttutyyppi teki yleisölle selväksi, että kyse oli yhden vastaajan subjektiivisesta näkemyksestä, jollaisia kantelijan asemassa oleva kohtaa. 

Neuvosto toteaa, että lehti tarjosi kantelijalle heti tämän yhteydenoton jälkeen mahdollisuutta tulla kuulluksi jälkeenpäin pyytämällä kantelijalta kommenttia asiaan. Lehti tarjosi kantelijalle myös mahdollisuutta oman kannanoton julkaisemiselle. Kantelija ei suostunut kommentoimaan asiaa lehdelle, eikä toimittanut lehdelle omaa kannanottoaan. Kantelija ei myöskään vastannut lehden paikkakunnan kouluille lähettämään kyselyyn, jolla se keräsi tietoa koulukiusaamisesta jatkojuttua varten.

Juttutyypistä kävi ilmi, että kyse oli lukijan näkemyksestä. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ylöjärven Uutiset ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Eero Hyvönen (pj), Mona Haapsaari, Kyösti Karvonen, Marja Keskitalo, Valpuri Mäkinen, Niko Nurminen, Alma Onali, Heli Parikka, Aija Pirinen, Harto Pönkä, Tuomas Rantanen, Jukka Ruukki ja Henrik Rydenfelt.