6356/SL/16

Vapauttava

Lehti kertoi kriittisesti aloe vera -tuotteista. Jutuissa ei ollut asiavirheitä. Kritiikki oli perusteltua, ja jutun tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin. Juttujen otsikot vastasivat sisältöä.

Kantelu 13.10.2016

Kantelu kohdistuu seuraaviin Iltalehden juttuihin:

14.7.2016 lehden verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun ”Suomessakin suositut Aloe vera -tuotteet huijausta? Lääkäri: voi aiheuttaa maksavaurioita”:

http://www.iltalehti.fi/terveys/2016071321884761_tr.shtml

16.7.2016 lehden printtiversiossa julkaistuun juttuun ”Täyttä humpuukia”, joka on saman sisältöinen kuin 17.7.2016 lehden verkkosivuilla julkaistu juttu ”Suomalaisnainen käytti puolitoista vuotta fluoritonta Aloe vera -hammastahnaa – hampaissa 10 reikää”:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071721905829_uu.shtml

Kantelijan mukaan Iltalehden 14.7. julkaisema juttu sisältää useita totuudenvastaisia väitteitä, joille ei löydy perusteita ja jotka osoittavat, että Iltalehti ei ole tarkistanut viittaamaansa Expressen-lehden uutisoinnin sisältöä ainakaan vaadittavan huolellisuusvelvoitteen mukaisesti.

Kantelijan mukaan seuraavat väitteet 14.7. jutussa ovat virheellisiä:

(i)    Jutussa viitataan kantelijan valmisteeseen ”huijauksena”. Ilmaus ei perustu tosiseikkoihin, eikä sitä ole osoitettu asianmukaisesti toteen.

(ii)    Otsikossa todetaan, että valmiste voi lääkäri mukaan aiheuttaa maksavaurion. Jutun perustana olleessa Expressenissä kuitenkin vain tuodaan esiin, että valmistetta testanneella toimittajalla oli kohonneet maksa-arvot. Syy-yhteyttä valmisteen käytön kanssa ei näytetty toteen eikä testiä ole julkaistu. Lisäksi on harhaanjohtavaa puhua testistä, jos testaajia on vain yksi. Tuotteet täyttävät elintarvikkeille asetetut vaatimukset, ja silti jutussa väitetään tuotteen aiheuttavan vakavaa terveydellistä haittaa, vaikka tällaisen väitteen tueksi vaadittaisiin objektiivista tieteellistä näyttöä.

(iii)    Jutussa viitataan kantelijan tuotteeseen ”laihdutustuotteena”, jonka ”luvataan puhdistavan elimistöä ja parantavan vastustuskykyä”. Valmistetta ei kuitenkaan markkinoida laihdutustuotteena vaan ravintolisänä eikä väittämillä, jotka koskisivat elimistön puhdistavaa ja vastustuskykyä parantavaa vaikutusta.

(iv)    Expresseniin viitaten Iltalehti toteaa, että kantelijan valmistetta markkinoitaisiin sen väitetyillä reumaa, diabetesta, immuunipuolustusairauksia, hiviä ja aidsia parantavilla vaikutuksia. Valmistetta ei markkinoida tällaisilla vaikutuksilla.

(v)    Jutussa viitataan Expressenin haastatteleman professori Claude Marcuksen näkemykseen, jonka mukaan 99 prosenttia siitä, mitä kantelija myy, on kuluttajien uskomuksia, ja ettei kenenkään tulisi käyttää kyseistä valmistetta maksavaurioriskin takia. Kirjoituksessa ei oteta kantaa siihen, miten Marcus on muodostanut näkemyksensä tai onko sen tueksi tieteellistä tutkimustietoa. Väitteet ovat perusteettomia ja virheellisiä. Tästä huolimatta haastateltava esiintyy nimenomaan asiantuntijana, mikä on omiaan johtamaan kuluttajia harhaan.

(vi)    Jutussa viitataan yhdysvaltalaisen National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases (NIDKK) -instituutin näkemykseen siitä, ettei aloe veran laihduttavasta vaikutuksesta ole luotettavaa tieteellistä tietoa. Koska kantelijan valmisteet eivät ole laihdutustuotteita, tämä johtaa kuluttajia harhaan kantelijan valmisteiden luonteesta ja laadusta.

Kantelijan mukaan printtilehdessä 16.7. julkaistun jutun otsikko ”Täyttä humpuukia” on virheellinen ja asiaton. Sitaatti on ollut lisäksi printtijutun sekä 17.7. julkaistun nettijutun ingresseissä, joiden mukaan kyseisen väitteen on esittänyt hammaslääkäri, joka on tarkistanut tuotetta käyttäneen henkilön hampaiden kunnon. Jutuista ei tule ilmi, että Iltalehti olisi haastatellut hammaslääkäriä, vaan väitteet perustuvat hoidettavana olleen naisen kertomukseen. On siis mahdollista, että kyseinen lääkäri ei ole edes käyttänyt esitettyä ilmausta, mutta silti se esitetään suorana sitaattina. Ilmaisu on totuudenvastainen ja jättää epäselväksi, miltä osin kyse on faktatiedosta ja miltä osin yksittäisen henkilön näkemyksestä.

Kantelijan mukaan kyseiset otsikot ja ingressit eivät vastaa kirjoituksen sisältöä. Itse kirjoituksessa tuodaan esiin hammaslääkärin näkemys, jonka mukaan reikiintymiseen ovat voineet vaikuttaa muutkin seikat.

Kantelija esittää johtopäätöksenä, että Iltalehti ei ole noudattanut korostettua huolellisuusvelvollisuutta julkaistavien tietojen oikeellisuudesta. Kantelijan mukaan lehti on esittänyt useita totuudenvastaisia, tutkimustietoon perustumattomia väitteitä. Mielipiteiden erottaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Lehti ei myöskään ole huolellisesti tarkastanut lähteenä olevan Expressenin uutisoinnin taustatietoja tai lehden johtopäätösten paikkansa pitävyyttä. Otsikot ja ingressit ovat olleet harhaanjohtavia, eikä niille ole löytynyt kirjoitusten sisältä asianmukaista tukea. Kantelijan mukaan uutisointi aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kantelijalle, koska sen tuotteiden väitetään aiheuttavan vakavia terveydellisiä vahinkoja. 

Iltalehden vastaus 15.12.2016

Päätoimittajan vastaus 14.7.2016 julkaistun jutun osalta

Päätoimittaja Petri Hakala kertoo, että Iltalehden 14.7.2016 julkaisema juttu ”Suomessakin suositut Aloe vera -tuotteet huijausta? Lääkäri: voi aiheuttaa maksavaurioita” on perustunut ruotsalaislehti Expressenin 10.7.2016 julkaisemaan perinpohjaiseen artikkeliin kantelijan lisäravinnetuotteesta. Iltalehti on Expressenissä julkaistujen tietojen lisäksi haastatellut artikkelia varten kantelijan edustajaa sekä HUSin kliinisen farmakologian yksikön lääkäriä. Lisäksi Iltalehti on käyttänyt lähteenä National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases (NIDKK) -instituutin verkkosivuja. Päätoimittaja on ottanut kantaa kantelun 14.7. julkaistua juttua koskevaan osaan seuraavasti:

1.    Väite huijausviittauksesta

Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei ole väittänyt kantelijan valmistetta huijaukseksi. Se on kuitenkin perustellusti esittänyt otsikossaan ja jutussa kyseenalaiseksi sen, onko valmisteen käyttäjille annettu totuudenmukaiset tiedot valmisteen vaikuttavuudesta ja haittavaikutuksista.

Päätoimittajan mukaan huomioiden valmisteen käyttäjien kuluttajansuoja ja turvallisuus Iltalehdellä on ollut sananvapauteensa perustuva oikeus ja velvollisuuskin uutisoida aiheesta artikkelista ilmenevällä tavalla.

Päätoimittaja sanoo, että kantelijan tuotetta on Expressenin kertoman mukaisesti markkinoitu myyjien toimesta pääasiassa laihdutustuotteina sekä myös parantavilla vaikutuksilla. Kantelijan kantelustakin on pääteltävissä, että tuotteilla ei ole niillä markkinoituja vaikutuksia, ja markkinointi on tältä osin ollut virheellistä tai harhaanjohtavaa. Päätoimittaja toteaa, että sillä seikalla ei ole uutisoinnin totuudenmukaisuuden kannalta merkitystä, vaikka kantelijan ”virallinen linja” tuotteiden vaikutuksesta olisikin kantelussa esitetty, jos verkostomarkkinointimyyjät kuitenkin markkinoivat niitä laihdutustuotteina sekä terveydellisiä vaikutuksia omaavina tuotteina.

2.    Väite maksavauriosta

Päätoimittaan mukaan Iltalehti on kertonut artikkelissaan HUSin kliinisen farmakologian yksikön lääkäri Matti Itkosen mielipiteen maksavaurion mahdollisuudesta. Itkonen on todennut Iltalehdelle artikkelissa todetun mukaisesti, että ”on useita tapauksia, joissa on herännyt epäily siitä, että maksavaurio aiheutui suun kautta otetuista Aloe vera -tuotteista.” 

Päätoimittajan mukaan myös Expressenissä haastateltu asiantuntijalääkäri Claude Marcus on todennut, että toimittajan maksa-arvot olivat kohonneet Aloe Vera -tuotteen käytön johdosta ja että maksa olisi hiukan vahingoittunut. Edelleen asiantuntijalääkäri on asiallisesti todennut, että mikäli käyttö olisi jatkunut, olisi maksavaurion riski ollut olemassa.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on uutisoinnissaan kertonut tasapuolisuuden vuoksi myös Itkosen kannanotot koskien sitä, että

– kiistattoman syy-yhteyden osoittaminen aloe vera -tuotteiden ja maksavaurioiden välillä

on haastavaa johtuen laadukkaiden tutkimusten puutteesta, ja että

– tieto maksavaurioriskistä perustuu lähinnä potilastapauksiin.

Päätoimittajan mukaan Iltalehdellä on luonnollisesti ollut oikeus luottaa Expressen-lehden ja haastattelemansa asiantuntijalääkärin tietoihin ja uutisoida asiasta lähteisiin perustuen.

3.     Tuotteen markkinoimisesta laihdutustuotteena sekä parantavilla vaikutuksilla

Päätoimittaja toteaa, että Expressenin jutusta ilmenevän selvityksen mukaisesti tuotetta myyvät tahot ovat pääasiassa markkinoineet tuotetta laihdutustuotteena. Edelleen Expressenin jutusta ilmenevän selvityksen mukaisesti osa Forever-myyjistä markkinoi

tuotteita väitetyillä parantavilla vaikutuksilla. Näiltä osin Iltalehdellä on ollut oikeus luottaa Expressenin uutisointiin.

Päätoimittajan vastaus 16.7.2016 ja verkossa 17.7.2016 julkaistun jutun osalta

Päätoimittajan mukaan toinen juttu on perustunut Iltalehden toimittajan haastatteleman naisen kertomukseen. Lisäksi artikkelissa on haastateltu Tampereen yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien ylihammaslääkäri Kimmo Suomalaista. Toimittaja on myös perehtynyt Forever Livingin nettisivuilla ja hammastahnapurkissa oleviin tuoteselostuksiin. 

Päätoimittaja kertoo, että artikkelia varten haastateltu nainen oli kertonut lehdelle käyttäneensä aloe vera -hammastahnaa ja luullut, että se oli hampaiden terveyden kannalta parempaa kuin normaalit kaupassa myytävät hammastahnat. Naisen kertoman mukaan hänelle oli Forever Livingin myynti-illassa kerrottu, että tuote olisi parempi kuin muut hammastahnat. Edelleen naisen kertoman mukaan hänelle oli sanottu, että tuote säästää tulevaisuuden hammaslääkärilaskuissa, eikä hän ollut osannut epäillä sen tehoa.

 

Päätoimittajan mukaan asiassa on riidatonta, että aloe vera -hammastahna ei sisällä fluoria, joka on välttämätöntä hampaille. Edelleen asiassa on riidatonta, että Forever Livingin nettisivuilla tai hammastahnapurkissa ei kerrota, että fluoriton hammastahna ei riitä suojaamaan hampaita. Selvää on, että kaikki kuluttajat eivät voi olla tietoisia siitä, että fluoriton hammastahna ei suojaa hampaita reikiintymiseltä.

Päätoimittajan mukaan hammastahna-sanan ymmärretään yleisesti tarkoittavan tahnaa, jonka tarkoitus on suojata hampaita reikiintymiseltä. Tämän johdosta kuluttajilla on ollut perusteltua olettaa, että aloe vera -hammastahnan markkinoinnissa kerrotaan nimenomaisesti, että fluoriton hammastahna ei suojaa reikiintymiseltä. 

Päätoimittaja toteaa, että naisen Iltalehdelle antama kertomus sekä aloe vera -hammastahnasta kuluttajille Forever Livingin nettisivuilla ja hammastahnapurkissa annetut tiedot huomioiden voidaan todeta, että hammastahnaa koskeva markkinointi on ollut virheellistä ja vähintäänkin harhaanjohtavaa. 

Päätoimittaja toteaa, että humpuukitermin käyttäminen on ollut perusteltua, koska hammastahnalla ei ole ollut sellaista vaikutusta, jota kuluttajat yleisesti olettavat sillä olevan (=reikien ehkäisy). 

Lisäksi päätoimittajan mukaan artikkelissa ei ole väitetty, että haastateltavan naisen hampaiden reikiintyminen johtuisi yksinomaan aloe vera -hammastahnasta. Artikkelista ilmenee, että tapahtumainkulku perustuu haastateltavan naisen kertomukseen sekä se ylihammaslääkäri Suomalaisen kertoma seikka, että aloe vera -hammastahna ei fluorittomana suojaa hampaita. Toisaalta artikkelista ilmenee myös ylihammaslääkäri Suomalaisen kertomana, että reikiintymiseen voivat vaikuttaa muutkin tekijät kuin fluorin puute, esimerkiksi syljen erityksen ja ruokailutottumusten muutos. Edelleen artikkelista ilmenee Suomalaisen kertomana, että aloe vera -hammastahnalla voi sinänsä fluorillisen hammastahnan ohella käytettynä olla hyviä vaikutuksia.

Päätoimittajan yhteenveto

Päätoimittaja katsoo, että Iltalehden uutisointi on ollut kaikilta osin paikkansapitävää, eikä uutisointi ole sisältänyt sellaisia asiavirheitä, joiden oikaisu olisi ollut perusteltua. Otsikoilla ja ingresseillä on myös ollut riittävästi katetta uutisoinnin sisällössä. Iltalehti ei siten ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Iltalehti kertoi kahdessa jutussaan aloe vera -tuotteista. Toisessa jutussa kerrottiin aloe vera 

-valmisteen mahdollisista riskeistä maksalle. Toisessa jutussa kerrottiin naisesta, jonka hampaat olivat reikiintyneet hänen vaihdettuaan fluorihammastahnan aloe vera -tahnaan.

Kantelija on tuotteita myyvä verkostomarkkinointiyritys. Yrityksen mukaan jutuissa ja niiden otsikoissa oli virheellisiä, harhaanjohtavia ja perustelemattomia väitteitä yhtiön tuotteista.

Jutuissa ei kuitenkaan ollut asiavirheitä. 

Toisessa jutussa yrityksen tuotteesta puhuttiin laihdutustuotteena, vaikka kyseessä on virallisesti ravintolisä. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tässä tapauksessa sanavalinta oli perusteltu, koska yritys on omilla verkkosivuillaan luonut mielikuvan tuotteen hoikentavasta vaikutuksesta. Journalistinen juttu ei ole osa yrityksen markkinointia, eikä yrityksellä ole oikeutta päättää, mitä sanoja tiedotusvälineet sen tuotteista käyttävät.  

Yritys piti virheenä myös sitä, että jutun mukaan jotkut tuotteen myyjät olisivat markkinoineet tuotetta sen sairauksia parantavilla vaikutuksilla. Vaikka väitettä on vaikea todentaa, Iltalehden jutussa oli asianmukaisesti tuotu esiin, että lähteenä oli Expressen-lehti. Siinä myös korostettiin, ettei yritys käytä väitteitä parantavasta vaikutuksesta virallisessa markkinoinnissaan. 

Kantelu kohdistui myös siihen, että toisen jutun paperiversion otsikossa ja verkkojutun ingressissä käytettiin sanaa ”humpuuki”, ja että toisen jutun otsikossa kysyttiin, onko yrityksen tuote ”huijausta”. 

Lehti ei kuitenkaan suoraan väittänyt, että yrityksen tuotteet olisivat huijausta tai humpuukia. Jutun otsikon ei tarvitse vastata sisältöä tyhjentävästi. Tässä tapauksessa otsikot ja ingressit vastasivat juttujen sisältöä riittävän hyvin.

Jutuissa esitetty kritiikki ja kysymysten esittäminen luontaistuotteiden mahdollisista haittavaikutuksista oli perusteltua. Kyse oli yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, josta yleisöllä on oikeus tietää. Tuotteiden mahdollisista haitoista kertominen on perusteltua ja vastuullista kuluttajajournalismia. Lehti kertoi molemmissa jutuissa myös sen, että näyttö jutuissa käsiteltyjen tuotteiden haitoista ei ole varmaa. Toisessa jutussa oli myös haastateltu yrityksen edustajaa.

Lehti oli tarkistanut saamansa tiedot hankkimalla riittävän määrän asiantuntijahaastateltavia muun aineiston rinnalle. Sen ei tarvinnut esittää tieteellisiä tutkimustuloksia väitteidensä tueksi. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen.