Julkisen sanan neuvosto JSN ratkaisi kokouksessaan 1.3.2023 kuudella päätöksellä 11 kantelua, joissa käsiteltiin muun muassa piilomainontaa ja toimittajan aseman väärinkäyttöä. Erityisesti piilomainonnan uudet muodot puhuttivat neuvostoa.
Ilta-Sanomien katsottiin syyllistyneen piilomainontaan Iivo Niskasen sponsoriyhteistyönä toteutettua hiihtokoulua käsitelleessä jutussaan. Iltalehti sai langettavan jutusta, jossa toimittaja oli asemaansa vedoten saanut korvausta ruokalähettiyhtiöltä, ja Parnasso sai langettavan asiavirheen korjaamatta jättämisestä.
Vapauttavan sai mm. Ilta-Sanomat yksityisistä neuvolapalveluista kertoneesta jutustaan huolimatta siitä, että jutussa haastateltu vaikuttaja oli aiemmin tehnyt kaupallista yhteistyötä yksityisen neuvolan kanssa.
Lisätietoja
JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen, [email protected]
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 4.4.2023.
Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Sen päätökset perustuvat Journalistin ohjeiden tulkintaan.
Alla tiivistelmät 1.3.2023 tehdyistä päätöksistä.
Päätökset julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa www.jsn.fi.
Savon Sanomat
Lehden jutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut yksiselitteisesti. Lehti ei ollut tarkistanut tietojaan riittävästi.
Ilta-Sanomat
Lehden juttu perustui huippu-urheilijaa sponsoroivan yrityksen markkinointimateriaaliin. Lähdettä ei kerrottu lukijalle edes keskeisten sitaattien osalta. Kokonaisuus oli omiaan hämärtämään journalismin ja markkinoinnin välistä rajaa.
Parnasso
Lehti julkaisi kirjaa käsittelevän kriittisen esseen. Lehti oikaisi yhden olennaisen asiavirheen, mutta jätti toisen oikaisematta pyynnöstä huolimatta. Mielipiteellisissäkin teksteissä tosiasiaväitteiden tulee pitää paikkansa.
Ilta-Sanomat
Lehti kertoi tunnetun somevaikuttajan kokemuksista yksityisen neuvolan asiakkaana. Vaikuttaja oli tehnyt aiemmin yhteistyötä saman neuvolapalvelun kanssa. Jutulle oli journalistiset perusteet, mutta haastatellun aiempi kaupallinen yhteistyö olisi ollut hyvä mainita jutussa jo alun perin. Äänestyspäätös 12–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.
Langettava päätös 8234 & 8235 & 8237 & 8238 & 8241 & 8244/UL/22
Iltalehti
Toimittaja käytti asemaansa väärin vaikuttaessaan reklamaatioprosessiin ammattiinsa vetoamalla ja ottaessaan vastaan näin saamansa edun. Myös lehti toimi harkitsemattomasti hyväksyessään edun vastaanottamisen osana journalistista juttuprosessia. Lehden toiminta oli omiaan vaarantamaan yleisön luottamuksen journalistisen ammattietiikan noudattamiseen tiedonvälityksessä.
Yle
Suomalaisten koronahuolista kertovan jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. Haastatellun motiivit tarkentuivat jutussa. Haastatellulle oli kerrottu riittävästi, missä julkaisukanavissa ja missä asiayhteydessä haastattelua käytetään.
