Kantelu 1.10.2022
Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuilla 22.9.2022 julkaistuun juttuun, jonka otsikko on Eikö kukaan muu ole huolissaan? sekä haastatteluun, joka esitettiin Ylen radiouutisissa samana päivänä kello 7 ja 8.
Ylen etusivulla sekä Twitter-jaossa otsikko oli XX otti lapsensa pois päiväkodista, koska pelkää koronaa niin paljon – virus rajoittaa yhä monien suomalaisten elämää.
Kantelun mukaan jutussa eivät toteutuneet Journalistin ohjeiden kohdat 8, 15, 17 ja 18. Kantelun on tulkittu koskevan myös kohtaa 20.
Kantelun mukaan kirjoituksessa yritettiin otsikosta lähtien esittää vastuuntuntoiset valinnat pelkona, mikä oli totuudenvastaista ja loukkaavaa haastateltavaa kohtaan. Kantelun mukaan tekstistä saattoi myös helposti saada käsityksen, että perhe olisi kuulunut siihen joukkoon, joka oli ollut eristyksissä vuosia. Ketään vuosien ajan eristäytynyttä ei kuitenkaan esiintynyt artikkelissa, ja kantelun mukaan jäi kyseenalaiseksi, oliko artikkelin alussa mainittua eristyneisyysilmiötä yleensä olemassa.
Kantelun mukaan jutun otsikko ei ollut totta. Siinä mainitaan haastatellun motiiviksi pelko eikä rationaalisuus. Kantelija kertoo välttäneensä haastattelutilanteessa tietoisesti puhumasta mistään tunteesta, etenkään pelosta. Hänen päätöksensä ottaa lapset pois päiväkodista oli perustunut lähinnä saatavilla olevan tiedon perusteella tehtyyn riskiarvioon, ja siihen, että hän aikoi joka tapauksessa olla kotona vauvan kanssa ainakin ensimmäisen vuoden. Hän oli arvioinut mukavammaksi, ettei tarvitsisi kuljettaa lapsia päiväkotiin ja potea sieltä saatuja tauteja vastasyntyneen kanssa. Kantelun mukaan on lisäksi huomionarvoista, että tekstissä ei kerrota, onko viruksen rajoittamia suomalaisia todella olemassa merkittävä joukko.
Haastattelun taustana oli, että kantelija oli vastannut Ylen sivuilla olleeseen kyselyyn. Hän oli kertonut, miten hän suhtautui koronariskiin, ja miten hänen perheensä arki oli muuttunut. Tämän jälkeen hänet oli pyydetty haastateltavaksi.
Kantelija kertoo varmistaneensa haastattelussa, että hän saisi nähdä hänestä mahdollisesti julkaistavan aineiston etukäteen ja tarvittaessa kieltää sen julkaisun. Hän sai nähdä osan jutun tekstistä edellisenä päivänä ennen sen julkaisua ja pyysi tekstiin kahta muutosta. Yle teki kyseiset muutokset.
Kantelijan mukaan hänelle ei ollut kerrottu mahdollisuudesta päästä/joutua radioon. Hän ei myöskään ollut nähnyt etukäteen otsikkoa eikä hänestä Ylen nettisivuilla julkaistua kuva- ja videomateriaalia, eikä hän saanut tietää, että hänen lisäkseen artikkelissa esiintyisi vain yksi anonyymi isoäiti, jätevesitutkimuksen asiantuntija ja psykologi. Kantelija kokee, että juttuun haastatellun psykologin arviot kohdistuivat myös hänen perheeseensä.
Kantelijan mukaan hän varmisti haastattelun yhteydessä, että hän ei olisi ainoa haastateltava, ja että hän voisi vetäytyä koko jutusta. Hän teki myös selväksi, että hän ei ole koskaan aiemmin antanut haastattelua mihinkään mediaan, mutta että luettuaan kyseisen toimittajan aikaisempia artikkeleita hän luotti tämän ammattitaitoon. Kantelijan mukaan hänelle vakuutettiin, että haastateltavia on monia muitakin, ja että hän tulisi olemaan artikkelissa vain pieni osa kokonaisuutta. Hänen mukaansa puhuttiin myös, että haastatteluista (monikossa) kootaan kahden minuutin videokooste nettijuttuun. Kantelija toteaa, että nettijutussa hänen nimensä oli otsikossa ja hän oli ainoa nimellä ja kuvissa/videoissa esiintyvä ”koronapelkoinen”.
Päätoimittajan vastaus 1.12.2022
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen toteaa, että kantelun kohteena olevassa jutussa Yle uutisoi koronatilanteesta yhden perheen ja erityisesti yhden haastateltavan näkökulmasta. Toimitus oli haastatellut juttuun perheenäitiä, kahta asiantuntijaa sekä lisäksi yhtä isoäitiä nimettömänä.
Päätoimittaja tulkitsee, että kantelija ei vaatinut toimitukselta juttuun oikaisua tai osoittanut virhettä, joka pitäisi korjata. Päätoimittaja sai kantelijalta sähköpostin, jossa tämä kertoi aikovansa kannella jutusta Julkisen sanan neuvostolle, mutta viestissä ei päätoimittajan tulkinnan mukaan vaadittu korjaamaan virhettä tai oikaisemaan jotain tiettyä kohtaa jutussa.
Toimituksen näkemyksen mukaan juttu oli hyvän journalistisen tavan mukainen eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. Juttu pyrki totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kertomalla perheen valinnoista toimituksen käytössä olleiden tietojen pohjalta ja haastattelemalla aiheen kannalta olennaisia asiantuntijoita samaan asiayhteyteen.
Päätoimittajan mukaan Ylen etusivulla olleessa otsikossa tai jutun leipätekstissä ei väitetä, että kantelija perheineen olisi ollut kaksi vuotta täysin eristyksissä. Jutussa sanotaan heidän olleen varovaisia koko korona-ajan, minkä kantelija kertoo haastattelussa. Ingressissä ja tekstissä viitataan jutun taustamateriaalina käytettyyn aineistoon. Yle kysyi verkkosivuillaan lukijoilta, miten he toimivat tällä hetkellä koronan suhteen. Vastauksista kävi ilmi, että monet eristäytyvät edelleen koronan vuoksi tiukasti, vaikka koronarajoituksia on purettu.
Päätoimittaja toteaa, että kantelija valikoitui juttuun haastateltavaksi, kun hän vastasi edellä mainittuun kyselyyn, antoi lomakkeessa yhteystietonsa ja tarjoutui näin mahdolliseksi haastateltavaksi. Kantelija kirjoitti lomakkeessa, että epidemia on muuttanut perheen arkea melko paljon, ja kuvasi miten perhe on rajoittanut sosiaalista kanssakäymistään. Päätoimittaja katsoo, että kantelijan kuvauksen ja haastattelun perusteella juttu antoi totuudenmukaisen kuvan perheen tekemistä valinnoista.
Päätoimittajan mukaan kantelija kertoi haastattelussa seuraavasti: ”Kevään mittaan aloin lukemaan tutkimuksia koronasta, kuinka suuri riski se voi olla syntymättömälle lapselle tai kahdelle muulle. Mietin miksi kaikki ovat niin huolettomia, mietin onko minulta mennyt jotain ohi. Mitä enemmän hankin tietoa, sitä enemmän korona alkoi huolestuttaa. (…) Kesäkuussa tein päätöksen, että otan lapset kotihoitoon. (…) Arvioin, että tautiriski on niin kova, että mieluummin hoidan heidät kotona hamaan tulevaisuuteen. (…) Musta on aika uskomatonta, että lapsia ei suojata mitenkään, heidät on täysin jätetty viruksen armoille.”
Päätoimittaja katsoo, että myös kantelijan haastattelun perusteella juttu antaa totuudenmukaisen kuvan perheen valinnoista. Myös otsikolle löytyy kate jutusta Journalistin ohjeiden tarkoittamalla tavalla. Vaikka kantelija ei itse puhunut kirjaimellisesti pelosta, voitiin pelätä-verbiä päätoimittajan arvion mukaan käyttää tässä yhteydessä kuvaamaan tilannetta, jossa henkilö on uskaltamatta tehdä jotakin.
Päätoimittajan mukaan haastateltavalla oli ennalta tiedossa, missä asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Journalistin ohjeiden mukaan on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, ja sen vuoksi yksittäistä kokemusta täydennettiin psykologin ja THL:n asiantuntijoiden haastattelun avulla. Asiantuntijahaastateltavat eivät ottaneet kantaa kantelijan perheen tilanteeseen, vaan kommentoivat asiaa yleisellä tasolla.
Kantelija kertoo varmistaneensa haastattelussa, että saisi nähdä hänestä mahdollisesti julkaistavan aineiston etukäteen ja tarvittaessa kieltää sen julkaisun. Päätoimittajan mukaan kantelijalle luvattiin mahdollisuus nähdä hänen omat sitaattinsa etukäteen, ja näin myös toimittiin. Hän esitti pieniä muutostoiveita, jotka otettiin huomioon ja korjattiin juttuun ennen sen julkaisua. Toimittaja ei ollut luvannut, että haastateltava voisi halutessaan perua haastattelun. Kun juttu näytettiin kantelijalle etukäteen, hän ei vaatinut, että juttua ei saisi julkaista.
Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden mainitsema tarkastamisoikeus koskee vain omia lausumia, eikä toimituksellista päätösvaltaa tule luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Kantelija ei vaatinut nähdä kuvia tai videoita etukäteen. Otsikko kuuluu toimituksen päätäntävallan piiriin, eikä sitä siksi näytetty haastateltavalle. Päätoimittajan mukaan kantelija oli saanut jo haastattelua sovittaessa tiedon, että uutisjuttu julkaistaan verkon lisäksi radiossa. Yle on toimittanut neuvostolle myös puhelutallenteen, jolla toimittaja mainitsee kantelijalle radiokäytöstä.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.
JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Yle kertoi verkkojutussa ja radiouutisissa suomalaisista, jotka olivat jatkaneet koronavirukselta suojautumista omassa elämässään siitä huolimatta, että viralliset koronarajoitukset oli poistettu. Jutun keskeisenä haastateltavana oli raskaana ollut perheenäiti, joka kertoi, miten perhe oli järjestänyt elämänsä. Ylen etusivulla olleessa otsikossa sanottiin hänen ottaneen lapsensa pois päiväkodista, koska hän pelkää koronaa niin paljon.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että toimitusten on syytä olla varovaisia tehdessään jutuissa johtopäätöksiä haastateltujen tunteista. Tässä tapauksessa haastateltu katsoo, että hän ei ollut puhunut pelosta. Tiedotusvälineillä on kuitenkin oikeus päättää käyttämistään ilmaisuista, eikä pelkääminen monitulkintaisena sanana antanut olennaisesti väärää kuvaa asiasta. Jutussa ei ollut kantelussa mainittuja olennaisia asiavirheitä.
Yleisradion antaman selvityksen perusteella neuvosto katsoo, että haastatellulle oli kerrottu riittävästi etukäteen, missä julkaisukanavissa ja missä asiayhteydessä haastattelua käytetään. Hän oli myös saanut omat lausumansa nähtäväksi etukäteen Journalistin ohjeiden edellyttämässä laajuudessa. Neuvosto ei pysty kantelumateriaalin perusteella ottamaan kantaa siihen, mitä kantelijalle oli luvattu jutun kokonaisuudesta ja tarkastamisoikeudesta. Lopullisen jutun kokonaisuudesta päättäminen kuuluu kuitenkin toimitukselliseen päätösvaltaan.
Neuvosto muistuttaa, että mitä vähemmän haastateltavilla on kokemusta haastateltavana olemisesta, sitä enemmän tiedotusvälineiden on syytä kertoa heille median toimintatavoista. Tavalliselle kansalaiselle on myös usein perusteltua myöntää laajempi tarkastamismahdollisuus kuin päätöksentekijöille ja muille vaikuttajille.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Päivi Kymäläinen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Farhia Omer, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Päätöksestä on korjattu kaksi kirjoitusvirhettä 21.3.2023. Neuvoston ratkaisusta on muutettu tarkistamisoikeus ja -mahdollisuus tarkastamisoikeudeksi ja -mahdollisuudeksi.