Kantelu 7.9.2022
Kantelu kohdistuu Parnasson juttuun Painetaan legenda (3/2022) sekä seuraavassa numerossa julkaistuun oikaisuun.
Kantelija nostaa esiin jutussa ja prosessissa muun muassa seuraavat virheet ja Journalistin ohjeiden mahdolliset rikkomukset:
- Toisin kuin kirjoittaja väittää, romaanin käyttövoimana eivät ole kantelijan muistot varhaislapsuudesta Berliinissä, vaan vuosien tausta- ja tutkimustyö.
- Kantelijan isä ei ollut 9.11.1989 Schabowskin pressi-illassa, jolloin avattiin Berliinin muuri, vaan Suomessa.
- Toisin kuin kirjoittaja väittää, kantelijan isä ei ole kuollut yksinäistyneenä pikkukaupungissa, vaan hän on naimisissa oleva viiden lapsen isä ja edelleen työelämässä.
- ”Tekijän kiinnitys ensi muistoihinsa olisi voinut aikuisiällä syventyä todellisen DDR:n tutkimiseksi” on väärä väittämä, jonka tavoite on antaa kantelijasta kuva, ettei hän olisi syventynyt aiheeseensa muuten kuin omien, lapsuuteensa liittyvien muistojen tasolla.
Kantelija ja Parnasson edustajat neuvottelivat sähköpostitse ratkaisun, jonka mukaan Parnasso julkaisee lehdessä ja sosiaalisissa kanavissa laajahkon oikaisun, joka perustuu kantelijan sähköpostiviestiin, kritiikin kirjoittaja pyytää anteeksi ja kantelija kirjoittaa Teesi-kirjoituksen fiktion ja autofiktion eroista. Parnasso kuitenkin julkaisi oikaisun ainoastaan kantelijan isän kuolemaa koskeneesta virheestä – ei muista sovituista seikoista, eikä kirjoittajan anteeksipyyntöä lainkaan.
Päätoimittajan vastaus 11.11.2022
Parnasson päätoimittaja Matti Kalliokoski toteaa, että asiatietojen pitää luonnollisesti pitää paikkansa, mutta hänen mukaansa kyseisessä jutussa ei ollut kyse vain yhden kirjan käsittelystä vaan laajemmasta ostalgian eli Itä-Saksan nostalgisen käsittelyn pohdinnasta.
Kantelun aiheena oleva juttu on ilmestynyt pelkästään painetussa Parnasso-lehdessä, eikä sitä ole julkaistu Suomen Kuvalehden verkkosivulla tai muissa sähköisissä kanavissa.
Päätoimittaja korostaa, että lehti on seuraavassa numerossaan (Parnasso 4/2022) julkaissut sekä isän kuolemaa koskevan virheen oikaisun, että kantelijan oman, aihetta jatkaneen kirjoituksen ”Kuolema autofiktiolle”. Kantelijan kirjoitus sai saman, neljä sivua kattaneen juttupaikan, kuin alkuperäinen teksti.
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena olevan jutun ainoa olennainen asiavirhe oli virheellinen väite kantelijan isän kuolemasta, minkä lehti on myöntänyt, oikaissut, ja jota lehti on myös pahoitellut.
Päätoimittajan mukaan tekstikohdassa ”Samaan aikaan Kansan Uutisten kirjeenvaihtajan postilla ollut Teppo Tiilikainen oli Iisalon hyvä ystävä. Tiilikainen istui ystävänsä ja kollegansa kanssa kyseisessä lehdistötilaisuudessa” ei ole kyse olennaisesta asiavirheestä vaan tulkintavirheestä.
Jutun kirjoittaja on päätoimittajan mukaan kertonut, ettei viitannut kyseisellä kohdalla kantelijan isään, vaan Teppo Tiilikaisen kirjassaan mainitsemaan nimettömään ystävään.
Muiden kantelijan virheeksi väittämien kohtien osalta on päätoimittajan mukaan kyse paitsi tulkinnasta myös olennaisesta sisällöllisestä kysymyksestä: Missä määrin kirjan kirjoittaja voi määritellä, miten kirjaa luetaan ja tulkitaan?
Ratkaisu
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.
Parnasso julkaisi numerossaan 3/2022 Teesi-palstallaan kantelijan kirjaa ja Itä-Saksan romantisointia käsittelevän kriittisen esseen. Kantelijan mukaan teksti sisälsi lukuisia asiavirheitä.
Parnasso oikaisi selkeänä asiavirheenä väitteen siitä, että kantelijan isä olisi kuollut. Oikaisu julkaistiin lehden sosiaalisen median kanavissa sekä seuraavassa numerossa.
Lisäksi Parnasso antoi kantelijalle saman neljän sivun juttupaikan oman kirjoituksensa julkaisemiseksi.
Mielipiteellisissä teksteissä ja kritiikeissä on perinteisesti sallittu kärjistetyt ilmaisut ja tulkinnat, ja muut kantelijan virheellisenä pitämät kohdat Parnasson tekstissä on katsottavissa tulkinnaksi. Neuvosto muistuttaa, että tällaisissakin teksteissä tosiasiaväitteiden tulee pitää paikkansa.
Kantelijan mukaan lehti oli luvannut julkaista laajan oikaisun, mutta kantelijan ja vastaavan tuottajan käymästä sähköpostikirjeenvaihdosta käy ilmi, että lopullisen päätöksen oikaisusta tekee päätoimittaja.
Kantelun kohteena olevasta jutusta saa kuitenkin harhaanjohtavasti käsityksen, että kantelijan isä olisi ollut paikalla Berliinissä tietyssä tiedotustilaisuudessa, missä hän ei ollut. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Parnasso on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Päivi Kymäläinen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Farhia Omer, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.