Kantelut kohdistuvat Iltalehden verkkosivuilla 30.10.2022 julkaisemaan juttuun Saran leuka loksahti, kun Wolt-tilaus saapui kotiovelle – näin yritys kommentoi inhottavaa yllätystä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/edf3aec6-11c6-41bb-834c-b839684891bd
Kaikkien kanteluiden mukaan juttu rikkoi Journalistin ohjetta 4.
1. Kantelu 31.10.2022 (8234/UL/22)
Kantelun mukaan korkeamman hyvityksen saaminen sen jälkeen, kun toimittaja oli kertonut olevansa Iltalehden toimittaja ja vinkanneensa aiheesta toimitukseen, rikkoi Journalistin ohjetta 4.
2. Kantelu 31.10.2022 (8235/UL/22)
Kantelun mukaan toimittaja käytti asemaansa väärin liittämällä oman Wolt-tilauksensa korvausasiat journalistiseen lehtijuttuun ja toimi Journalistin ohjeen 4 vastaisesti.
3. Kantelu 31.10.2022 (8237/UL/22)
Kantelun mukaan jutussa rikottiin räikeästi Journalistin ohjetta 4, eikä kenenkään journalistin tulisi lähtökohtaisesti toimia jutussa kuvatulla tavalla, eikä myöskään asiasta uutisoiminen edustanut hyvää journalistista tapaa.
4. Kantelu 31.10.2022 (8238/UL/22)
Kantelijan mukaan toimittajan toiminnassa oli kyse uhkailusta ja kiristyksestä, eikä toimittajan ammatista ilmoittamisella ollut muuta funktiota kuin aiheuttaa asiakaspalvelijassa pelkoa ja siten saavuttaa toimittajan itsellensä vaatima etu. Kantelija toi esille, että vaikka jutussa Woltin suuntaan viestivä toimittaja ei itse kirjoittanut juttua, sai hän kuitenkin henkilökohtaista etua vetoamalla toimittajan asemaansa.
5. Kantelu 1.11.2022 (8241/UL/22)
Kantelija katsoi, että Iltalehden toimittaja käytti asemaansa väärin saadakseen Woltilta hyvityksen. Kantelijan mukaan jutusta ilmeni, että toimittajan ammatista kertominen ja maininta, että Iltalehden toimitus on ollut tietoinen reklamaatiotilanteesta, vaikuttivat saadun hyvityksen määrään. Tällä perusteella kantelijalla oli syytä epäillä, että toimittaja oli käyttänyt asemaansa väärin.
6. Kantelu 1.11.2022 (8244/UL/22)
Kantelun mukaan toimittaja sai aiempaa hyvitystarjousta paremman korvauksen sen jälkeen, kun hän ilmoitti Woltin asiakaspalveluun olevansa suuren tiedotusvälineen toimittaja ja negatiivisesta mediajulkisuudesta. Kantelijan mukaan vaikkei toimittaja itse kirjoittanut juttua ja siten hyötynyt jutun kirjoittamisesta, hän oli jutussa ilmoittanut hakeneensa itselleen etuja oman ammattinsa perusteella, mikä on omiaan varjostamaan koko ammattikunnan mainetta.
Päätoimittajan vastaus 16.1.2023
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen toteaa vastauksessaan, että Iltalehti on populääri uutismedia, jossa käsitellään yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden ja tapahtumauutisten ohella laajasti ihmisten elämään kuuluvia arkisia asioita ja myös outoja sattumuksia. Kiinnostavuus on päätoimittajan mukaan tärkeä uutiskriteeri.
Päätoimittajan mukaan toteuttaessaan tehtäväänsä Iltalehti uutisoi säännönmukaisesti lukijoilta tulleita vinkkejä etenkin arjen tapahtumista. Päätoimittajan mukaan myös lehden toimittajat havainnoivat ympäröivää maailmaa aktiivisesti myös vapaa-ajallaan ja vinkkaavat toimitukseen kiinnostavista aiheista. Päätoimittajan mukaan joskus juttuaiheet nousevat esiin myös toimittajan omasta elämästä, kuten tapahtui myös kantelun kohteena olleessa uutisessa, jossa toimittaja heti virheellisen lähetyksen satuaan ymmärsi, että häntä koskeneella tapauksella olisi myös yleistä kiinnostavuutta.
Päätoimittaja toteaa vastauksessaan, että Journalistin ohjeiden kohta 4 on kaksijakoinen. Päätoimittajan mukaan ensin kohdassa tähdennetään, ettei journalisti voi käsitellä aiheita, joissa hänellä on henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Sitten todetaan, ettei hän voi vastaanottaa etuja, jotka vaarantavat journalistisen riippumattomuuden.
Päätoimittaja korostaa, että Woltin asiakkaana ollut toimittaja ei kirjoittanut itse kantelun kohteena ollutta uutista vaan ainoastaan kertoi tapauksesta toimitukseen ja toimi haastateltavana. Näin ollen ei päätoimittajan mukaan voida ajatella, että toimittaja olisi käsitellyt aihetta, jossa hänellä olisi henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus, mikä todetaan myös useammassa kantelussa.
Päätoimittaja toteaa, että toisin kuin monet muut mediat, Iltalehti uskoo myös tämäntapaisissa aiheissa avoimuuteen. Päätoimittajan mukaan Iltalehden omissa journalistisissa periaatteissa todetaan, että ”Iltalehti hankkii tietoa avoimesti. Siksi Iltalehden toimittajat esiintyvät avoimesti ammattinsa edustajana”. Päätoimittajan mukaan periaatteissa todetaan lisäksi, että Iltalehti julkaisee haastattelujen tietoja ensisijaisesti niin, että haastateltavan nimi julkaistaan, ja että Iltalehti uskoo, että ihmisten esiintyminen omalla nimellä edistää median luotettavuutta ja yhteiskunnan avoimuutta. Päätoimittaja toteaa edellä kuvattujen periaatteiden koskevan lähtökohtaisesti myös niitä tilanteita, joissa lehden oma toimittaja on haastateltavana.
Päätoimittaja toteaa, että myös Journalistin ohjeissa uskotaan avoimuuteen. Päätoimittaja viittasi Journalistin ohjeeseen 9, jonka mukaan ”työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti.”
Päätoimittajan mukaan koska Woltin asiakkaana ollut toimittaja tunnisti tapauksen selvän uutisarvon, toimittaja vinkkasi heti tapahtumasta Iltalehden toimitukseen, ja samalla hän toimi Journalistin ohjeen 9 mukaisesti ilmoittaessaan avoimesti Woltille olevansa Iltalehden toimittaja ja kertoneensa tapauksesta lehden toimitukselle.
Päätoimittaja toteaa, että aiheesta vinkannut ja haastateltavana toiminut toimittaja ei tehnyt päätöstä jutun tekemisestä tai julkaisemisesta eikä hän kirjoittanut juttua, osallistunut sen tekemiseen tai muutenkaan vaikuttanut journalistiseen prosessiin sen enempää kuin toimituksen ulkopuolinen vinkkaaja olisi tehnyt.
Näin ollen päätoimittajan mukaan mahdollinen tilaushyvityksen saaminen ei vaikuttanut Iltalehden journalistiseen prosessiin mitenkään, kuten ei myöskään olisi vaikuttanut se, ettei hyvitystä olisi saatu. Päätoimittaja toteaa, että toimitus tekee julkaisupäätökset itsenäisesti.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden journalistinen riippumattomuus olisi vaarantunut vain siinä tapauksessa, että hyvityksen epääminen olisi ollut perusteena jutun tekemiselle tai sen saaminen olisi johtanut siihen, ettei uutista tehdä. Päätoimittajan mukaan sillä, että toimittaja toi ammattiasemansa esille, ei ollut minkäänlaista merkitystä.
Päätoimittaja toteaa Iltalehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja piti kanteluja aiheettomina.
Ratkaisu
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.
JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.
Iltalehti teki jutun tapauksesta, joka koski lehden toimittajan epäonnistunutta tilausta kuljetuspalveluyhtiö Woltilta. Tilaus oli tehty vapaa-ajalla. Toimittaja selvitti tilauksensa jakelussa tapahtunutta virhettä Woltin asiakaspalvelussa usean eri henkilön kanssa, sillä hän ei ollut tyytyväinen hänelle alun perin tarjottuihin hyvityksiin. Reklamaatiotilanteen vielä ollessa kesken toimittaja ilmoitti Woltin asiakaspalvelijalle olevansa Iltalehden toimittaja ja tehneensä asiasta juttuvinkin toimitukseen. Tämän jälkeen toimittaja sai aiemmin tarjottua paremman korvauksen.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden voi ajatella palvelleen yleisöä kertomalla kuljetuspalveluyrityksen vaihtelevista korvauskäytännöistä. Journalistista läpinäkyvyyttä palveli myös se, että jutussa kerrottiin avoimesti toimittajan vedonneen asemaansa Iltalehden toimittajana ja vetoamisen vaikutuksesta reklamaation lopputulokseen.
Julkisen sanan neuvosto kuitenkin katsoo, että toimittaja käytti asemaansa väärin vetoamalla ammattiinsa reklamaatioprosessissa ja ottamalla vastaan siten saamansa edun. Myös lehti toimi harkitsemattomasti, kun se hyväksyi edun vastaanottamisen osana juttuprosessia. Toimittajan ja lehden toiminta oli omiaan vaarantamaan yleisön luottamuksen journalistiseen ammattietiikkaan.
Päätoimittajan mukaan kyse oli Journalistin ohjeiden kohdan 9 edellyttämästä journalistin ammatin ilmoittamisesta toimittajan tehdessä työtään. Neuvoston näkemyksen mukaan journalistin ammatista ilmoittaminen ei kuitenkaan poistanut edun vaatimisen ja vastaanottamisen eettisiä ongelmia.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj), Marja Keskitalo, Päivi Kymäläinen, Anssi Marttinen, Minna McGill, Farhia Omer, Alma Onali, Hanna Parhaniemi, Harto Pönkä, Timo Sipola, Jani Tanskanen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.