Kantelu 11.3.2025
Kantelu kohdistuu Turun Sanomien 4.3.2025 verkossa julkaisemaan analyysikirjoitukseen, jonka otsikko oli Raisa Korkki: Vasemmistoliiton riita meni niin rumaksi, että keinovalikoimaan nousi valehtelu.
https://www.ts.fi/uutiset/6585074
Kantelun on tehnyt jutussa mainittu Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsen Tero Ahlgren. Jutussa annettiin ymmärtää, että kantelija olisi valehdellut tai antanut muunneltua totuutta. Kantelun mukaan tämä oli selkeä asiavirhe, joka pohjasi siihen, että toimittaja oli tulkinnut käyttämiään lähteitä huolimattomasti.
Analyysikirjoituksessa käsiteltiin vetoomusta, josta Turun Sanomat oli tehnyt aiemmin uutisen. Vasemmistoliiton edustajista koostuva Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoryhmä oli vedonnut sillä Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen piirihallitukseen. Kanteluun on liitetty sähköpostiviesti, jolla kantelija välitti vetoomuksen Turun Sanomien toimittajalle.
Kantelun mukaan analyysikirjoituksessa annettiin ymmärtää, että kantelija olisi todennut Vasemmistoliiton Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoryhmän olleen kokonaisuudessaan vetoomuksen takana. Kantelijan mukaan hän oli sen sijaan todennut valtuustoryhmän olleen asiassa yksimielinen. Kantelun mukaan valtuustoryhmän yksimielisyys oli tullut tuli esille vetoomuksesta, jota toimittaja oli käyttänyt lähteenään. Kantelussa todetaan, että aluevaltuustoryhmä tekee päätökset kokouksissaan sääntöjensä mukaan päätösvaltaisten varsinaisten tai varajäsenten läsnäollessa. Valtuustoryhmän puheenjohtaja oli allekirjoittanut vetoomuksen valtuustoryhmän puolesta.
Kantelijan mielestä hän ei siis olisi edes voinut vetoomuksen pohjalta väittää, että jokainen aluevaltuustoryhmän jäsen olisi vetoomuksen takana. Kantelija katsoo toimineensa vain kyseisen vetoomuksen välittäjänä.
Osa poissaolleista varsinaisista aluevaltuutetuista ilmoitti jälkikäteen eriävän kantansa, mutta tämä ei kantelun mukaan muuttanut sitä, että vetoomus oli ollut ryhmän yksimielinen kanta. Toimittajan väite, että kantelija olisi valehdellut tai puhunut muunneltua totuutta, oli siis kantelun mukaan selkeä asiavirhe ja kohtuutonta.
Kantelun mukaan syytös valehtelusta on kaikissa oloissa varsin äärimmäinen, ja siksi toimittajan olisi tullut käyttää poikkeuksellisen tarkkaa harkintaa tällaista ilmausta käyttäessään. Kantelija kertoo, ettei hän ollut näkyvässä poliittisessa luottamustehtävässä. Siksi hän olettaisi, että hänen henkilönsä käsittelyyn olisi ollut korkeampi kynnys kuin julkipoliitikon kohdalla.
Jutun julkaisun jälkeen kantelija otti yhteyttä lehden päätoimittajaan. Lehti teki juttuun pienen muutoksen, joka kantelun mukaan ei kuitenkaan korjannut kantelijaa koskevaa asiavirhettä. Sen sijaan muutos oli kantelun mukaan mahdollisesti omiaan jopa hämärtämään asian taustoja entisestään.
Turun Sanomien päätoimittaja totesi kantelijalle, että toimittajalla oli analyysikirjoituksen luonteen takia ollut oikeus tulkintaansa asiasta. Kantelussa katsotaan, että tämä ei kuitenkaan voi mahdollistaa perusteettomia syytöksiä valehtelusta tai muunnellun tiedon levittämisestä. Kantelun mukaan kirjoituksesta olisi vähintään pitänyt tulla selkeästi esille, että sen väitteet perustuivat toimittajan tekemään tulkintaan.
Julkisen sanan neuvosto otti kantelun käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien 7, 9, 11 ja 35 näkökulmista.
Kantelun mukaan oli myös poikkeuksellista, että toimittaja paljasti vetoomuksesta kertoneen uutisensa lähteet eli kantelijan sekä vetoomuksen allekirjoittaneen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan. Tätä näkökulmaa neuvosto ei käsittele, sillä lähdesuojasta ei ollut sovittu.
Päätoimittajan vastaus 20.11.2025
Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Jussi Orell toteaa, että kantelun kohteena on analyysi- ja näkökulmamuotoa yhdistellyt juttu, jossa toimittaja veti yhteen Vasemmistoliiton sisäistä paikallisen tason kiistaa alue- ja kuntavaalien alla. Päätoimittajan mukaan kyseisen ”Uutisen takaa” -formaatin luonne on Turun Sanomien lukijoille tuttu. Juttuformaatti perustuu lähtökohtaisesti toimittajan tulkintaan, mistä kertoo kirjoitustyylin lisäksi kyseisen palstan vinjetöinti sekä jutun varustaminen kirjoittajan kuvalla. Jutusta kävi selvästi ilmi sen kommentoiva ja näkemyksellinen luonne.
Uutisen takaa -juttua edeltäneessä uutisoinnissa oli päätoimittajan mukaan ollut kyse Vasemmistoliiton piirihallituksen päätöksestä evätä kansanedustaja Johannes Yrttiahon ehdokkuus aluevaaleissa Vasemmistoliiton listalla. Tapaus juonsi juurensa puolueen Turun kunnallisjärjestön kiistaan, jonka seurauksena kunnallisjärjestö ei ollut valinnut Yrttiahoa ehdokkaakseen kuntavaaleihin. Tämän seurauksena osa puolueaktiiveista oli lähtenyt vaaleihin omalla listallaan, jolle myös Yrttiaho nimettiin sen jälkeen, kun hänen aluevaaliehdokkuutensa oli peruttu.
Puolueen piirihallitus valitsi Yrttiahon ensin puolueen aluevaaliehdokkaaksi, mutta perui ehdokkuuden myöhemmin vedoten Yrttiahon osallistumiseen kilpailevan ryhmän kuntavaalikampanjaan.
Päätoimittaja toteaa asian edenneen niin, että puolueen silloinen aluevaltuustoryhmä vetosi piirihallitukseen Yrttiahon aluevaaliehdokkuuden palauttamiseksi. Turun Sanomat seurasi prosessin vaiheita normaaleilla uutiskriteereillään.
Päätoimittaja toteaa, että kantelun keskiössä on toimittajan analyysikirjoituksessaan käyttämä termi ”valehdella”. Kyse oli siitä, että aluevaltuustoryhmän vetoomuksesta tiedottanut piirihallituksen jäsen (kantelija) oli lehden tulkinnan mukaan todennut ryhmän olleen päätöksessään yksimielinen. Toimittaja toi analyysikirjoituksessaan esiin sen olennaisen tiedon, että tosiasiassa kyseisestä kokouksesta oli puuttunut viisi valtuutettua, jotka olivat päätöksestä eri mieltä. Tiedottamisesta vastannut piirihallituksen jäsen (kantelija) oli kuitenkin jättänyt tämän tiedon kertomatta.
Päätoimittaja kertoo, että koska kyse oli vaalien alle ajoittuneesta, äänestäjien kannalta merkittävästä tiedosta, toimittaja piti näin olennaisen tiedon kertomatta jättämistä muunnellun totuuden kertomisena eli valehteluna. Tällainen johtopäätös oli päätoimittajan arvion mukaan perusteltu siitä huolimatta, että päätös vetoomuksesta olisi ollut muodollisesti yksimielinen.
Aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja oli lähettänyt kyseisen vetoomuksen vain piirihallitukselle. Kantelija välitti vetoomuksen myös medialle. Päätoimittaja arvioi kantelijan luultavasti tienneen, että medialla ei siinä vaiheessa ollut tietoa aluevaltuustoryhmän kokouksen läsnäolijoista.
Alkuperäisen uutisjutun julkaisun jälkeen osa aluevaltuustoryhmän kokouksesta poissa olleista valtuutetuista pyysi Turun Sanomien toimitusta oikaisemaan tietoa vetoomuspäätöksen yksimielisyydestä. Uutisjuttua päivitettiin verkossa tämän vuoksi kahteen kertaan. Analyysijuttu julkaistiin tämän jälkeen.
Päätoimittaja kertoo kantelijan olleen toimitukseen yhteydessä analyysikirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Tämän johdosta verkkojuttua täydennettiin maininnalla, ettei kantelija kokenut valehdelleensa. Päätoimittaja toteaa, että lisäys tehtiin siitä huolimatta, että kyse ei ollut uutisjutusta vaan kommentoivasta analyysijutusta, jossa toimittajalla on oikeus tehdä tulkintoja ja perustella ne. Valehdella-termiä ei päätoimittajan mukaan käytetty huolimattomasti, vaan erityisen tarkan harkinnan jälkeen, ja sen käyttämistä perusteltiin.
Kantelijan mielestä toimittaja oli tulkinnut käyttämiään lähteitä huolimattomasti. Päätoimittajan mukaan tulkinta ei ollut huolimatonta, sillä tosiasia oli, että vetoomuksesta päättäneestä kokouksesta puuttui useita edustajia. Tätä ei kantelussa kiistetä.
Päätoimittaja toteaa kantelijan toimineen jutuntekohetkellä puolueensa piirihallituksen jäsenenä ja tiedottaneen kyseisestä päätöksestä. Kantelija oli tapauksen aikaan myös aiemmin mainitun ”kapinallisryhmän” ehdokkaana kuntavaaleissa. Päätoimittaja katsoo kantelijan siten olleen merkittävässä asemassa, jolloin sekä kantelijan, aluevaltuustoryhmän että piirihallituksen toiminnasta kertominen vaalien alla oli olennaista äänestäjien tiedonsaannin kannalta. Kyse oli puolueen sisällä kärjistyneestä tilanteesta, jonka yksityiskohtaiselle raportoinnille oli päätoimittajan arvion mukaan painavat perusteet.
Päätoimittajan toteaa yhteenvetona, että analyysikirjoituksessa kerrottiin seikkaperäisesti tapahtumien kulku sekä perusteltiin termien ”muunneltu totuus” ja ”valehtelu” käyttäminen. Termien käyttö ei ollut päätoimittajan mielestä perusteetonta tai kohtuutonta. Päätoimittaja katsoo, että kantelija oli päätöksestä tiedottaessaan jättänyt kertomatta erittäin olennaisen kokonaiskuvaan vaikuttaneen seikan eli vetoomusta vastustaneiden poissaolon kyseisestä kokouksesta. Poissa olleiden valtuutettujen määrää voi päätoimittajan mukaan pitää merkittävänä, sillä he muodostivat puolet valtuustoryhmän varsinaista jäsenistä.
Kyse ei ollut uutisjutusta, vaan toimittajan näkemyksestä perustuen tapahtuneeseen sekä tapahtunutta ympäröineeseen kontekstiin. Vaalien läheisyys lisäsi tuolloin entisestään tarvetta avata lukijoille tapahtumien kulkua sekä eri toimijoiden rooleja ja vaikuttimia kyseisessä asiassa seikkaperäisesti.
Päätoimittaja toteaa, että vaikka jutussa ei lehden arvion mukaan ollut asiavirhettä, sitä täydennettiin kantelijan näkemyksellä. Kantelijalle tarjottiin myös mahdollisuutta vastauskirjoitukseen Turun Sanomien yleisönosastolla, vaikka hän ei sellaista pyytänyt. Kantelija ei tarttunut ehdotukseen eikä vaatinut vastineoikeutta.
Päätoimittajan näkemyksen mukaan Turun Sanomat on pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja tietojen tarkistamiseen eikä ole rikkonut hyvää journalistista tapaa vaan toiminut Journalistin ohjeiden mukaan.
Ratkaisu
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. [– –]
Turun Sanomat julkaisi politiikantoimittajansa analyysikirjoituksen, jossa kerrottiin lehden aiemmin julkaiseman uutisen taustoista. Uutinen oli koskenut Vasemmistoliiton ehdokasasettelua tuleviin aluevaaleihin, ja siinä oli kerrottu puolueen aluevaltuustoryhmän vedonneen erään istuvan aluevaltuutetun ehdokkuuden puolesta. Lehti oli oikaissut uutista, kun osa ryhmän jäsenistä oli ilmoittanut, että he olivat olleet poissa vetoomuksen tehneestä kokouksesta eivätkä seisseet vetoomuksen takana. Analyysikirjoituksessa toimittaja nimesi uutisen lähteenä olleen Vasemmistoliiton piirihallituksen jäsenen ja kirjoitti, että tämä ”puhui muunneltua totuutta eli valehteli”, sanoessaan aluevaltuustoryhmän asettuneen aluevaltuutetun taakse. Lähde itse kiisti valehdelleensa, mistä lehti lisäsi juttuun tiedon jälkikäteen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että toimituksella oli piirihallituksen jäsenen lähettämän sähköpostiviestin pohjalta perusteet tulkita uutisessaan, että koko Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä olisi seissyt vetoomuksen takana. Vaikka viestissä mainittiin vetoomuksen syntyneen tarkemmin määrittelemättömässä kokouksessa, viestin kokonaisuuden perusteella vetoomuksen saattoi ymmärtää muodostuneen todellista laajemmalla pohjalla. Viestissä välitetyn vetoomuksen mukaan aluevaltuutettu muun muassa oli ”koko ajan nauttinut” ja nautti yhä aluevaltuustoryhmän ”täyttä luottamusta”.
Neuvosto toteaa yleisön voineen päätellä jo analyysikirjoituksen juttutyypin perusteella, että valehtelusyytös oli toimittajan oma johtopäätös politiikan toimijan viestinnästä. Toimittajalla oli perusteet tulkita, että hänen olennaiseksi katsomansa tiedon kertomatta jättäminen oli valehtelua. Jutussa kerrottiin, kuinka toimittaja eteni johtopäätökseensä valehtelusta, joten yleisö saattoi arvioida syytöksen perusteita myös itse. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. Mielipiteet eivät sekoittuneet tosiasioihin, eikä ole viitteitä myöskään siitä, että analyysikirjoituksen pohjana olleiden tietojen tarkistaminen olisi laiminlyöty.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että politiikan toimijoiden arviointi on yksi median ydintehtävistä, mihin sillä on laaja vapaus. Lehti tarjosi piirihallituksen jäsenelle tilaisuutta avata näkökulmaansa myöhemmin yleisönosastokirjoituksella, mitä tämä ei halunnut tehdä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Turun Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Heidi Ekdahl, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Anssi Marttinen, Farhia Omer, Elina Partio, Vivianne Pesonen, Margareta Salonen, Samuel Savolainen, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Viljami Vaarala ja Teija Waaramaa.