Kantelu 22.3.2023
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 18.1.2023 julkaisemaan juttuun Prisman pihan puukotuksen uhri oli noin 20-vuotias mies – epäilty tuli paikalle samalla autolla.
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009334477.html
Kantelun mukaan kuvassa oli harvinainen, tunnistettavissa ollut harrasteauto, ja kuvan julkaiseminen rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 28. Kantelun mukaan onnettomuuspaikalta olisi riittänyt kuva poliisiautoista. Tunnistettavan auton mukana olo oli kantelijan mukaan aivan turhaa.
Kantelija muistuttaa, että yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. Julkistakin aineistoa julkaistessa on otettava huomioon yksityiselämän suoja ja kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Kantelijan mukaan auto oli harvinaisuutensa vuoksi omaisten lähipiiriä laajemmin alueella tunnistettavissa.
Kantelijan mukaan hänen perheensä on uutisoinnin, kuvan ja nettifoorumeilla levitettyjen tietojen vuoksi joutunut ikävän julkisuuden kohteeksi muun muassa sosiaalisessa mediassa, mikä on lisännyt heidän kärsimystään. Kantelija toteaa, että hän haluaa journalistien tietävän, miten jonkin perheen elämä voi mennä niin pieleen heidän julkaisemiensa lehtikuvien vuoksi.
Päätoimittajan vastaus 15.6.2023
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan henkirikos on aina erittäin järkyttävä asia uhrin läheisille. On ymmärrettävää, että myös aiheesta uutisointi voi tuntua ahdistavalta.
Median tehtävä kuitenkin on kertoa myös ikävistä asioista. Tässä tapauksessa kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen, iso ja vakava uutistapahtuma: henkirikos erittäin tunnetun kauppaliikkeen eli Lielahden Prisman edustalla Tampereella. Kaiken lisäksi tragedia oli sattunut vielä iltapäivällä aikaan, jolloin oli runsaasti ihmisiä liikkeellä ostoksilla töiden jälkeen. Tapahtuma ymmärrettävästi puhutti paikkakunnalla laajalti.
Ilta-Sanomat julkaisi tapahtuneesta tuoreeltaan kaksi artikkelia. Kantelu kohdistuu näistä toiseen, surman jälkeisenä päivänä julkaistuun juttuun, jossa oli uutiskuva paikalta. Kuvassa näkyi paitsi poliisiautoja, myös aivan poliisiautojen kupeessa oleva henkilöauto, joka liittyi olennaisesti tapahtumaan. Kyseisellä autolla paikalle oli saapunut kolme miestä, joista yksi oli puukottanut toisen kuoliaaksi.
Kantelijan mukaan tuo mainittu auto on harvinainen ja tällä perusteella kuvaa ei olisi saanut julkaista.
Ilta-Sanomien selvityksen mukaan kyseistä automallia on Suomessa yhteensä kaikkina vuosimalleina kilvissä noin 500–600 kappaletta. Pirkanmaallakin siis hyvin todennäköisesti enemmän kuin vain yksi. Autoa voidaan mahdollisesti pitää ainakin lähipiirin osalta tunnistettavana – mutta niin voidaan satojatuhansia muitakin autoja. Päätoimittajan mukaan oleellinen kysymys tässä on se, mihin raja vedetään. Jossain uudessa autossa voi puolestaan olla muita tunnistemerkkejä – lähipiirille ja naapurustolle syystä tai toisesta ilmiselviä, joita muista vastaavista autoista ei löydy. Teoriassa kuka tahansa voi tunnistaa lähisukulaisensa tai tuttavansa auton jostain erityisestä piirteestä tai auton sijainnista, mikäli auto päätyy uutiskuviin. Päätoimittajan mukaan uutistoimituksissa on mahdotonta lähteä arvioimaan jokaisen auton tunnistettavuutta.
Journalistin ohjeiden kohdan 27 mukaan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella. Rikos ei kuitenkaan ole yksityisasia. Rikoksista on voitava kertoa ja tässä tapauksessa rikos tapahtui vielä julkisella paikalla. Ohjeiden kohdan 28 mukaan on noudatettava hienotunteisuutta uutisoitaessa rikoksen ja onnettomuuden uhreista. Ilta-Sanomat katsoo, että juuri näin on toimittu. Kuvassa ei näkynyt ihmisiä eikä mitään erityisen arkaluontoista. Päätoimittaja katsoo, että kuvasta oli asianmukaisesti kyseisen auton rekisterinumero peitetty, eli Ilta-Sanomat on nimenomaan toiminut hienotunteisesti ja pyrkinyt estämään tunnistetietojen leviämisen, samalla kuitenkin Journalistin ohjeiden kohdan 29 ohjetta noudattaen: ”Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta.”
Päätoimittaja huomauttaa, että ollaan sananvapauden kannalta kaltevalla tiellä, jos julkisella paikalla, suurta huomiota herättäneissä uutistapahtumissa ei saisi lainkaan kuvata autoja tai mitään muitakaan paikalla olevia esineitä. Autohan on jo lähtökohtaisesti väline, joka on tarkoitettu julkisella paikalla liikkumiseen.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat ymmärtää tietenkin aiheen herkkyyden läheisten kannalta: omaisten surua on vaikea edes kuvitella. Tiedonvälityksellä on kuitenkin yhteiskunnassa myös oma arvonsa. Päätoimittaja huomauttaa, että tähän on myös JSN aiemmin ottanut kantaa. JSN teki vuonna 2022 vapauttavan ratkaisun Turun Sanomien uutisesta. Jutusta kannellut henkilö kertoi saaneensa jutusta tiedon isänsä kuolemasta. (Ratkaisu 8015)
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Ilta-Sanomien jutussa kerrottiin Tampereen Lielahden Prisma-tavaratalon edustalla arki-iltapäivänä tapahtuneesta puukotuksesta. Jutussa oli tapahtumapaikalta kuva, jossa näkyi poliisiautoja sekä henkilöauto.
Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineiden tehtävänä on kertoa yleisölle uutistapahtumista. Jutun julkaisulle julkisella paikalla tapahtuneesta väkivallanteosta oli journalistiset perusteet. Auton rekisteritunnus oli peitetty, eikä kuvassa näkynyt tapahtumiin osallisia henkilöitä. Vaikka uhri oli jutusta omaisten tunnistettavissa auton takia, ei laajempi yleisö voinut häntä jutusta tunnistaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Marja Keskitalo, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Asta Tenhunen, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.