6875/YLE/18

Vapauttava

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Kantelu 11.5.2018

Kantelu kohdistuu Ylen 12.2.2018 televisiossa esittämään ja Yle Areenassa katsottavissa olevaan MOT-ohjelman jaksoon Kuuden miljoonan euron terapeutit, Ylen verkkosivuillaan 12.2. julkaisemaan ohjelman käsikirjoitukseen sekä Ylen verkkosivuillaan 12.2. julkaisemaan juttuun ”Vähän kuin uskonlahko” – opiskelijoiden pettymys kiisteltyyn psykoterapiakoulutukseen purkautuu rajuna kritiikkinä.

https://areena.yle.fi/1-4303250

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/kuuden-miljoonan-euron-terapeutit-kasikirjoitus

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskelijoiden-pettymys-kiisteltyyn 

Kantelun on laatinut Ylen ohjelmassa ja jutussa käsitellystä Helsingin psykoterapiainstituutista valmistunut henkilö ja sen on allekirjoittanut 90 Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijaa, joista osa on kantelun tekemisen aikaan jo valmistunut koulutuksesta. Kantelussa on mainittu lisäksi yksi 9.2. julkaistu juttu, jota neuvosto ei ottanut käsittelyyn, koska sen julkaisemisesta oli kanteluhetkellä kulunut yli kolme kuukautta.

Kantelun mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 12, 14 ja 21. Alla tiivistelmä kantelun perusteluista.

Kantelijat kertovat suhtautuvansa Helsingin psykoterapiainstituuttiin myönteisesti. Kantelun mukaan he joutuvat ohjelmassa ja jutussa kohtuuttoman kielteisen ja sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti vahingollisen julkisuuden kohteiksi ilman samanaikaista kuulemista. Yle esittää verkossa julkaistussa jutussaan lähdesuojaa nauttivien, anonyymien lähteidensä äänellä, että myönteisesti Helsingin psykoterapiainstituuttiin suhtautuvien opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapa perustuu ”kummalliseen suhtautumiseen, samantyyppiseen toimintaan kuin uskonlahkossa, epäterveeseen lojaalisuuteen” instituuttia ja sen johtajaa kohtaan. Vaikka väitteet esitetään jutussa lähteen kommenttina ja lainausmerkkien sisällä, on niille kantelun mukaan luotu toimituksellisin keinoin huomattava painoarvo. Sitaatti on nostettu jutun otsikkoon ja väliotsikkoon.

Verkossa julkaistussa jutussa ja MOT-ohjelmassa kerrotaan, että opiskelijat esiintyvät anonyymeinä, koska uhkana olisi muiden opiskelijoiden lynkkaamaksi joutuminen. Kantelun mukaan lynkkaamisväitteet leimaavat ihmissuhdealalla toimivia kantelijoita haitallisesti ja Yle myös esittää opiskelijoiden välit kärjistyneemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Kantelijat katsovat olevansa yksittäisinä henkilöinä ja ihmissuhdealan ammattilaisina tunnistettavia omassa lähipiirissään. Kantelun mukaan jokainen kantelijoista on joutunut selittämään ja perustelemaan sitä, miksi koulutus ei ole tuottanut psykoterapeutin pätevyyttä kuten oli odotettu. Kantelun mukaan ”lahkolaissyytöksiä” vastaan on lähes mahdotonta puolustautua, koska niissä käytetään kielteisiä mielikuvia ilman selviä faktoja. Kantelijat kokevat joutuneensa pelinappuloiksi Ylen valitseman näkökulman eheyden tavoittelussa.

Kantelun mukaan Ylen olisi pitänyt tehdä kaikkensa sen eteen, että Helsingin psykoterapiainstituuttiin myönteisesti suhtautuvat opiskelijat olisivat saaneet kertoa jo uutisoinnin yhteydessä näkemyksensä siitä, ovatko he lahkolaismanipuloinnin uhreja vai onko heillä perusteluja omalle kannalleen. Kantelun mukaan Yle otti yhteyttä vain kolmeen kantelun tehneeseen opiskelijaan. Opiskelijat kieltäytyivät haastattelusta toimittajaa kohtaan kokemaansa luottamuspulaan vedoten. Luottamuspula perustuu kantelun mukaan etenkin Ylen aiempaan aiheen käsittelyyn. Kantelun mukaan Ylen olisi pitänyt kertoa, että kantelijat asetetaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi.

Kantelun mukaan Yle ei ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, kun se on sivuuttanut ja vääristellyt tiedossaan olleita asioita. Muun muassa yksi kantelijoista on toimittanut Ylen toimittajalle materiaalia ohjelman tekovaiheessa. Kantelijat katsovat, että jos Yle olisi esittänyt edes osan toimitukselle etukäteen toimitetuista tiedoista, yleisö olisi voinut niiden perusteella arvioida, että Ylellä uskonlahkolaisuudesta ja epäterveestä lojaalisuudesta syytetyillä opiskelijoilla on vahvat perusteet näkemyksilleen.

Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään suhtautunut riittävän kriittisesti haastattelemiinsa henkilöihin. Kantelun mukaan Ylen haastattelemat opiskelijat vaativat Helsingin psykoterapiainstituutilta rahojaan takaisin, joten heillä on aiheessa hyötymistarkoitus. Kantelun mukaan Valviran johtaja esitetään ohjelmassa neutraalina asiantuntijana, vaikka Valvira on ohjelmassa käsitellyssä kiistassa osapuoli. Kantelun mukaan ohjelman toimittaja myötäilee ja jopa johdattelee haastateltaviaan. Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään avannut, miten se on varmistanut käyttämiensä lähteiden ja niiltä hankittujen tietojen luotettavuuden. Kantelussa nostetaan esiin esimerkiksi se, että haastatellun sitaatissa olisi käsitetty väärin, kuinka monta ryhmää koulutuksesta olisi edes voinut valmistua aiheeseen liittyvän asetusmuutoksen jälkeen, kun haastateltu kertoo saaneensa selville vasta koulutuksen alkamisen jälkeen, että 17 valmistunutta ryhmää ovat valmistuneet ennen kuin asetus muuttui.

 

Kantelun laatija on lähettänyt Ylelle oikaisuvaatimukseksi otsikoidun tekstin, jossa vaaditaan Yleä poistamaan ohjelma ja siihen liittyvät jutut verkosta, mutta ei eritellä niistä selvästi olennaisiksi asiavirheiksi väitettyjä oikaistavia kohtia. Kantelijat eivät ole lähettäneet omaa kannanottoa eli vastinetta Ylelle.

Vastaus 8.10.2018

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan kantelun väitteet Journalistin ohjeiden rikkomisesta eivät pidä paikkaansa. Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) ja Valviran välisen kiistan käsittely oli yhteiskunnallisesti merkittävää, koska kiistan ytimessä on suomalaisten ihmisten terveys. Kiista on lisäksi jatkunut pitkään ja ollut monitahoinen. Sen käsittely kuuluu vastaavan toimittajan mukaan journalismin perustehtäviin.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle on hankkinut luotettavat ja monipuoliset tiedot aiheen käsittelemiseksi Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaisesti. Vastaavan toimittajan mukaan, toisin kuin kantelussa väitetään, Yle ei jättänyt sille toimitettuja HPI:n itsensä tilaamia asiantuntijalausuntoja huomiotta, vaan tutki ja arvioi kannanottojen merkitystä. HPI:n tilaamat asiantuntija-arviot eivät kuitenkaan vastaavan toimittajan mukaan luoneet riittävää kokonaiskuvaa eri säädösten suhteesta. Yle myös pyysi HPI:lta heidän EU-komissiolle osoittamaansa kantelua saadakseen lisätarkennusta siihen, mihin epäily EU-säädösten vastaisuudesta perustuu, mutta HPI kieltäytyi toimittamasta sitä. Vastaavan toimittajan mukaan jutun näkökulman kannalta mahdollinen tuleva oikeusjuttu ei kuitenkaan ollut keskeinen. Jutun perushavainto oli, että koulutus ei ollut vastaavan tasoista kuin suomalaisissa yliopistoissa annettu psykoterapeutin nimekesuojaan johtava koulutus.

Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa on kuultu (tai tarjottu mahdollisuus tulla kuulluksi) kaikkia niitä henkilöitä, joita siinä on ollut Journalistin ohjeiden 21 kohdan mukaan tarpeen kuulla. Ohjelmaan on yritetty saada haastateltaviksi myös koulutukseen positiivisesti suhtautuvia opiskelijoita, mutta kaikki pyydetyt haastateltavat kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Tämä on mainittu ohjelmassa. Ohjelmassa on myös kerrottu, että kaikki opiskelijat eivät suhtaudu kriittisesti instituutin opintoihin eikä siinä ei ole annettu ymmärtää, että enemmistö opiskelijoista olisi kriittisiä. 

Toisin kuin kantelussa kerrotaan, haastattelupyyntöjä on vastaavan toimittajan mukaan välitetty puhelimitse tavoitettujen kolmen opiskelijan lisäksi laajemmalle joukolle opiskelijoita. Lisäksi Yle pyysi HPI:n opiskelijoita ottamaan luottamuksellisesti yhteyttä jo syksyllä 2017 osana erittäin vilkasta verkkokeskustelua.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle on huomioinut lähteidensä aseman kokonaisuudessa ja suhtautunut kuhunkin heistä Journalistin ohjeiden 12 kohdan mukaisella kriittisyydellä. Näin on toimittu myös ohjelmassa esiintyneiden lähdesuojan alaisten haastateltavien kanssa. Vastaavan toimittajan mukaan prosessi, jossa osa opiskelijoista vaatii koulutukseen sijoittamiaan rahoja takaisin, oli vasta harkinta-asteella ohjelmaa tehdessä, mutta asia huomioitiin haastateltavien lausuntojen sisältämiä faktoja tarkastettaessa. 

Ohjelmaa varten on vastaavan toimittajan mukaan hankittu tietoa monipuolisista asiakirjalähteistä sekä taustatietoa ja haastatteluita henkilölähteiltä, joiden motiivit ovat keskenään hyvin vaihtelevat. Ohjelmassa esiin tuodut faktat ja väitteet on tarkastettu vastaavan toimittajan mukaan useammasta lähteestä, eikä ohjelma sisällä asiavirheitä. Kokonaisuutta on tarkasteltu saadun fakta-aineiston, eri lähteiden kertominen tietojen sekä mielipiteiden perusteella. Tästä on vastaavan toimittajan mukaan tehty normaalit journalistiset johtopäätökset, jonka perusteella kokonaisuus on tehty ohjelmaksi ja jutuiksi.

Toimituksella on oikeus tarkkaan harkitessaan käyttää myös nimettömiä lähteitä asioiden selvittämiseksi, kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, kuten tässä tapauksessa on. Vastaavan toimittajan mukaan ohjelman teossa on käytetty lähteinä myös muita kuin siinä suoraan esiintyneitä koulutukseen kriittisesti suhtautuvia opiskelijoita ja kaikkien näiden lähteiden taustat on selvitetty riittävällä huolellisuudella. Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa ei ole kantelun tekijän väittämiä virheitä. Esimerkiksi ohjelmassa haastatellun opiskelijan kertomus 17 ryhmän valmistumisesta pitää paikkaansa. Hän kuvailee haastattelussa tilannetta ennen asetuksen muuttumista, ei tilannetta muuttumisen jälkeen.

Vastaavan toimittajan mukaan haastateltujen opiskelijoiden kokemukset ja niistä käytetyt lainaukset ovat heidän kokemuksiaan annetusta koulutuksesta. Niissä ei yksilöidä esimerkiksi ketään alan opiskelijaa. Lähdesuojan antamista osalle ohjelman haastatelluista voi vastaavan toimittajan mukaan pitää perusteltuna lähteiden aseman takia. Ilman tätä lähdesuojaa aiheen monipuolinen selvittäminen ja journalismin perusteltu toteutuminen ei olisi ollut tässä kokonaisuudesta vastaavan toimittajan mukaan mahdollista. Lähdesuojan perustelut on kerrottu ohjelmassa.

Vastaavan toimittajan mukaan kantelussa annetaan ymmärtää, että näille myönteisesti suhtautuville ei olisi tehty selväksi, että ohjelmassa esitetään kritiikkiä psykoterapiainstituuttia kohtaan. Tämä ei pidä paikkaansa: sitä vartenhan toimittaja yritti myös hankkia haastateltavia, jotka ajattelevat toisin.

Ohjelmassa on haastateltu myös kiistan toisen osapuolen eli Valviran edustajaa. Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomaisena Valvira on asiassa viranomaistaho ja näin se toimii asiassa virkavastuulla. Vastaavan toimittajan mukaan viranomaista on pidettävä luotettavana uutislähteenä, ja tästä huolimatta ohjelman teossa on suhtauduttu myös Valviraan kriittisesti. Vastaavan toimittajan mukaan Valviralle on esitetty kriittisiä kysymyksiä liittyen siihen, ovatko asetus ja sen tulkinta olleet selkeää eikä näin ole otettu sen viranomaisroolia itsestäänselvyytenä. Vastaavan toimittajan mukaan aihepiiriä säätelevän asetuksen epäselvyys on tuotu esille monipuolisesti. Lisäksi kokonaisuudessa on kuultu myös suomalaisten yliopistojen yhteisen psykoterapiakoulutuskonsortion puheenjohtajaa.

Opiskelijoilta ja viranomaisilta saadun sekä muun luotettavan tiedon pohjalta ohjelman tekijällä on vastaavan toimittajan mukaan ollut perustelut valita ohjelman näkökulma – näkökulma on perustunut hankittuun tietoon, ei ohjelmantekijän asenteellisuuteen.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa instituuttia. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle haastatteli opiskelijoita, jotka kritisoivat koulutusyritystä ja sen toimintaa puolustavia opiskelijoita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja että Ylellä oli oikeus valita näkökulmansa. 

Neuvosto toteaa, että Yle oli suhtautunut tietolähteisiin kriittisesti ja tarkistanut heidän antamiensa tietojen luotettavuutta riittävästi. Jutuista kävi selväksi, että kyseessä on kiista, josta opiskelijoilla on toisistaan eriäviä mielipiteitä ja ohjelmassa oli perusteltu, miksi nimettömiä lähteitä oli käytetty. Ohjelmassa myös kerrottiin, että osa opiskelijoista on vaatinut instituutilta rahojensa palauttamista ja että Valvira, jonka edustajaa siinä haastateltiin, on kiistan osapuoli. 

Neuvosto toteaa, että jutuissa käsitellyt yksittäisten opiskelijoiden kriittiset näkemykset eivät velvoittaneet Yleä haastattelemaan kaikkia instituutin opiskelijoita. Kantelun tehneet 90 opiskelijaa eivät olleet jutuista henkilöinä selvästi tunnistettavissa. Lisäksi Yle oli pyrkinyt kuulemaan yksittäisiä instituuttiin myönteisesti suhtautuvia opiskelijoita samanaikaisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Riitta Korhonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Kaisa Ylhäinen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Johanna Vehkoo.