Kantelu 12.3.2018
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 28.2.2018 julkaisemaan juttuun, jossa väitettiin poliisien urkkineen perheen tietoja. Kantelun mukaan jutussa käsitellään yhden haastatellun henkilön tuntemuksia viranomaisten laittomaksi jutussa väitetystä rekisterien käytöstä. Jutussa väitetään, että kaikki tämä laiton toiminta olisi alkanut haastatellun henkilön naapurissa asuneen poliisin lapsen pahoinpideltyä haastatellun lapsen. Jutussa väitetään myös, että jutussa haastatellun henkilön puolison viranhoitoon liittyen olisi tehty aiheettomia kanteluita ja rikosilmoituksia. Haastateltu esiintyy jutussa kuvallaan ja etunimellään. Lisäksi jutussa kerrotaan haastatellun ikä, hänen puolisonsa etunimi ja ikä sekä molempien ammatit. Kantelijan mukaan haastateltu on näiden seikkojen perusteella tunnistettavissa jutusta ja samalla pahoinpitelyyn väitetyksi tekijäksi on tunnistettavissa kantelijan alaikäinen lapsi.
Kantelun mukaan juttu perustuu täysin haastatellun lehdelle toimittamaan tietosisältöön. Kantelun mukaan jutussa on useita virheellisiä kohtia. Ne esitetään jutussa kantelun mukaan faktana eikä esimerkiksi haastateltavan kokemuksena tai näkemyksenä tai toimittajan mielipiteenä. Kantelija on osoittanut päätoimittajalle lähettämässään viestissä seuraavat kolme virheenä pitämäänsä asiaa.
1. Jutussa kerrotaan tosiasiana, että kantelijan lapsi olisi pahoinpidellyt kuusivuotiasta lasta.
2. Jutun leipätekstissä todetaan faktana, että poliisi tutki koulussa ja koulumatkoilla tapahtuneet pahoinpitelyt ja kiusaamisen, jonka todettiin tapahtuneen, mutta alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
3. Jutussa todetaan, että haastatellun puolisosta tehtiin perättömiä kanteluita ja rikosilmoituksia hänen toimiessaan paikallisen koulun rehtorina.
Kantelun mukaan olemassa ei ole asiakirjoja, jotka osoittaisivat kantelijan lapsen tekemiksi väitettyjen tekojen tapahtuneen. Kantelun mukaan olemassa on runsaasti asiakirja-aineistoa, mikä olisi osoittanut toimittajalle, että väitteet ovat vähintäänkin riidanalaisia. Kantelijan mukaan hänen lapsensa ei ole milloinkaan pahoinpidellyt haastatellun lasta.
Kantelun mukaan erityisen tuomittavaa Iltalehden toiminnassa on se, että perättömät väitteet kohdistetaan kriittisessä kehitysiässä olevaan alaikäiseen lapseen. Jutussa esitettyjen tunnistetietojen ja haastatellun muun toiminnan perusteella lapsi on kantelun mukaan tunnistettavissa. Kantelijan mukaan vanhemmat ja lapsi on tämän seurauksena esitetty tunnistettavina sosiaalisen median foorumeilla. Kantelun mukaan lehden tietolähteellä, eli haastatellulla, on voinut olla selkeä vahingoittamis- tai hyötymistarkoitus, mikä olisi pitänyt ottaa jutun teossa huomioon.
Kantelun mukaan jutussa on myös virhe, kun siinä väitetään haastatellun puolisosta tehtyjen kanteluiden ja rikosilmoitusten olleen perättömiä. Kantelun mukaan lähtökohtaisesti julkisista rikosilmoituksista olisi käynyt Iltalehdelle selväksi vähintäänkin väitteen riidanalaisuus. Tehdyt kantelut ovat taas johtaneet moitteisiin ja ohjaaviin toimiin, eivätkä ne siis ole kantelun mukaan olleet perusteettomia. Asiasta on kantelun mukaan saatavilla mm. aluehallintoviraston päätöksiä ja myös mediat ovat uutisoineet asiasta.
Kantelija kertoo olleensa yhteydessä Iltalehden päätoimittajaan ja tämän sihteeriin sähköpostitse ja lisäksi lähettäneensä lehden verkkosivujen kautta kyselyn asiasta, mutta lehti ei ole reagoinut viesteihin mitenkään.
Kantelija kirjoittaa ymmärtävänsä, että Journalistin ohjeisiin sitoutuneilla medioilla on oikeus valita näkökulmansa ja käyttää ilmaisuja, jotka saattavat olla hieman ristiriidassakin esimerkiksi tieteellisen termistön kanssa. Kantelija ei kuitenkaan ymmärrä, miksi tässä tapauksessa mediat puhuvat faktana eivätkä esimerkiksi toimittajan mielipiteenä urkinnasta eli täysin perusteettomasta rekisterien käytöstä, koska ketään ei ole kantelijan mukaan todettu syylliseksi tällaiseen tekoon asiaan nähden erittäin laajoista tutkinnoista huolimatta.
Kantelun mukaan Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 2, 8, 10, 11, 12 ja 20. Kantelija ei kuitenkaan perustele riittävästi, miten Journalistin ohjeiden kohtia 2, 8 ja 10 olisi rikottu, joten neuvosto ei käsittele kantelua niiden näkökulmasta. Kanteluun on sen käsittelyvaiheessa lisätty Journalistin ohjeiden kohdat 27 ja 30.
Päätoimittajan vastaus 17.5.2018
Iltalehden vt. päätoimittaja Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehti on jutussaan haastatellut jutussa kuvallaan ja etunimellään esiintyvää henkilöä, joka kertoo asian omasta näkökulmastaan. Tämän lisäksi Iltalehdellä on ollut käytössään lukuisia virallisia asiakirjoja oikeudesta, poliisilta ja koulusta. Ne tukevat päätoimittajan mukaan haastatellun kertomusta ja vahvistavat jutussa esitettyjä asioita.
Kantelija väittää, että Iltalehti on luovuttanut journalistisen päätösvallan ulkopuoliselle, tässä tapauksessa haastatellulle. Päätoimittaja vastaa, että kimmoke juttuun on tullut haastatellulta, mutta toimituksellinen harkinta ja julkaisupäätös on tehty tavallisen käytännön mukaisesti toimituksessa. Haastateltu ei ole vaikuttanut Iltalehden julkaisupäätökseen, vaan se on perustunut journalistiseen kokonaisharkintaan ja omaan tiedonhankintaan. Kyseessä on aivan normaali työprosessi, päätoimittaja kirjoittaa.
Päätoimittajan mukaan jutussa kerrotusta koulukiusaamisesta on käynnistetty koulussa laajat selvitykset, jotka on myös tarkoin dokumentoitu. Asiasta on poliisin kirjaama päätös tutkinnan lopettamisesta, jossa nojataan mahdollisten tekijöiden nuoreen ikään. Iltalehdellä ei ole ollut päätoimittajan mukaan syytä epäillä, etteivätkö haastatellun lausunnot pitäisi paikkaansa. Lopulliseen syyllisyyteen poliisi ei ole ottanut kantaa, eli muotoilussa on päätoimittajan mukaan kyse toimittajan inhimillisestä virhetulkinnasta.
Päätoimittajan mukaan tietojen katselu, arkikielellä urkinta, ei ole kiistanalainen asia. Kantelijan mukaan rekisteritietojen katselu on jutun mukaan ollut laitonta. Kyseessä on haastatellun kokemus asiasta, johon hän on myös hakenut ja hakee oikeutta. Laittomuutta ei esitetä jutussa aukottomana faktana, vaan pikemminkin kysymyksenä, johon ei ole tullut vastausta.
Päätoimittajan mukaan jutussa on keskitytty perheen kokemaan ahdinkoon ja hankaluuteen saada viranomaisilta tietoa asioista, jotka he ovat kokeneet painostavina. Tässä suhteessa perhe on päätoimittajan mukaan ansainnut tulla kuulluksi.
Koska jutussa viitataan alaikäisiin lapsiin, vastapuolen henkilöllisyyttä ei ole Iltalehden jutussa paljastettu. Kantelija viittaa kantelussaan sosiaalisen median linkityksiin, joissa muun muassa hänen henkilöllisyytensä on julkaistu. Iltalehti ei ole vastuussa muilla alustoilla toimivien ihmisten teoista, eikä näin ollen ole voinut vaikuttaa tähän tapahtumakulkuun. Jutun perusteella henkilöllisyys ei päätoimittajan mukaan käy ilmi.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa (2014): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/
Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin useiden poliisien katsoneen rekisteritietoja perheestä, joka oli ajautunut riitoihin naapurissaan asuneen poliisin kanssa. Juttu perustui perheen isän haastatteluun. Hän esiintyi jutussa kuvallaan ja hänestä ja hänen puolisostaan oli kerrottu etunimet, iät, ammatit ja summittainen asuinpaikka naapuririitojen tapahtuma-aikana.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että poliisien mahdollinen epäasiallinen rekisterien käyttö on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, josta yleisöllä on oikeus saada tietää silloinkin, kun kyseessä on pelkkä epäilys. Vaikka toiminnan kutsuminen urkinnaksi olisi kiistanalaista, tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Jutun lähteeseen oli suhtauduttu riittävän kriittisesti, koska tietoja oli tarkastettu myös asiakirjoista. Mielipiteet ja tosiasiat eivät sekoittuneet Journalistin ohjeiden vastaisesti, koska jutusta tuli selvästi ilmi, että siinä käsiteltiin yhden henkilön näkemyksiä tapahtuneesta.
Neuvosto kuitenkin toteaa, että kantelijan alaikäinen lapsi esiintyi jutussa siten, että hän oli tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Jutussa kuvailtiin yksityiskohtaisesti naapurin perhettä ja siinä kerrottiin lapsen isän ammatti. Lisäksi tapausta on käsitelty koulussa ja mediassa laajasti. Neuvosto toteaa, että kun jutussa väitetään, että tunnistettavissa oleva lapsi on syyllistynyt alakouluikäisenä pahoinpitelyyn ja koulukiusaamiseen, tämä loukkaa lapsen yksityiselämän suojaa. Neuvosto muistuttaa, että lapsella on erityinen oikeus yksityiselämän suojaan eikä lapsen yksityiselämään kuuluvia tietoja saisi käyttää välikappaleena aikuisten riidoissa.
Lisäksi neuvosto toteaa, että jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että poliisi oli todennut koulukiusaamisen tapahtuneen. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan oikaisupyynnön. Muilta osin kantelijan virheellisinä pitämät kohdat ovat kiistanalaisia tulkintoja tai korkeintaan epätarkkuuksia, joihin neuvosto ei voi ottaa kantaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 20, 27 ja 30 ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Riikka Mäntyneva, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.