5348/SL/13

Vapauttava

Lehti kertoi puolueen kansanedustajien yhteyksistä rikolliseksi luokiteltuun järjestöön ja sen edustajiin. Jutussa kuultiin erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneita edustajia. Sen sijaan kantelijoita ei kuultu, mutta se ei ollut välttämätöntä.

Kantelu 9.11.2013

Kantelu kohdistuu Iltalehdessä 6.11.2013 julkaistuun juttuun “Osalla perussuomalaisista kytköksiä liivijengiin”. Kantelijan mukaan Iltalehden jutun otsikoinnissa ja kuvissa viitataan suoraan, että kansanedustajilla Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen ja Kaj Turunen olisi yhteyksiä rikollisiksi luokiteltuihin ns. liivijengeihin. Artikkeli antaa ymmärtää, että lupautumalla samaan kuvaan oletetun liivijengiläisen kanssa, syntyy kytkös kyseiseen jengiin. Artikkelista saa myös käsityksen, että ko. kansanedustajat olisivat näin syyllistyneet laittomuuksiin.

Kantelun mukaan Iltalehden artikkelin tarkoitus on ollut häiritä ja vaikeuttaa kansan valitsemien edustajien työtä leimaamalla heidät rikollisjengiläisiksi tai ainakin läheisiksi rikoskumppaneiksi. Kantelija katsookin, että Iltalehti on toiminut vastoin seuraavia journalistin ohjeita: 8, 11, 12, 15, ja 21.

Ei kantelija eivätkä kanteluun suostumuksensa antaneet kansanedustajat (Eerola, Hakkarainen, Turunen) ole pyytäneet mahdollisen virheen korjausta tai oman kannanoton julkaisemista.

Iltalehden vastaus 12.12.2013

Päätoimittaja Kari Kivelä vastaa, että kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen vierailu Bandidos MC:n kerhotiloissa Helsingissä alkuvuonna 2012 oli laajasti esillä eri tiedotusvälineissä. Myöhemmin keväällä 2012 Iltalehti uutisoi Hakkaraisen vierailleen aiemmin myös Bandidos MC:n jäsenkerhon Diablos MC:n tiloissa Varkaudessa.  Poliisi on luokitellut Bandidos MC:n rikollisjärjestöksi. Tiedossa on, että ko. järjestö on viranomaisten eritasoisen seurannan kohteena. Varkauden seudun perussuomalaisten puheenjohtaja teki Kivelän mukaan Iltalehden kirjoituksesta rikosilmoituksen keväällä 2012. Puheenjohtaja katsoi, että hänet ja perussuomalaiset puolueena on aiheettomasti yhdistetty Diablos MC:n toimintaan. Poliisi käynnisti rikostutkinnan uutisesta, mutta keskeytti sen pian syyttäjän päätöksellä. Syyttäjä arvioi, ettei syytekynnys ylittyisi.

Iltalehti on 6.11.2013 julkaissut kuvia, jotka antavat Varkauden perussuomalaisten ja Diablos MC:n väleistä toisenlaista tietoa kuin mitä puolueen paikallisosasto on väittänyt aiemmin. Perussuomalaisten vaalimainos on Kivelän mukaan ollut Diablos MC:n kerhotalon seinällä. Varkauden perussuomalaisten puheenjohtaja myös esiintyy vaalikiertueella jengiaktiivin kanssa valokuvassa, jossa jengiläisellä on yllään kerhon tunnukset.

Perussuomalaisten yhteydet Diablos MC:hen herättävät päätoimittaja Kivelän mukaan aiheellisen kysymyksen; miten on selitettävissä, että saman kerhon jäseniä vierailee eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustajien vieraana? Miksi perussuomalaiset Itä-Suomessa tekevät jonkinasteista yhteistyötä vaaleissa ko. järjestön kanssa?  Miksi perussuomalaiset itse julkaisevat paikallisosaston sivuilla kuvia, joissa he esiintyvät jengiläisten kanssa, mutta joita he arvostelevat muiden julkaisemina? Hämmentävä yksityiskohta on Kivelän mukaan sekin, että Diablos MC:n kannattajasivuilta löytyy kahden perussuomalaisen puolueaktiivin nimet. Toinen heistä on kaupunginvaltuutettu, toinen on piirihallituksen jäsen.

Päätoimittaja Kivelä sanoo, että Iltalehti ei ole leimannut kantelussa mainittuja kansanedustajia rikollisiksi. Lehti erittelee selvästi Diablos MC:n toiminnan luonteen. Iltalehti ei Kivelän mukaan käytä tästä kerhosta edes luonnehdintaa rikollisjengi, mutta tuo esiin sen tosiasian, että se on viranomaisten suurimmaksi järjestäytyneeksi rikollisjärjestöksi nimeämän ryhmittymän jäsenkerho. 

Jutun teon yhteydessä Iltalehti on kuullut kahta kansanedustajaa, joiden voidaan Kivelän mukaan arvioida tulevan esille suhteellisen kielteisessä julkisuudessa. [Mainitut kaksi kansanedustajaa eivät ole mukana tässä kantelussa] Pikkujoulujuhlista julkaistu kuva, jossa kantelussa mainitut kansanedustajat esiintyvät jengiläisen kanssa, ei ole luonteeltaan sellaista kielteistä julkisuutta kuin mihin em. edustajat ovat yhdistyneet. Tätä Iltalehden näkemystä tukee se, että vielä viikolla 49 samaa kuvaa on julkisesti esitelty perussuomalaisten Soisalon paikallisyhdistyksen verkkosivuilla.

Kun Iltalehti on jo keväällä 2012 tuonut esille perussuomalaisten ja Bandidos MC:n jäsenkerhon välisiä yhteyksiä Varkaudessa ja kun tämä uutisointi on huomioitu perussuomalaisten keskuudessa laajalti, niin siihen nähden on Kivelän mielestä tietenkin erikoista, ettei puolueessa laajemmin ole selvitetty paikallisosaston yhteyksiä Bandidos MC:n jäsenkerhoon.  Jos näin olisi toimittu, ei Iltalehden julkaisema kuva pikkujouluista olisi tullut uutisoinnin kohteeksikaan. Perussuomalaiset olisivat voineet poistaa kuvan halutessaan oman paikallisostonsa verkkosivuilta.

Kantelun väitteet kansanedustajien leimaamisesta rikollisjengiläisiksi tai läheisiksi rikoskumppaneiksi on päätoimittaja Kivelän vastauksen mukaan vailla pohjaa. Sen sijaan kansalaisilla on oikeus tietää, miten kansanedustaja tointaan hoitaa. On selvää, että perussuomalaisten paikallisosaston yhteydet rikollisjärjestöä tukevaan toimintaan on yhteiskunnallisesti merkittävä asia.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti (JO 11). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21).

Iltalehti julkaisi aukeaman jutun puolueen kansanedustajien mahdollisista yhteyksistä ns. liivijengiläisiin. Yksi julkaistuista valokuvista esitti kansanedustajia pikkujoulujuhlien jatkoilla yhdessä liivijengiläisten kanssa. Kuvassa olleita kansanedustajia ei kuultu jutussa eivätkä he vaatineet jälkeenpäin oman kannanottonsa eli vastineen julkaisua tai mahdollisen virheen korjausta. Sen sijaan kahta muuta kansanedustajaa ja puolueen sekä paikallisjärjestön puheenjohtajaa haastateltiin jengiyhteyksistä.

Kansanedustajien mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen liitettyihin järjestöihin ovat yhteiskunnallisesti merkittävä aihe, josta Iltalehden oli perusteltua tehdä juttu. Aihe oli korostuneen tärkeä, koska kyseisen puolueen yksi kansanedustaja oli aiemmin vieraillut moottoripyöräjengin kerhotiloissa.

Kansanedustajan tulee asemansa perusteella kestää kielteistä julkisuutta. Voi myös olettaa, että heillä on hyvät edellytykset vastata kovaankin kritiikkiin. Tässä tapauksessa kielteisimpään julkisuuteen joutuneet edustajat ja puolueen puheenjohtaja saivat vastata epäilyihin samassa yhteydessä. Heidän voi katsoa puhuneen kaikkien kuvissa esiintyneiden puolesta.

Pikkujoulujuhlien jatkoilta otetussa kuvassa olleita kansanedustajia ei haastateltu Iltalehden jutussa. He eivät kuitenkaan kiellä kuvan aitoutta. Julkisen sanan neuvosto ei pidä heihin kohdistunutta julkisuutta erittäin kielteisenä ja siksi heidän kuulemisensa ei ollut välttämätöntä samassa yhteydessä. Halutessaan edustajat olisivat voineet vaatia Iltalehteä julkaisemaan oman kannanottonsa jälkeenpäin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 
Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Hannele Haanpää-Holappa, Ulla Järvi, Marko Forss, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.