5342/SL/13

Vapauttava

Lehti raportoi kunnanjohtajan ajautuneen vaikeuksiin poliittisten päättäjien kanssa. Uutisanalyysissa tuotiin esiin seikkoja, joiden vuoksi kunnanjohtaja joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen pari päivää ennen merkittävää valtuuston kokousta. Hän olisi kuitenkin ehtinyt vaatia oman kannanottonsa julkaisemista ennen kokousta.

Kantelu 7.11.2013

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansassa 26.10.2013 julkaistuun juttuun “Kuntaliitos raastaa Laviaa”. Kantelija on Lavian kunnanjohtaja, joka kokee jutun sävyltään ja sisällöltään syyttävänä, loukkaavana ja hänen mainettaan mustaavana. Jutussa on asiavirheitä ja useita kantelijaan kohdistuvia voimakkaan negatiivissävyisiä toteamia tai väittämiä, jotka eivät perustu tosiasioihin.

Lehti on kantelun mukaan pyrkinyt antamaan kuvan, jonka mukaan jutussa olisi käytetty yleisesti kuntalaisten mielipiteitä, vaikka lähteenä ovat olleet kunnanjohtajaa arvostelleet yksittäiset luottamushenkilöt. Journalistin ohjeiden mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti kiistanalaisissa asioissa, koska lähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Tämä kohta on sivuutettu, vaikka toimittajan on kantelun mukaan täytynyt ymmärtää, että lähteillä on ollut valtuuston kokoukseen liittyviä tarkoituksia. Lähteitä ei myöskään ole mitenkään avattu lukijoille, vaikka Journalistin ohjeiden kohta 14 niin edellyttääkin.

“Kuherruskuukausi kunnanjohtajan ja kuntalaisten välillä alkaa olla totaalisesti ohi”, on kantelun mukaan perusteeton väittämä. Se eskaloi muuhun jutun sisältöön yhdistettynä perusteetonta epäluottamuksen syntymistä kantelijan ja kuntalaisten välille. Toinen perusteeton väittämä koskee kantelijan osuutta Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen oppisopimuskoulutuksen epäselvyyksissä. Väite, etteivät kantelijaa vuonna 2009 Lavian kunnanjohtajaksi valinneet olisi tienneet niistä, on perätön. Kantelijan toimista on tehty erityistilintarkastus, jossa ei löytynyt mitään rikollista, tahallista tai tuottamuksellista tekoa. Lehtijutun viittauksesta “moisen summan saaminen takaisin olisi ollut hyvin epätodennäköistä” saa kantelijan mielestä käsityksen, että häneltä olisi pitänyt periä jotakin. Oppisopimusasiat eivät vaikuttaneet myöskään kantelijan lähtöön Paimiosta, vaikka jutussa niin väitetäänkin.

Kantelija kokee, että myös seuraava jutun väittämä kohdistuu häneen: “Opetusministeriön ohjeistus oli sen verran epäselvä, että jotkut näppärät keksivät porsaanreiän saadakseen rahoitusta”. Todellisuudessa porsaanreikää hyödynsi ulkoistuksen kautta yhteistyökumppaniksi valittu yritys.

Valtio myönsi kunnalle vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 990 000 euroa harkinnanvaraista avustusta.
Jutussa todetaan, että “Kuntalaisia on alkanut mietityttää, onko kaikki saatu oikein perustein. – – Kunnan alijäämä ja velka sen kuin kasvaa”. Kantelija kokee tämän epäsuorana syytöksenä epärehellisestä, vilpillisestä tai muuten arveluttavasta toiminnastaan ministeriön suuntaan ja että hän olisi syyllinen kunnan huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Lavia oli kantelijan mukaan kriisikunta jo hänen tullessaan kunnanjohtajaksi kesällä 2009. Ensimmäiset ylijäämäiset tilinpäätökset kymmeneen vuoteen Lavia teki 2010 ja 2011.

Kantelijan avopuoliso toimii Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitusjohtajana. Kunta ostaa kirjanpitopalveluita tältä yritykseltä, jonka osakas se myös on. Kirjanpidon hoitamiseksi on kantelijan mukaan asianmukaiset kunnanhallituksen päätökset, joissa ei ole jääviysongelmia tai muuta kyseenalaista. Kantelija kokeekin, että perheen koplaamisella mukaan juttuun on tavoiteltu erityisen laaja-alaista mustamaalaamista ja ajojahtia.

Erityisen raskauttavana kantelija pitää sitä, että toimitus ei missään vaiheessa ollut yhteydessä häneen. Kantelijan mielestä hän joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta hänelle ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta tulla kuulluksi samassa yhteydessä. Tälle laiminlyönnille ei kantelijan mielestä ole hyväksyttävää syytä.

Kantelijan lisäselvitys virheiden korjauspyynnöstä ja oman kannanoton vaatimisesta:
Juttu ilmestyi lauantaina 26.10.2013. Kantelija kertoo viettävänsä lähes kaikki viikonloppunsa Turussa, kuten myös viikonlopun 26.–27.10.2013. Hän sai lehden luettavakseen vasta maanantaina 28.10.2013. Samana maanantai-iltana oli Lavian kunnanvaltuuston kokous, jossa esitettiin valtuustoaloite tilapäisen valiokunnan perustamiseksi kantelijan erottamiseksi luottamuspulan vuoksi. Kantelija katsoo, että artikkelin julkaisuajankohta oli valittu tarkoitushakuisesti siten, että se tuottaisi mahdollisimman paljon vahinkoa kääntämällä valtuutettuja allekirjoittamaan erottamistani koskevan valtuustoaloitteen.

Kantelijan mukaan olisi ollut tuloksetonta ja puolustautumisen kannalta tehotonta pyytää Satakunnan Kansaa oikaisemaan olennaiset virheet ko. artikkelissa, koska virheet olisi korjattu vasta aikaisintaan seuraavana päivänä eli tiistaina. Samasta syystä kantelija ei ole myöskään vaatinut oman kannanoton eli vastineen julkaisemista. Jutun aiheuttama merkittävin vahinko tapahtui jo valtuuston kokouksessa maanantai-iltana 28.10.2013, jolloin valtuustoaloite kantelijan erottamiseksi tehtiin. Virheiden korjauksen ja oman kannanoton merkitys olisi ollut kantelijan mukaan marginaalinen verrattuna siihen todennäköiseen vahinkoon, jonka artikkeli oli hänelle jo aiheuttanut.

Satakunnan Kansan vastaus 27.11. ja 13.12.2013

Päätoimittaja Olli-Pekka Behm vastaa, että Lavia on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa oleva kriisikunta. Siitä saattaa tulla Suomen ensimmäinen kunta, joka liitetään pakolla suurempaan.
Valtiovarainministeriön arviointiryhmä esitti lokakuussa, että Lavia pakkoliitettäisiin vuoden 2015 alusta Poriin tai toissijaisesti Kankaanpäähän. Myös vapaaehtoinen liitos on mahdollinen.
Kuntaliitoksen toivotusta suunnasta on hyvin erilaisia näkemyksiä.  Tätä taustaa vasten ei Behmin mielestä ole ihme, että Lavian kuntapäättäjillä on ollut tavanomaista enemmän ristivetoa.

Satakunnan Kansa katsoi tarpeelliseksi selvittää lukijoille kunnan ja sen luottamushenkilöiden päätöksentekoilmastoa. Lehti haastatteli tätä varten lukuisia eri lähteitä Laviassa. Haastatteluissa nousi päätoimittajan vastauksen mukaan selkeästi esille tyytymättömyys Lavian kunnanjohtajaan ja hänen edesottamuksiinsa. Tämä myös valikoitui näkökulmaksi 26.10.2013 julkaistussa jutussa. Tyytymättömyydestä todisti myös se, että 12.11.2013 Lavian kunnanvaltuusto päätti perustaa valiokunnan, joka ryhtyi selvittämään kunnanjohtajan erottamista tai siirtämistä muihin tehtäviin.

Uutisointi Lavian kunnasta on ollut päätoimittajan vastauksen mukaan viime aikoina talouspainotteista.  Vuosien varrella lehti on tehnyt useita juttuja ja henkilökuvia, joissa kunnanjohtaja on esiintynyt liki poikkeuksetta myönteisessä valossa. Nyt käsissä oli aineksia toisenlaiseen näkökulmaan.

Ongelmakunnan johtaja on Behmin mukaan mitä julkisin henkilö, jonka pitää kestää julkisuudessa kovaakin kritiikkiä. Kunnanjohtajan toimintatavat ovat ärsyttäneet osaa valtuutetuista. Pakkoliitosuhan alaisen kunnan johtaja on vääjäämättä ohittanut kuherruskuukautensa kuntalaisten kanssa. Kunnan vaikea tilanne henkilöityy päätoimittajan mukaan sen johtajiin – olivat he tehneet miten hyvää työtä tahansa.

Kaikki lavialaiset eivät ole Behmin mukaan olleet tietoisia aiemmista värikkäistä vaiheista Paimion aikuiskoulutuskeskuksessa, minkä seurauksena Paimion valtuusto ei myöntänyt kantelijalle vastuuvapautta 2008. Sitäkään ei tässä taloustilanteessa pidä ihmetellä, että Laviassa kysellään valtion harkinnanvaraisten rahojen käytön tai kunnan kirjanpidon sukulaiskytkentöjen perään. SK ei ole Behmin mukaan halunnut loukata ketään vaan kertoa tosiasioita. Faktoja tarkistettiin esimerkiksi Paimion valtuustolistoilta sekä jutussa haastatellulta Paimion hallintojohtajalta. Tosiasia on myös se, että Heinosen puoliso on kirjanpitoyhtiön toimitusjohtaja.

Jos uutisessa on virhe tai uutisessa esillä oleva henkilö on joistakin asioista eri mieltä, niin tavallisesti hän ottaa lehteen yhteyttä. Tällöin virheet oikaistaan tai henkilö saa muutoin palstatilaa näkemyksilleen. Päätoimittaja Behm pitää erittäin epätodennäköisenä, että kantelija ei olisi saanut tietoonsa uutisen sisältöä jo julkaisupäivänä eli kaksi päivää ennen erittäin kuumaksi ennakoitua valtuuston istuntoa. Heinosella olisi päätoimittajan mukaan ollut aikaa reagoida uutiseen. Paikallisesti poikkeuksellisen kiinnostavaan aiheeseen liittyvät lisänäkökulmat olisivat varmasti saaneet palstatilaa SK:n sivuilla. Heinonen ei ole ollut uutisen vuoksi missään vaiheessa lehteen yhteydessä eikä ole vaatinut oikaisua tai vastinetta.

Satakunnan Kansalta tiedusteltiin vielä erikseen, mikä tässäkin tapauksessa käytetty uutisanalyysi on juttutyypiltään.

Päätoimittaja Olli-Pekka Behmin mukaan uutisanalyysi on Alma Mediassa kehitetty juttutyyppi, jossa korostuu toimittajan oma arvio uutisaiheesta. Perusuutisesta poiketen uutisanalyysiin sisältyy tulkintaa ajankohtaisesta tilanteesta ja mahdollisista seurauksista. Tällöin on selvää, että jutussa on läsnä myös toimittajan oma ääni, vaikka kyse ei ole missään nimessä pakinasta tai kolumnista.

Ratkaisu

Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu (JO 10). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu (JO 14). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22).

Satakunnan Kansan uutisanalyysi kertoi, että kunnanjohtaja oli menettänyt luottamustaan sekä kuntalaisten että poliitikkojen keskuudessa. Juttu julkaistiin lauantaina, vain pari päivää ennen valtuuston kokousta, jossa oli määrä tehdä aloite kunnanjohtajan erottamiseksi. Hän ei saanut vastata esiin tuotuihin väitteisiin samassa yhteydessä, mutta ei myöskään vaatinut oman kannanottonsa julkaisemista jälkeenpäin.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kunnanjohtajan pitää asemansa vuoksi kestää kovaakin kritiikkiä, joka voi kohdistua paitsi hänen virkatoimiinsa niin myös hänen henkilöönsä. Kolumnisti, pakinoitsija tai muu mielipidekirjoittaja voi arvostella kunnan johtavaa virkamiestä ilman samanaikaisen kuulemisen velvoitetta ja tietyissä tapauksissa jopa anonyymisti.

Julkisen sanan neuvoston mielestä kantelija joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun jutussa annettiin ymmärtää vuosien takaisten miljoonaepäselvyyksien aiemmassa työpaikassa johtuvan kantelijasta. Myös nykyisen työnantajan harkinnanvaraisten avustusten hakuperusteet asetettiin kyseenalaisiksi viitaten nimettömään lähteeseen, jonka luotettavuutta ei avattu lukijoille. Väitteiden vuoksi kantelijaa olisi ollut perusteltua kuulla samanaikaisesti. Koska näin ei tehty, kantelijalle syntyi oikeus omaan kannanottoon. Hän ei sitä kuitenkaan vaatinut, vaikka hänellä olisi ollut siihen mahdollisuus kahdessa ennen kokousta julkaistussa lehden numerossa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jyrki Huotari, Hannele Haanpää-Holappa, Ulla Järvi, Marko Forss, Riitta Kalliokoski, Lauri Karppi, Pasi Kivioja, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Hannu Helineva, Seppo Määttänen ja Heikki Vento.