4919/SL/12

Vapauttava

Lehti perusti juttunsa televisio-ohjelman tietoihin. Kritiikin kohteeksi joutuneen teatterin edustajaa kuultiin asiassa jälkikäteen. Lehti julkaisi myös teatterin johtajan näkemyksen.

Kantelu 8.6.2012

Lehti julkaisi 1.6.2012 jutun ” Ruotsalainen teatteri tekee tappiota ACEn takia” (Svenska Teatern gör förlust på grund av ACE). Juttu perustui edellisenä iltana Ylen kanavalla esitettyyn Spotlight-ohjelmaan. Kantelija on teatterin johtaja. Hänen mukaansa lehden toimitus tulkitsi Ylen juttua omalla tavallaan ja laiminlöi samanaikaisen kuulemisen velvoitteen.

Artikkelin julkaisemisen jälkeen teatterin takuuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja teatterin hallintojohtaja ottivat yhteyttä toimittajaan ja pyysivät oikaisemaan tiedot, jotka perustuivat väärään tulkintaan Spotlight-ohjelmasta. Toimittaja lupasi oikaista tiedot, mutta seuraavana päivänä lehti julkaisi jutun, jonka otsikko kuului ”Ruotsalainen teatteri torjuu kritiikin” (Svenska Teatern tillbakavisar kritik). Teksti julkaistiin lehden takaosassa.

Kantelijan mukaan Spotlightissa tulkittiin teatterin taloudellista tulosta puutteellisesti. Hufvudstadsbladetin toimittajien olisi hänen mielestään pitänyt ennen oman juttunsa julkaisemista ottaa yhteyttä johonkuhun teatterin johdon edustajaan ja antaa näiden kommentoida tv-ohjelman väitteitä. Ohjelmassa kukaan teatterin edustaja ei vahvistanut sellaista väitettä, jonka lehti julkaisi juttunsa otsikossa. Uutisointi on kantelijan mukaan vahingoittanut teatterin mainetta.    

Hufvudstadsbladetin vastaus 30.6.2012

Päätoimittaja Jens Bergin mukaan Hufvudstadsbladetin toimittajat referoivat lyhyesti Ylen ohjelmaa seuraavan päivän lehteen. Ohjelmasta kävi ilmi, että Ruotsalaisen teatterin oma vientiyritys Ace-Production oli tehnyt tappiota. Yritys nauttii merkittävää valtiontukea. Lehden jutussa kerrottiin, että se perustui Ylen ohjelmaan ja siinä toistettiin ohjelman väitteitä.

Jutun julkaisemisen jälkeen teatterin edustajat esittivät toimittajalle toivomuksen, että lehti julkaisisi oikaisun. He eivät kuitenkaan kertoneet täsmällisesti, mitä tietoja Spotlight-ohjelmassa olisi tulkittu väärin. Sen sijaan heidän pääväitteensä oli, että teatterin tytäryhtiön tuloksella ei ollut vaikutusta teatteriin. Tämän jälkeen lehden päätoimittaja ja kulttuuriosaston päällikkö katsoivat, että oli journalistisesti paras ratkaisu julkaista 2.6.2012 uusi juttu, jossa teatterin edustaja sai esittää oman näkemyksensä ja torjua Spotlightissa esitetyn kritiikin. Samalla hänellä oli mahdollisuus kertoa, millä erilaisilla tavoilla teatterikonsernin tilinpäätöstä voidaan tulkita. Uusi juttu lähetettiin etukäteen tarkistettavaksi, ja teatterin edustajat hyväksyivät tekstin.

Uudessa jutussa julkaistiin myös lukuja konsernin tilinpäätöksestä. Niistä selvisi, että koko konserni oli miinuksella, kuten Spotlight-ohjelmassakin oli kerrottu. Hufvudstadsbladetin toimittaja oli saanut tasekirjan Spotlightin toimituksesta.

Lisäksi lehti julkaisi 8.6.2012 kantelijan mielipidekirjoituksen (insändare) ”Spotlightin ohjelma Ruotsalaisesta teatterista yksipuolinen ja hampaaton” (Spotlights program om Svenska Teatern ensidigt och tandlöst), jossa hän sai esittää näkemyksensä Hufvudstadsbladetissa ja Spotlight-ohjelmassa esitetyistä tiedoista. Kirjoituksessaan kantelija myös esittää kiitoksensa 2.6.2012 julkaistusta selventävästä artikkelista.   

Ratkaisu

Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate (JO 15). Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut (JO 20). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (JO 21). Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa (JO 22). Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon (JO 24).

Lehdessä kerrottiin Ruotsalaisen teatterin vientiproduktioista vastaavan tytäryhtiön Ace-Productionin vaikuttaneen negatiivisesti teatterikonsernin talouteen. Juttu perustui Ylen julkaisemille tiedoille. Teatterin tuloksen todettiin olleen viime vuosina miinuksella, ja teatterin hallituksen entinen jäsen kertoi jutussa sellaisestakin teoriasta, että tytäryhtiö olisi perustettu peittelemään joidenkin produktioiden tappioita. Artikkelissa viitattiin myös teatterin hallituksen puheenjohtajan ja teatterin johtajan näkemyksiin asiasta. Ace-Productionin tuloksen kerrottiin nousseen voitolliseksi vuonna 2011.

Ruotsalainen teatteri on arvostettu taidelaitos, joka saa tytäryhtiöineen huomattavaa taloudellista tukea sekä Helsingin kaupungilta että valtiolta. On luontevaa, että tiedotusvälineet arvioivat sen tilinpäätöstä ja taloudenpitoa kriittisesti. Kantelija ei yksilöinyt neuvostolle, mitä olennaisia virheitä Hufvudstadsbladetin juttu olisi sisältänyt. Hän arvosteli jutun otsikointia siitä, että kukaan Ruotsalaisen teatterin edustaja ei ollut vahvistanut otsikon väitettä.

Lehdellä ei neuvoston mielestä ollut velvollisuutta julkaista jutun perusteella oikaisua. Sen sijaan artikkelissa esitetty väite mahdollisesta tappioiden peittelystä oli vakava.  Siksi oli kohtuullista, että Hufvudstadsbladet antoi teatterin edustajalle palstatilaa jälkikäteen. Hänen mukaansa väite peittelystä oli ”täysin omituinen” (fullständigt bisarr). Samassa jutussa toimitus esitti tilinpäätöksen lukuja vuosilta 2009 ja 2010. Ne tukivat lehden väitteitä Ace-Productionin negatiivisen tuloksen vaikutuksesta koko teatterin tulokseen. Kantelija itse sai lehdessä vielä julki kirjoituksensa, jossa hän otti perusteellisesti kantaa Hufvudstadsbladetin ja Spotlightin väitteisiin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Hufvudstadsbladet ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Risto Uimonen (pj), Jukka Ahlberg, Ulla Ahlmén-Laiho, Ollijuhani Auvinen, Kalle Heiskanen, Timo Huovinen, Riikka Kaihovaara, Lauri Karppi, Juha Keskinen, Heli Kärkkäinen, Riitta Ollila, Riitta Pollari, Jaakko Ujainen ja Heikki Vento