Kantelu 9.6.2026
Kantelu kohdistuu Kangasniemen Kunnallislehden painetussa lehdessään julkaisemaan, useita juttuja käsittävään kokonaisuuteen:
• 27.3.2025: Vanha valtuusto hyväksyi kaavoitussuunnitelman
• 3.4.2025: Kaavoitussuunnitelmaan ei kajottu eikä olisi voitukaan
• 28.5.2025: Valtuustossa saa aina tehdä esityksen ja kannattaa sitä
Kantelija on kangasniemeläinen kunnanvaltuutettu.
Kantelun mukaan Kangasniemen kunnanvaltuuston kokouksessa tehtiin (24.3.2025) tiedoksi annettavan asian kohdalla sisällöllinen muutosesitys, vaikka asia oli saanut lainvoiman tammikuussa 2025. Kantelun mukaan esitys oli perusteeton ja sen kannattaminen olisi johtanut virheelliseen menettelyyn. Esitys merkittiin kuitenkin pöytäkirjaan.
Kantelija kertoo ottaneensa asian huomattuaan puhelimitse yhteyttä kunnallislehteen (26.3.2025), jonka tiesi uutisoivan kokouksesta. Pöytäkirjamerkinnästä saattoi kantelijan mukaan saada käsityksen, että asia olisi ollut valtuuston päätettävissä. Kantelija sanoo pyrkineensä varmistamaan päätoimittajalta, että tämä oli tulkinnut merkinnän oikein eli siten, että kyseessä oli nimenomaan tiedoksi saatettava asia, ei päätösasia. Kantelun mukaan päätoimittaja ei ollut tätä ymmärtänyt.
Kantelun mukaan päätoimittaja ilmoitti kuitenkin puhelimessa, ettei aikonut muuttaa uutisointia, vaikka kantelijan arvion mukaan tämä olisi ollut mahdollista, koska lehti ei vielä ollut painossa. Tämän jälkeen kantelija kertoo lähettäneensä päätoimittajalle vielä Whatsapp-viestin samasta aiheesta.
Seuraavana päivänä (27.3.2025) lehden etusivun otsikossa kerrottiin, että ”valtuusto hyväksyi kaavoitussuunnitelman”. Jutun mukaan yksi valtuutetuista oli tehnyt asiassa esityksen, jota ei kannatettu. Kantelijan tulkinnan mukaan muotoilu saattoi antaa lukijalle kuvan, että valtuusto oli päättänyt asiasta ja että koko muu valtuusto oli kannattanut sitä. Kantelija huomauttaa, että uutisen aihe eli tuulivoimakaavoitus jakaa vahvasti mielipiteitä, joten sillä oli erityistä painoarvoa kunnallisvaalien alla.
Kantelija toteaa tienneensä, että mahdollinen oikaisu asiasta julkaistaisiin vasta viikon kuluttua seuraavassa lehdessä. Siksi hän päätti kertoa Facebook-sivullaan tapahtuneesta ja mainita, ettei lehti ollut nähnyt tarpeelliseksi ottaa huomioon kantelijan antamaa tietoa. Kantelija sanoo todenneensa julkaisussaan myös, että Kangasniemen Kunnallislehden uutinen voisi pahimmillaan vaikuttaa vaalien tulokseen, sillä kyseessä oli alueen ainoa paikallislehti ja lehden etusivu oli kaikkien nähtävillä viikon ajan ennakkoäänestyksen alkaessa.
Päätoimittaja lähetti kantelijalle myöhään samana iltana kantelijalle viestin, jonka kantelija koki sävyltään painostavaksi. Viestissä päätoimittaja väitti kantelijan vihjanneen Facebook-kirjoituksessaan, että päätoimittaja olisi pyrkinyt vaikuttamaan vaaleihin. Lisäksi hän vaati kantelijaa lähettämään lehdelle yksilöidyn oikaisupyynnön, jollaisen kantelija toimitti lehdelle. Samoin teki myös toinen kuntalainen, joka niin ikään koki uutisen harhaanjohtavaksi.
Kaiken kaikkiaan kantelija sanoo kokeneensa päätoimittajan viestinnän painostavaksi, eikä hän siksi omien sanojensa mukaan halunnut kirjoittaa lehteen vastinetta. Kantelija myös katsoi, että oli lehden vastuulla korjata asiavirhe ja ettei kyseessä ollut mielipideasia. Kantelija toteaa olleensa myös huolissaan siitä, miten päätoimittaja suhtautuisi mahdollisen vastineen sisältöön.
Seuraavassa lehdessä (3.4.2025) julkaistiin uusi juttu, josta ei kantelun mukaan käynyt ilmi, mitä virheellistä tietoa sillä korjattiin. Edellä mainittu kuntalainen pyysi lehteä tekemään uuden oikaisun, josta asia ilmenisi selvästi. Oikaisu julkaistiin kaksi viikkoa alkuperäisen jutun julkaisun jälkeen (10.4.2025).
Puolitoista kuukautta myöhemmin (28.5.2025) lehdessä julkaistiin uutisanalyysi, joka käsitteli lehden alkuperäistä uutista ja kantelijan somekirjoitusta. Uutisanalyysin otsikkona oli: ”Valtuustossa saa aina tehdä esityksen ja kannattaa sitä.” Kantelija huomauttaa, että aiemmissa lehdelle lähetetyissä oikaisupyynnöissä oli pyritty nimenomaan kumoamaan tämä virheellinen käsitys. Koska kyseessä oli lainvoimainen asia, esitys ja sen kannattaminen eivät olisi kantelun mukaan voineet johtaa lailliseen päätökseen.
Kantelija katsoo joutuneensa uutisanalyysissa erittäin huonoon valoon ilman, että hänelle olisi tarjottu mahdollisuutta tulla kuulluksi. Uutisanalyysissa vihjattiin kantelijan tulkinnan mukaan, että hän olisi painostanut toimitusta ja vaatinut ennakko-oikaisua. Julkisen sanan neuvostolle on toimitettu kantelun liitteenä kantelijan ja päätoimittajan välistä viestinvaihtoa, josta voidaan kantelijan mukaan todeta, ettei hän ollut toiminut päätoimittajan kertomalla tavalla.
Uutisanalyysissa vihjattiin kantelijan mukaan myös, että hän olisi levittänyt somejulkaisussaan mis- ja disinformaatiota. Lisäksi siinä sanottiin, että ”hyvän oikaisun voi pilata tarkistamalla”. Kantelijan mielestä näin jäi epäselväksi, pyrkikö lehti kumoamaan tällä aiemmin tekemänsä oikaisut. Edellä mainittu kuntalainen teki myös uutisanalyysista oikaisupyynnön, mutta lehti ei reagoinut pyyntöön eikä julkaissut uutta oikaisua.
Kantelija katsoo, että Kangasniemen Kunnallislehden uutisointi rikkoi ainakin Journalistin ohjeita 4, 7, 9, 11, 21 ja 35.
Journalistin ohje 4 edellyttää, ettei journalisti saa käyttää asemaansa väärin. Kantelun mukaan päätoimittaja tulkitsi kantelijan viestintää virheellisesti siten, että kantelija olisi syyttänyt päätoimittajaa henkilökohtaisesti vaalivaikuttamisesta. Lisäksi päätoimittaja käytti kantelijan mielestä uutisanalyysia hänen julkiseen kyseenalaistamiseensa, mistä syntyi kantelun mukaan vaikutelma henkilökohtaisesta motiivista.
Journalistin ohje 7 edellyttää, että journalistin on pyrittävä totuudenmukaisuuteen, ja ohje 9, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Kantelun mukaan päätoimittaja sai tiedon harhaanjohtavasta pöytäkirjamerkinnästä ennen uutisen julkaisemista, mutta ei ottanut sitä huomioon. Uutisanalyysissä esitettiin, että valtuustossa voi aina tehdä esityksiä ja kannattaa niitä, mikä ei kantelun mukaan ole yksiselitteisesti totta.
Journalistin ohjeen 35 mukaan olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon. Tätä ei kantelun mukaan noudatettu, sillä ensimmäinen oikaisu julkaistiin viiveellä, eikä viimeisimpään oikaisupyyntöön reagoitu kantelun mukaan lainkaan.
Journalistin ohje 11 edellyttää, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Päätoimittaja väitti kantelijan “niputtaneen samaan epäilyt tahallisesta vaikuttamisesta”. Tämä oli kantelun mukaan toimituksen oma tulkinta eikä sellaista ilmennyt kantelijan julkaisusta. Lisäksi päätoimittaja arvioi uutisanalyysissaan esityksen tehneen valtuutetun toimintaa loogiseksi ja ryhdikkääksi, vaikka esitys olisi kantelun mukaan johtanut virheelliseen menettelyyn.
Journalistin ohjeessa 21 todetaan, että jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Kantelija joutuneensa uutisanalyysissa erittäin kielteiseen valoon ilman, että hänelle annettiin mahdollisuutta tulla kuulluksi.
Päätoimittajan vastaus 22.2.2026
Kangasniemen Kunnallislehden päätoimittaja Tero-Mikko Talaslahti toteaa vastauksessaan, että kantelussa ensimmäisenä mainittu juttu (27.3.2025) koski valtuustouutista. Päätoimittajan mukaan kantelija, joka on kunnanvaltuutettu, soitti toimitukseen valtuuston maanantaiseen kokoukseen liittyvässä asiassa keskiviikkoaamuna (26.3.2025). Kahdeksan minuuttia kestäneen puhelun aikana kävi päätoimittajan mukaan selväksi, että kantelijalla oli huoli ja halu vaikuttaa vielä julkaisemattoman jutun sisältöön lähestyvien kuntavaalien vuoksi. Kantelijan esittämät näkökohdat olivat kuitenkin päätoimittajan arvion mukaan kiistanlaisia, eikä niitä ehditty selvittää ja varmistaa, sillä lehti meni kiinni samana päivänä alle puolentoista tunnin päästä puhelusta. Päätoimittaja toteaa, ettei kiire voi olla syy tarkistamattoman tiedon julkaisemiseen.
Päätoimittaja vetoaa vastauksessaan Journalistin ohjeeseen 12, jonka mukaan kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin on erityisen tärkeää silloin, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Tässä tapauksessa kantelija oli kuntavaaleissa ehdokkaana ollut kunnanvaltuutettu, joka päätoimittajan arvion mukaan halusi vaikuttaa siihen, miten toisen kuntavaaliehdokkaan ja kunnanvaltuutetun toimintaa jutussa kuvattiin. Oikaisun julkaiseminen pyydetyssä muodossa olisi päätoimittajan mukaan sisältänyt paikkansapitämättömän tiedon pöytäkirjan kirjauksen virheellisyydestä.
Päätoimittaja kertoo soittaneensa kantelijalle uudelleen lehden ilmestyttyä (27.3.2025) ja tarjonneensa tälle uudelleen mahdollisuutta mielipidekirjoitukseen, koska oikeusvaatimusta ei ollut esitetty ja perustelut jutun muuttamisvaatimukseen olivat päätoimittajan mielestä epäselviä. Nämä liittyivät hänen tulkintansa mukaan siihen, mitä kantelijan mielestä kokouksessa olisi pitänyt tapahtua ja mitä ei olisi pitänyt tapahtua. Jutussa kuitenkin kuvattiin päätoimittajan mukaan sitä, mitä kokouksessa oli tapahtunut.
Päätoimittajan mukaan jutun sisältämät virheet korjattiin heti, kun niistä oli saatu tieto ja tämä oli varmistettu. Kokousuutista täydennettiin painetussa lehdessä julkaisussa seurantajutussa (3.4.2025) toimituksen itse hankkimalla lisätiedolla. Juttu sisälsi päätoimittajan mukaan sekä uutta tietoa että aiempaan juttuun liittyvän täsmennyksen. Päätoimittajan mielestä näiden erotteleminen erilliseksi jutuksi ja oikaisuksi ei olisi ollut lukijan kannalta mielekästä, koska kumpikin liittyi samaan asiaan.
Hankittua lisätietoa hyödynnettiin myös verkossa heti: verkossa julkaistu juttu (27.3.2025) poikkesi päätoimittajan mukaan painetussa lehdessä olleesta jutusta siten, että siinä otettiin huomioon uudet tiedot. Lisäksi kyseistä verkkojuttua korjattiin kahdesti (29.3. ja 30.3.2025), mistä ilmoitettiin jutussa. Päätoimittajan mukaan virheitä korjattiin heti, kun niistä oli tullut tieto toimitukseen.
Kantelija toimitti päätoimittajan pyynnöstä yksilöidyn oikaisuvaatimuksensa vasta muutamaa päivää myöhemmin (29.32025). Oikaisuvaatimuksessa ei päätoimittajan mukaan enää mainittu ”virheellistä kirjausta” ja sen sisältö poikkesi muutenkin kantelijan aiemmin esittämistä vaatimuksista jutun muuttamiseksi. Oikaisuvaatimuksessaan kantelija huomautti, että kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma olivat kunnanhallituksen päätösasioita ja että kunnanhallitus oli tuonut nämä kunnanvaltuustolle vain tiedoksi saatettavana asiana. Valtuusto puolestaan merkitsi asian tiedoksi, eikä sillä ollut toimivaltaa muuttaa tai hyväksyä sisältöä. Valtuustossa tehty muutosesitys ei siten ollut kantelijan oikaisuvaatimuksen mukaan käsiteltävissä valtuustossa päätöksenä, koska kyseessä ei ollut päätösasia.
Päätoimittajan mukaan alkuperäisestä jutusta (27.3.2025) puuttui maininta, että käsittelyssä oli tiedoksi saatettava asia. Tämä korjattiin viikkoa myöhemmin (3.4.2025) julkaistussa jatkojutussa. Päätoimittajan mukaan asialla ei ollut vaikutusta käsittelyyn, sillä valtuustolle tiedoksi tuotavat asiat ovat hänen mukaansa myös valtuuston esityslista-asioita, joiden käsittelyssä on samat menettelytavat kuin silloin, kun valtuustolle on tehty sisällöllinen päätösehdotus. Päätoimittaja toteaa, että myös silloin kun hallituksen päätösehdotus on asian merkitseminen tiedoksi, asiasta on sallittava keskustelu ja muunlaisten päätösehdotusten tekeminen on mahdollista. Kokouksessa voidaan siten tehdä vastaehdotuksia ja äänestää asiasta.
Päätoimittaja huomauttaa kantelijan kuitanneen sähköpostissaan (30.3.2025), että hänen puolestaan asia oli loppuun käsitelty. Asiasta julkaistiin vielä toinen oikaisu (10.4.2025) kantelussa mainitun kuntalaisen aloitteesta. Myös hän piti oikaisua riittävänä päätoimittajalle lähettämiensä sähköpostiviestien (30.3.2025 ja 4.4.2025) perusteella.
Päätoimittajan mukaan ensimmäisen jutun otsikossa (Vanha valtuusto hyväksyi kaavoitussuunnitelman) käytettiin yleisluontoista ilmausta kaavoitussuunnitelma, mutta jutussa kerrottiin tarkemmin, että kyseessä oli ”kaavoituskatsaus 2024–2025 ja kaavoitusohjelma 2025”. Suunnitelmalla viitattiin päätoimittajan mukaan otsikossa dokumentin luonteeseen: kyseessä oli katsaus, jossa selostettiin lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet, mutta se ei ollut osa kaavoitusprosessia. Kaavoituskatsauksessa esitettiin myös tulevan vuoden kaavoitusohjelma ja kerrottiin vireillä olleista ja lähiaikoina vireille tulossa olleista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena oli tiedottaa kaikille kunnan asukkaille maankäytön suunnitelmista. Päätoimittaja huomauttaa, että maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kuntalaki korostavat kansalaisten tiedonsaannin merkitystä ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kaavoituskatsaus pyrki omalta osaltaan edistämään näitä päämääriä.
Päätoimittajan mielestä oli perusteltua kertoa lukijoille, että kunnanvaltuustossa tehtiin kunnanhallituksen pohjaesityksestä poikkeava esitys, jonka mukaan päätösehdotus tiedoksiannosta olisi hyväksytty muilta osin, mutta vuoden 2025 kaavoitusohjelmasta Huuhtimäen osayleiskaavaprosessi olisi keskeytetty. Esitys ei saanut kannatusta, joten ohjelman muuttamiseksi ei käynnistynyt prosessia.
Kantelussa mainittu 28.5.2025 julkaistu uutisanalyysi käsitteli päätoimittajan mukaan ennen vaaleja julkaistua uutista ja sen aiheuttamaa keskustelua hankitun lisätiedon valossa vanhan valtuustokauden viimeisen kokouksen ja uuden valtuuskauden ensimmäisen kokouksen välisenä ajankohtana. Päätoimittaja huomauttaa, että uutisanalyysi eli näkökulma sijoittuu juttutyyppinä tavallisen jutun ja kolumnin väliin. Tällaisessa tekstissä ote on hänen mukaansa persoonallisempi. Uutisanalyysissa pohditaan syitä, seurauksia ja selityksiä sekä pyritään taustoittamaan ja käsittelemään asioita ja näkökulmia, jotka eivät ole päässeet esille päiväkohtaisessa uutisoinnissa.
Päätoimittaja toteaa, että valtuusto on kunnan ylin päättävä elin ja valtuutetut merkittäviä vallankäyttäjiä, joten heidän toimintaansa on voitava tarkastella kriittisesti. Päätoimittajan mukaan uutisanalyysissa käsiteltiin myös sosiaalisen median mahdollistamaa uutta ilmiötä, jossa vallankäyttäjät hyödyntävät sosiaalisen median alustoja tavalla, jossa oikaisun ja mielipidekirjoituksen rajat saattavat hämärtyä. Uutisanalyysi käsitteli kunnanvaltuutettujen puheoikeuden rajoja tiedoksi annettavien pykälien kohdalla. Tähän aiemmin mainittu valtuustouutinen ja siihen liittyvät oikaisut eivät olleet vastanneet, joten asian seuraaminen loppuun saakka oli päätoimittajan mielestä perusteltua.
Kantelun mukaan uutisanalyysissä esitetty näkemys siitä, että valtuustossa voi aina tehdä esityksiä, oli virheellinen. Päätoimittaja toteaa, että asiasta on toisenlainenkin näkemys. Hänen mukaansa myös silloin, kun hallituksen päätösehdotus on asian merkitseminen tiedoksi, asiasta on sallittava keskustelu ja muunlaisten päätösehdotusten tekeminen on mahdollista. Kokouksessa voidaan siten päätoimittajan käsityksen mukaan tehdä vastaehdotuksia ja äänestää asiasta. Lainvoiman saaneen päätöksen muuttaminen on vaikeaa, mutta jotkut asiat ovat päätoimittajan mukaan luonteeltaan sellaisia, että niitä on syytä olosuhteiden muututtua arvioida uudelleen. Tällaiseen uudelleenarviointiin kunnanvaltuustossa ei ollut päätoimittajan tulkinnan mukaan kannatusta, mutta sellaista kuitenkin esitettiin.
Päätoimittajan mielestä sananvapauden ja demokratian näkökulmasta oli perusteltua tuoda uutisanalyysissä esiin, mikä merkitys valtuutettujen mahdollisimman laajalla puheoikeudella on. Kantelussa mainittua henkilökohtaista motiivia on päätoimittajan mukaan mahdotonta tunnistaa, vaikkakin kahden henkilön toimituksessa asiat usein henkilöityvät hänen mukaansa ajoittain virheellisesti. Päätoimittaja toteaa, että sosiaalisen median alustoilla arvostellaan jatkuvasti toimittajia ja journalistista mediaa kovasanaisestikin. Kritiikkiä ei ole hänen mukaansa tarkoituksenmukaista eikä edes mahdollista käsitellä lehdessä, mutta kunnanvaltuutetun esittämää, lehden toiminnan kyseenalaistavaa somejulkaisua oli, koska yleisöllä on oikeus tietää, miten vallankäyttäjät toimivat.
Uutisanalyysissä oli päätoimittajan mukaan kyse tavanomaisesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta arvioinnista, eikä siihen sisältynyt erityisen voimakasta kritiikkiä. Juttu käsitteli kantelijan somejulkaisussaan esiin nostamia asioita ja siinä tuotiin esiin toimituksen näkemykset, jotka poikkesivat kantelijan esittämistä. Somejulkaisu sai poikkeuksellisen laajaa julkisuutta, sillä sitä jaettiin myös useissa ryhmissä.
Päätoimittaja tulkitsee kantelijan esittäneen somejulkaisussaan, että lehden uutisointi olisi ollut sekä virheellistä että tarkoituksellista, koska kantelijan virheelliseksi väittämää tietoa pöytäkirjan kirjauksesta ei muutettu. Päätoimittajan mukaan kirjaus oli kuitenkin johtosäännön mukainen. Somejulkaisussaan kantelija oli myös arvioinut, että asialla voi olla vaikutusta vaalien tulokseen. Koska kantelija ei esittänyt näkemykselleen perusteluja, päätoimittajan mielestä sen kyseenalaistaminen oli perusteltua.
Päätoimittaja huomauttaa, että molemmat jutussa mainitut valtuutetut olivat tuoneet esille kriittisyytensä tuulivoimaa kohtaan, mutta heidän artikulointinsa selkeydessä oli päätoimittajan mielestä eroa. Ylen vaalikoneessa 2025 kantelija oli ollut jokseenkin eri mieltä siitä, pitäisikö kunnan aktiivisesti edistää tuulivoiman sijoittumista alueelleen. Toinen jutussa mainittu valtuutettu puolestaan oli vastannut olevansa asiasta täysin eri mieltä. Päätoimittajan käsityksen mukaan kantelijan oma poliittinen viiteryhmä eli vihreät kannattaa tuulivoimaa toisin kuin kantelija ilmeisesti tekee. Valtuutettujen välinen ero tuotiin päätoimittajan mukaan esiin uutisanalyysissa kuvaamalla toisen valtuutetun toimintaa loogiseksi ja ryhdikkääksi. Tämä ei ollut päätoimittajan mukaan kannanotto siihen, kumpi toimintamalli on parempi, vaan pyrkimyksenä oli hahmottaa näiden välistä eroa.
Päätoimittaja kiistää, että uutisanalyysissä olisi esitetty kantelijan painostaneen toimitusta. Kantelija oli kertonut vaikuttamisyrityksestä itse somejulkaisussaan. Jutussa siteeratussa Journalistin ohjeiden kohdassa mainitaan termit ”painostus ja houkuttelu”. Kantelijaa ei myöskään syytetty päätoimittajan mukaan uutisanalyysissa disinformaation levittämisestä, vaan disinformaatiota ja misinformaatiota käsiteltiin hänen mukaansa uutisanalyysin lopussa sosiaalisen median yleisinä piirteinä.
Kantelussa mainitun kuntalaisen ensimmäiseen uutisanalyysiä koskevaan oikaisuvaatimukseen vastattiin päätoimittajan mukaan samana päivänä sen jälkeen, kun kirjeenvaihto ja tarjous mielipidekirjoituksen julkaisemisesta ei ollut tuottanut muuta tulosta. Samoin kuin viimeiseen oikaisupyynnön täydennykseen vastattiin seuraavana päivänä siitä, kun se oli esitetty. Kuntalaiselle tarjottiin päätoimittajan mukaan toistuvasti myös mahdollisuutta mielipidekirjoitukseen hänen esittämisensä oikaisuvaatimusten yhteydessä, mutta kuntalainen kieltäytyi. Vastatessaan kuntalaisen oikeusvaatimuksiin päätoimittaja toteaa tuoneensa esille, että myös kantelijalla oli oikeus vastineeseen.
Päätoimittajan mukaan lehdelle ei lähetetty uutisanalyysiin liittyviä vastineita tai mielipidekirjoituksia, vaikka niihin tarjottiin mahdollisuutta. Kantelija on päätoimittajan mukaan lehden aktiivinen mielipidekirjoittaja, joka on saanut aina tilaa mielipiteilleen, myös kantelussa mainittujen juttujen jälkeen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kantelija halusi päätoimittajan mukaan poikkeuksellisesti pidättäytyä tarjotusta mahdollisuudesta mielipidekirjoitukseen tai vastineeseen.
Ratkaisu
JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hän ei esimerkiksi saa käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus tai oma kaupallinen yhteistyö, eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan hänen toimiessaan journalistisessa työssä.
JO 7: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 9: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, tälle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tullut toimituksen tietoon, ja niin, että se tavoittaa yleisön mahdollisimman kattavasti. Korjaus on julkaistava kaikissa julkaisukanavissa, joissa virheellinen juttu on julkaistu tai tuotu yleisön saataville. Korjauksen yhteydessä yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.
Kangasniemen Kunnallislehti uutisoi painetussa lehdessään, että kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kaavoitussuunnitelman, johon yksi valtuutetuista oli esittänyt muutosta. Myöhemmin lehti kuitenkin kertoi jatkojutussa ja erillisessä oikaisussa, että kyse oli jo lainvoiman saaneesta kaavoituskatsauksesta, joka oli annettu valtuustolle ainoastaan tiedoksi eikä tähän siten olisi voitu kajota. Vajaat kaksi kuukautta alkuperäisen jutun ilmestymisen jälkeen lehti palasi asiaan uutisanalyysissa, jossa se kertoi muun muassa, että tiedoksi annettavistakin asioista voidaan aina keskustella ja äänestää. Uutisanalyysissa päätoimittaja myös arvosteli valtuutettua, joka oli pyrkinyt oikomaan lehden uutisointia omalla Facebook-sivullaan.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ensimmäisessä aihetta käsitelleessä uutisessa oli olennainen asiavirhe. Siitä sai sellaisen käsityksen, että muutosesityksen kannattamisella olisi voinut olla tosiasiallista vaikutusta jo lainvoiman saaneeseen kunnanhallituksen päätökseen, vaikka kyse oli valtuustolle tiedoksi annetusta asiasta. Lehdellä oli kuitenkin lähtökohtaisesti perusteet luottaa kunnanvaltuuston pöytäkirjamerkintöihin, eikä sille kerrottuja lisätietoja ehditty tarkistaa ennen ensimmäisen jutun julkaisua painoaikataulun vuoksi.
Lehden seuraavalla viikolla julkaisemassa jatkojutussa ei eritelty riittävästi alkuperäisen jutun virheitä. Lehti kuitenkin julkaisi tämän lisäksi vielä erillisen oikaisun, tosin viiveellä ja vasta erään kuntalaisen tätä erikseen pyydettyä. Neuvosto katsoo, että näin virheet tulivat tässä vaiheessa painetun lehden osalta asianmukaisesti korjatuiksi.
Noin kaksi kuukautta myöhemmin lehti julkaisi kuitenkin vielä samasta aiheesta uutisanalyysiksi merkityn näkökulmakirjoituksen. Uutisanalyysista syntyi harhaanjohtava kuva valtuuston toimivallasta. Jutun perusteella syntyi mielikuva, että valtuustolla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus muuttaa lainvoimaista kunnanhallituksen päätöstä. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut. Samalla lehti tuli mitätöineeksi uutisanalyysissa omat aiemmat oikaisunsa.
Uutisanalyysissa myös vihjattiin valtuutetun painostaneen lehteä ja levittäneen dis- ja misinformaatiota. Valtuutettu joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että hänellä olisi ollut oikeus esittää asiasta oma näkemyksensä, vaikka kyseessä olikin kunnallispoliitikko, jonka tulee asemansa vuoksi sietää toimintansa kriittistä arviointia. Tässä tapauksessa jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Valtuutettu ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle omaa kannanottoaan julkaistavaksi.
Neuvosto katsoo, että päätoimittajalla oli oikeus vastata lehteensä kohdistuneeseen kritiikkiin ja ettei hän käyttänyt ammattiasemaansa väärin. Uutisanalyysin tyylilajin perusteella oli selvää, että kyse oli kirjoittajan näkemyksistä, eivätkä tosiasiat ja mielipiteet sekoittuneet toisiinsa Journalistin ohjeiden vastaisella tavalla. Virheistä huolimatta lehti oli pyrkinyt tarkistamaan tietonsa riittävän huolellisesti.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kangasniemen Kunnallislehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 35, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Saija Hakoniemi, Tommi Hatinen, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Elina Partio, Tuuli Tahkokorpi, Suvi Tanner, Mari Tuohiniemi ja Viljami Vaarala.