Tutkimus: Lääkärit toivovat medialta kohtuutta

Tutkimus: Lääkärit toivovat medialta kohtuutta

Tutkimusryhmämme kartoitti vuosina 1995-2011 Julkisen sanan neuvostoon tehdyt lääkärien työ- tai yksityiselämään liittyvät kantelut. Tarkemman selostuksen tuloksista voit lukea tästä.

Kriteerit täyttäviä tapauksia löytyi 26. Langettavien päätösten osuus vastasi yleistä langetusprosenttia. Valtaosa tapauksista liittyi sanoma- ja aikakauslehtiin, ja erityisesti paikallislehtien osuus oli korostunut.  Sisällöllisesti suurin ryhmä kanteluita käsitteli negatiivisen julkisuuden kohteeksi joutuneen vastineoikeutta ja kohtelua. Muita vahvasti esille nousseita teemoja olivat haastateltavan oikeudet, median vastuu potilaiden terveysvalinnoista sekä yksityisyyden suoja.

Haastateltavan oikeuksiin liittyen langettavaa päätöstä näytti puoltavan erityisesti se, jos haastateltavalle ei ollut tehty tarpeeksi hyvin selväksi asiayhteyttäa, jossa hänen lausumansa esitettäisiin. Kantelijalla saattoi toisaalta puutteellisen Journalistin ohjeiden tuntemuksen vuoksi olla perusteettomia odotuksia esimerkiksi veto-oikeudesta koko journalistisen tuotteen julkaisun tai näkökulman osalta. Vastineoikeuden ongelmatapauksissa kantelijan oma toiminta saattoi mutkistaa tilannetta: virheenkorjausta ei ollut pyydetty, vastinetta ei ollut tarjottu tai vastine oli julkaisukelvoton. Erityisesti lääkärin ammattiin liittyen hahmottui salassapitovelvollisuus ongelmalliseksi samanaikaisen kuulemisen suhteen.

Yksityisyyden suojan osalta neuvosto totesi, että esimerkiksi uutisoitaessa rikosepäilyistä ei ammatin julkistamisen ole perusteltua, jos epäilty teko ei millään tavalla liity henkilön ammatinharjoittamiseen. Kuolemantapauksista uutisoinnin osalta neuvoston linja vaihteli: välillä ammatin sai julkaista, välillä ei.

Media voi olla merkittävä mielipidevaikuttaja terveysasioissa. Neuvosto jakoi kantelijoiden huolen siitä, että vääristelevä ja sensaatiohakuinen uutisointi voi aiheuttaa potilaissa turhia pelkoja. Neuvosto kuitenkin linjasi, että yksittäisen journalistisen tuotteen ei voida edellyttää antavan täydellisen kattavaa kuvaa kiistanalaisesta aiheesta, ja muistutti, että kriittisyys ja vallitsevien käsitysten kyseenalaistaminen ovat asiajournalismin keskeisiä tehtäviä.

Lääkärit eivät siis ole yliedustettuina neuvoston kantelevien joukossa. Positiivista on myös se, että lääkäreitä koskettavat kantelut eivät johtaneet langettaviin päätöksiin muita kanteluita useammin. Toivomme tutkimuksemme lisäävän journalistien ja lääkärien ymmärrystä toistensa työstä, kasvattavan Journalistin ohjeiden tuntemusta lääkärien keskuudessa ja herättävän keskustelua.

7.11.2012

Ulla Ahlmén-LAiho

JSN:n yleisöjäsen, lääkäri

Kirjoittaja