Totuus on tärkeintä

Totuus on tärkeintä

Etikettisäännöt Suomen sanomalehtimiehille vuodelta 1957 alkavat seuraavasti:
”Oikeat uutiset luovat ja ylläpitävät lukijan luottamuksen sanomalehteä kohtaan. Väärä uutinen, samoin virheellinen, epätäydellinen, ajattelemattomasti kokoonpantu, kansan oikeustajua vastaamaton uutinen hävittää lukijan luottamuksen sanomalehteä kohtaan ja voi lisäksi aiheuttaa aiheetonta kärsimystä yksityiselle.”

Etikettisääntöjen alku muistui mieleen, kun luin tuoretta naapurimaan Journalistenia. Päätoimittaja Helena Giertta kommentoi kirjoituksessaan vuotuista Bonnierin Suuren journalistipalkinnon jakoa. Kaikissa palkintosarjoissa oli hänen mielestään punaisena lankana totuus.

Totuus ja kunnollinen lähdekritiikki ovatkin lukijalle tärkeämpiä kuin vaikkapa huolellisesti merkitty lainaus tai viittaus johonkin epämääräiseen tutkimukseen tai tiedotusvälineeseen toisella puolen maapalloa. Tässä vaiheessa tämän blogin lukija voi kerrata Etikettisääntöjen alkukappaleen sanat lukijan luottamuksesta.

Bonnierin journalistipalkinto annettiin muun muassa ruotsalaisesta Metrosta löytyvälle Viralgranskaren-sivustolle. Kolmen hengen porukka etsii verkosta uskomattomia tarinoita, tarkistaa ne ja kertoo lukijoilleen, oliko kyseessä valhe vai totuus. Kyseessä voi olla vaikkapa abortinvastustajien levittämä valokuva.

Viralgranskaren muistuttaa paljon suomalaista Faktabaaria, jonka EU:kin palkitsi. Baari aloitti EU-vaalien alla ja tarkisti verkossa vellovat hurjat huhut esimerkiksi EU:n vaatimuksista pestä pyykki 20 asteessa. Faktabaari jatkaa ja tarkistaa eduskuntavaalien aikaan poliitikkojen puheita. Mediankin on syytä olla varuillaan, ettei joudu naurunalaiseksi.

Bonnierin suuren journalistipalkinnon suomalaisia ehdokkaita haetaan parasta aikaa. Keväällä jaettavia palkintoja voi kuluvan vuoden loppuun saakka kuka tahansa ehdottaa. Onko totuus teemana Suomessakin? Ainakin neuvostoon tulevien kanteluiden perusteella tarinallisesta journalismista voisi vähitellen siirtyä totuudelliseen journalismiin.

9.12.2014

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston pääsihteeri

Kirjoittaja