Julkisen sanan neuvosto antoi samanaikaiseen kuulemiseen liittyvistä kanteluista Ylelle vapauttavan ratkaisun äänestyspäätöksellä ja Suomen Kuvalehdelle langettavan ratkaisun. Neuvosto muistuttaa tiedotusvälineitä, että toimitusten on harkittava, aiotaanko jutussa esittää tietoja, jotka asettavat henkilön tai tahon erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja arvioitava, onko kyseessä samanaikainen kuuleminen.
Julkisen sanan neuvosto JSN antoi keskiviikkona 22.2. pidetyssä kokouksessaan kaksi ensimmäistä päätöstä niin sanottuun Terrafame-vyyhtiin liittyvistä kantelukokonaisuuksista.
Molemmat ratkaisut liittyvät Journalistin ohjeiden kohtaan 21, joka käsittelee samanaikaista kuulemista. Ratkaisuissa otetaan kantaa siihen, onko erittäin kielteisten julkisuuden kohteeksi joutuneita henkilöitä kuultu asianmukaisesti.
Neuvosto antoi Yleisradiolle vapauttavan päätöksen 25.11.2016 ilmestyneestä verkkouutisesta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta”. Ratkaisu oli äänestyspäätös, joka syntyi luvuin 11–1, lisäksi yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää.
Neuvosto antoi Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen 30.11.2016 julkaistua verkkojutusta ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”.
JO 21 on ensisijainen suhteessa JO 22:een
Kanteluissa pyydettiin neuvostoa myös arvioimaan Journalistin ohjeiden 21 ja 22 keskinäistä suhdetta.
JO 21 mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneelle tulee antaa mahdollisuus esittää näkemyksensä samassa yhteydessä. JO 22:ssa kuitenkin todetaan, että ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta voi olla tarpeen kuulla jälkeen päin.
Kantelussa myös kysyttiin, onko verkkojulkaisemiseen kuuluva nopeuden vaatimus niin painava seikka, että sen perusteella voidaan sivuuttaa samanaikaisen kuulemisen periaate.
Neuvosto painotti molemmissa ratkaisuissaan, että JO 21 on ensisijainen suhteessa JO 22:een, eli tiedotusvälineiden on ensisijaisesti pyrittävä kuulemaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuvaa henkilöä tai tahoa jo alkuperäisessä jutussa. Jälkeen päin kuuleminen riittää vasta, jos samanaikainen kuuleminen ei ole ollut mahdollista. Kielteisen julkisuuden kohteille ei kuitenkaan pidä antaa mahdollisuutta tarkoituksella viivyttää tiedonvälitystä vaikeuttamalla samanaikaista kuulemista.
Julkisen sanan neuvosto ratkaisee tapauksia kokonaisharkinnan perusteella, eikä se määrittele esimerkiksi yleisiä aikarajoja sille, kuinka kauan haastateltavia tulisi tavoitella. Neuvosto kuitenkin korostaa, että jos kyse on samanaikaisesta kuulemisesta, tiedotusvälineen tulee aidosti pyrkiä mahdollistamaan se ennen jutun julkaisemista.
Toimituksen on arvioitava samanaikaisen kuulemisen velvoite
Aiemmissa ratkaisuissaan neuvosto on usein todennut, että kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuuleminen jälkeen päin on ollut riittävää.
Neuvoston mukaan tämä ratkaisukäytäntö soveltuu huonosti digiaikaan, jossa samanaikainen kuuleminen voi jäädä suorittamatta puhtaasti pelkän kiireen ja uutiskilpailun vuoksi. Verkkojulkaisuissa samanaikaisen kuulemisen merkitys korostuu, koska jatkojutut ja omat kannanotot eivät välttämättä saavuta alkuperäisen jutun lukeneita.
Neuvoston mukaan samanaikaisen kuulemisen periaate edellyttää sitä, että tiedotusvälineet harkitsevat tarkasti, aiotaanko jutussa esittää tietoja, jotka asettavat henkilön tai tahon erittäin kielteiseen julkisuuteen. Tiedotusvälineiden tulisi arvioida nykyistä tarkemmin, onko kyseessä samanaikainen kuuleminen vai tavanomainen haastattelu. Neuvosto ei edellytä, että tämä ilmoitetaan haastateltaville.
Ylen jutussa kyse ei ollut erittäin kielteisestä julkisuudesta
Ylen 25.11.2016 julkaistussa jutussa kerrottiin pääministeri Juha Sipilän kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Pääministeriä ei ollut haastateltu juttuun.
Neuvosto totesi, että pääministeriin kohdistunut julkisuus oli kielteistä. Se ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, koska uutisessa kerrottiin suhteellisen neutraalisti pääministerin sukulaisten liiketoimista ja tuotiin esiin näkökulmia, joiden mukaan pääministeri ei ole ollut tietoinen niistä. Lisäksi Ylen uutisen tiedot oli pääosin kerrottu jo aiemmin ja pääministerin tulee asemansa vuoksi kestää tavanomaista enemmän kriittistä julkisuutta.
Vaikka julkisuus olisi ollut erittäin kielteistä, Yleisradio olisi täyttänyt samanaikaisen kuulemisen velvoitteen, koska jutussa siteerattiin pääministerin toiselle tiedotusvälineelle antamaa kommenttia aiheesta. Ylen ei ollut välttämätöntä odottaa pääministerin kommenttia ennen jutun julkaisemista, koska kyse ei ollut samanaikaisesta kuulemisesta vaan tavanomaisesta haastattelusta. Lisäksi pääministerillä oli halutessaan mahdollisuus kommentoida Ylen jutussa esitettyjä väitteitä jälkeen päin ja Yle teki aiheesta jatkojuttuja, joissa se muun muassa siteerasi pääministerin näkemyksiä hänen blogitekstistään.
Neuvosto käsitteli asian poikkeuksellisesti ilman asianomistajan eli pääministerin suostumusta. JSN:n perussopimuksen 8. pykälän mukaan neuvosto voi erityisen painavasta syystä toimia näin. Tässä tapauksessa pääministeri oli eduskunnan kyselytunnilla 1.12.2016 todennut useita kertoja, että hänellä olisi ollut Journalistin ohjeiden kohdan 21 mukainen oikeus samanaikaiseen kuulemiseen kyseisessä jutussa. Koska Journalistin ohjeita voi tulkita ainoastaan Julkisen sanan neuvosto ja koska asialla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, neuvosto katsoi, että sillä oli painava syy ottaa asia käsittelyyn ilman asianomistajan suostumusta.
Yksi neuvoston jäsen äänesti langettavan päätöksen puolesta. Hänen mukaansa jutun kohteelle koitui erittäin kielteistä julkisuutta. Tämä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, jota ei aidosti yritetty.
Yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. Hänen mukaansa neuvosto ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa ilman pääministerin suostumusta.
Yhteiskunnallinen merkitys ei ollut syy julkaista juttua yöllä
Suomen Kuvalehden 30.11.2016 yöllä julkaisemassa uutisessa esitettiin epäily, että Ylen johto eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen olisi hyllyttänyt juttuja pääministerin painostuksen takia. Lukijoille ei kerrottu, miksi jutussa ei ollut Jääskeläisen kommenttia.
Neuvoston mukaan Jääskeläinen joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mikä olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista, koska epäilyjä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta voi pitää erittäin vakavina. Hänelle lähetettiin kommenttipyyntö sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.
Neuvoston mukaan Yleisradioon kohdistuvien epäilyjen yhteiskunnallisen merkittävyyden takia niistä uutisoiminen nopeasti oli perusteltua. Jutun julkaisemisella keskellä yötä ei kuitenkaan ollut sellaista yhteiskunnallista merkitystä, että se olisi antanut luvan samanaikaisen kuulemisen laiminlyömiseen.
Neuvosto katsoo, että kyseessä oli Ylen päätoimittajaan kohdistuva erittäin kielteinen julkisuus ja toimituskin tiedosti sen. Siitä huolimatta lehti laiminlöi hänen samanaikaisen kuulemisensa, vaikka se olisi ollut mahdollista jutun julkaisemista siirtämällä.
Neuvosto teki 22.2.2017 kokouksessaan poikkeuksellisesti vain kaksi päätöstä.
Terrafame-vyyhdin käsittely jatkuu
Neuvostolla on yhä käsittelyssä kaksi muuta niin sanottuun Terrafame-vyyhtiin liittyvää kantelukokonaisuutta.
Toinen niistä liittyy siihen, onko Yleisradion verkkosivuilla 25.11.2016 julkaistua juttua korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti. Toisen kantelukokonaisuuden perusteella neuvosto käsittelee sitä, onko Yleisradio rikkonut Journalistin ohjeita tai onko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen käsittelyssä. Lisäksi JSN valmistelee lausumaa, joka ottaa kantaa siihen, onko pääministeri Juha Sipilä rajoittanut Ylen tai sen toimittajien sananvapautta.
Neuvosto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 22.3.2017.
Journalistin ohjeet toteavat kielteiseen julkisuuteen joutuneen kuulemisesta seuraavaa:
”21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.
23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.
24. Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.
25. Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.”
Kommentit puheenjohtaja Elina Grundström, puh. 050 5410479.