Kantelu 7.8.2024
Kantelu kohdistuu Lääkärilehden 7.8.2024 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on Opiskelijoiden elintavoilla yhteys mielialaoireisiin pandemian aikana.
Kantelu koskee seuraavaa jutun kohtaa: ”Poikkileikkaustutkimus ei kerro mielialaoireiden trendeistä tai syy-seuraussuhteista. Todennäköisesti pandemian aiheuttama stressi sekä eristäytyminen ovat lisänneet opiskelijoiden stressiä ja mielialaoireita, joita tämän tutkimuksen mukaan oli puolella opiskelijoista.”
Kantelun mukaan tämä ei perustu jutussa esiteltyyn tutkimukseen, eikä sen lähdettä kerrota. Tätä ei perustella mitenkään. Kyse on kantelun mukaan mielipiteestä tai heitosta keskellä journalistista tekstiä. Kantelun mukaan erityisesti Lääkärilehden olisi syytä olla tarkkana mielipiteiden sekoittamisesta asiatekstiin.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 26.3.2025
Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen toteaa ensimmäisen virkkeen olevan faktaa. Poikkileikkaustutkimus eli poikittaistutkimus tarkoittaa tutkimussuunnittelua, jossa dataa kerätään yhtenä tiettynä ajanjaksona. Se ei määritelmällisesti pysty kertomaan mitään muutoksista (trendeistä) eikä kausaliteetista (syy-seuraussuhde).
Toisen virkkeen (”Todennäköisesti pandemian aiheuttama stressi sekä eristäytyminen ovat lisänneet opiskelijoiden stressiä ja mielialaoireita, joita tämän tutkimuksen mukaan oli puolella opiskelijoista.”) päätoimittaja toteaa perustuvan jutussa esiteltyyn tutkimukseen. Kolme suoraa lainausta (käännökset JSN:n):
Thus, the university environment exposes students to various situations linked to psychological distress, and the COVID-19 pandemic may have exacerbated this scenario, especially for students transitioning from high school to university [34, 35] (Discussion)
[Näin ollen yliopistoympäristö altistaa opiskelijat monenlaisille psyykkiseen kuormitukseen liittyville tilanteille, ja COVID-19-pandemia on saattanut pahentaa tätä tilannetta, erityisesti lukiosta yliopistoon siirtyvien opiskelijoiden kohdalla [34, 35] (Pohdinta-osio).]
According to Huckins and collaborators (2020) [38], symptoms of anxiety and depression increased among university students, regardless of their field of study, with the start of the pandemic in 2020 compared to previous periods. (Discussion)
[Huckinsin ja hänen ryhmänsä (2020) [38] mukaan ahdistuneisuus- ja masennusoireet lisääntyivät yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa vuoden 2020 pandemian alkaessa verrattuna aiempiin ajanjaksoihin, riippumatta opiskelualasta. (Pohdinta-osio)]
Approximately 46.0% of the students had anxiety symptoms … Depression symptoms were present in 54.6% of the students. (Results)
[Noin 46,0 % opiskelijoista kärsi ahdistuneisuusoireista … Masennusoireita esiintyi 54,6 %:lla opiskelijoista. (Tulokset-osio)]
Päätoimittajan mukaan johtopäätös jutun virkkeestä on, että se perustuu vertaisarvioidussa lääketieteellisestä julkaisussa esitettyihin tutkimustuloksiin ja yksilöityihin lähteisiin.
Päätoimittaja katsoo, että Lääkärilehti ei ole edellä olevan perusteella rikkonut Journalistin ohjetta. Tosiasiat ovat erottuneet mielipiteistä.
Esiin nostettu artikkeli on julkaistu Lääketieteen maailmasta -nimisellä palstalla. Päätoimittaja kuvailee, että palsta referoi kansainvälisiä tutkimuksia, mutta tuottaakseen suomalaislukijoille lisäarvoa arvioi myös tulosten merkitystä ja suhdetta Suomeen. Kirjoittajat ovat asiantuntijalääkäreitä.
Päätoimittaja pyytää Julkisen sanan neuvostoa tässä yhteydessä ottamaan kantaa, voivatko asiantuntijakirjoittajat vakiintuneen palstakonseptin puitteissa kertoa tieteellisistä tuloksista ja samalla tulkita niitä rikkomatta Journalistin ohjeita.
Ratkaisu
JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
Lääkärilehti kertoi verkossa julkaistulla Lääketieteen maailmasta -palstallaan koronapandemian aikaa koskeneesta tutkimuksesta, joka käsitteli opiskelijoiden elintapojen yhteyttä heidän mielenterveyteensä.
Jutussa todettiin pandemian aiheuttaman stressin sekä eristäytymisen todennäköisesti lisänneen opiskelijoiden stressiä ja mielialaoireita. Julkisen sanan neuvoston tulkinnan mukaan väite oli Lääkärilehden jutun kirjoittajan johtopäätös tutkimusraportissa kerrotusta. Neuvosto ei ota kantaa siihen, oliko johtopäätös oikea, vaan vain siihen, saattoiko yleisö erottaa johtopäätöksen olleen nimenomaan jutun kirjoittajan arvio eikä jutussa käsitellyn tutkimuksen tulos.
Jutun mukaan siinä käsitelty tutkimus ei kertonut mielialaoireiden ja pandemian välisistä syy-seuraussuhteista. Seuraavassa virkkeessä kuitenkin arvioitiin nimenomaan näiden välistä yhteyttä. Tästä lukija saattoi riittävästi päätellä, että kyseessä täytyi olla kirjoittajan oma johtopäätös, ja siten mielipiteet ja faktat erottuivat riittävästi toisistaan.
Neuvosto toteaa vastauksena päätoimittajalle, että Lääketieteen maailmasta -palstan konsepti ei ole Journalistin ohjeiden näkökulmasta ongelmallinen, kunhan lukijalle on selvää, mikä jutuissa on tutkimustulosten referointia ja mikä niiden arviointia ja tulkintaa.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Lääkärilehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Heidi Laaksonen, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Margareta Salonen, Marjukka Vainio-Rossi, Riku Väisänen, Teija Waaramaa ja Erja Yläjärvi.