Kantelu 4.7.2024
Kantelu kohdistuu Iltalehden 26.6.2024 julkaisemaan juttuun, jonka otsikko on Milan Jaff sai kiehuvaa nestettä päälleen – Yllätyshyökkäys tallentui valvontakameraan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cd6d4e5f-9f92-4cc4-b349-986cd8e56047
Kantelun mukaan Iltalehti julkaisi videon, jossa Milan Jaff pahoinpidellään vankilassa. Jaff ei syyllistynyt tilanteessa rikokseen, vaan kuten oikeuskin myöhemmin totesi, hän oli asianomistaja eli rikoksen uhri. Videolla nähdään kuinka toinen vanki heittää kiehuvaa öljyä ja kiehuvaa vettä Jaffin päälle. Lisäksi näytetään, kuinka vartija tainnuttaa Jaffin sähkölamauttimella ja hän saa epileptistä kohtausta muistuttavan kohtauksen. Jaffin saamista vammoista julkaistiin erikseen lähikuvia, eikä Jaffia henkilönä suojattu millään tavoin.
Kantelun mukaan julkaisu rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 28, ja sen lisäksi yksityisyydensuojaa. Uhri esitettiin videossa nöyryyttävällä tavalla. Terveystietojen julkaiseminen oli kantelijan arvion mukaan myös väärin.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 27.2.2025
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan Journalistin ohjeiden kohta 27 lähtee siitä, että yksityiselämään kuuluvia arkaluonteisia seikkoja voidaan julkaista, jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Tämä yksityisyyden suojan kaventaminen yhteiskunnallisen merkityksen perusteella tukee ensimmäistä ja tärkeintä Journalistin ohjeiden kohtaa eli sitä, että journalisti on vastuussa lukijoilleen, joilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Päätoimittajan mukaan vankilaväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, josta Iltalehden lukijoilla oli oikeus tietää. Kantelun kohteena olleessa tapauksessa vartijat lukitsivat päätoimittajan näkemyksen mukaan Jaffin ja kirvesmurhasta tuomitun toisen vangin kahdestaan vankilan keittiöön, vaikka toinen vanki oli jo aiemmin ollut osallisena Jaffin epäiltyyn pahoinpitelyyn vankilassa.
Päätoimittajan mukaan myös Jaffin asianajaja oli vaatinut, että Riihimäen vankilan vartijoiden rooli ja vastuu tapahtumassa selvitettäisiin.
Kantelun kohteena oleva videouutinen oli päätoimittajan mukaan osa laajempaa uutiskokonaisuutta, jossa tämä yhteiskunnallinen ulottuvuus tuli selvästi esiin. Kantelun kohteena olevassa uutisessa viitattiin päätoimittajan mukaan esimerkiksi aiemmin julkaistuun juttuun Näin kirvesmurhaaja hyökkäsi Milan Jaffin kimppuun, jossa kerrotaan aiemmasta väkivallasta. Kritiikkiä vankilan toiminnasta tuodaan laajemmin esille uutisessa Milan Jaffin tapaus suivaannutti asiantuntijan – Lataa suorat sanat vankilan ongelmista.
Uutisoinnillaan Iltalehti pyrki näyttämään, millaista väkivalta on Suomen vankiloissa ja kysymään, miten tällaista raakaa väkivaltaa voi päästä tapahtumaan.
Iltalehti katsoo, että video kuvasi vartijoiden silmien alla tapahtuvaa väkivaltaa huomattavasti tarkemmin ja vaikuttavammin kuin pelkät sanat olisivat pystyneet kuvaamaan. Video näytti lukijalle konkreettisesti, millaista väkivalta oli ja kuvat kertoivat, millaista väkivallan seuraukset konkreettisesti olivat olleet.
Tämä yhteiskunnallinen merkitys perusteli Jaffin ja toisen vangin yksityiselämän suojan kaventamisen.
Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeiden kohta 28 täsmentää kohtaa 27 korostamalla, että rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Päätoimittajan mukaan kantelijakin aivan oikein huomauttaa, että Jaff oli uutisoinnin kohteena olleessa tapauksessa uhri, ei tekijä.
Päätoimittajan mukaan Iltalehti katsoo, että tapauksen yhteiskunnallinen merkitys ylitti Jaffin yksityisyyden suojan etenkin, kun sekä Jaff että väkivaltaisen tapauksen toinen osapuoli ovat heikentäneet omaa yksityisyydensuojaansa raa’alla rikollisuudella.
Jaffin yksityisyyden suojaa tarkastellessa on päätoimittajan mukaan huomattava, että Jaff oli itse laajalti kuvannut rikollisia tekojaan ja julkaissut niistä videoita, minkä voidaan katsoa alentavan hänen yksityisyytensä nauttimaa suojaa.
Esimerkiksi vuonna 2022 Jaff tuomittiin pahoinpitelystä ja näpistyksestä tapauksesta, josta hän julkaisi sosiaaliseen mediaan videon. Videon lisäksi Jaff julkaisi itsestään kuvan, jonka yhteyteen hän kirjoitti kuvatekstiksi ”tää nyrkki on pussannut tänään yli 5 naamaa”.
Päätoimittajan mukaan Jaff oli aiemminkin julkaissut sosiaalisessa mediassa rikoksiin liittyvää video- ja kuvamateriaalia. (Esim. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/71652512-aafc-4018-8223-73715bc79c32 ja https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008855404.html)
Päätoimittajan mukaan Iltalehti katsoo, että Jaffin oma rikollinen toiminta ja hänen sosiaalisessa mediassa julkaisemansa sisältö ovat merkittävästi alentaneet hänen yksityisyytensä suojaa tavalla, joka ylittää Journalistin ohjeiden kohdan 28 hienotunteisuusvaateen. Päätoimittajan mukaan Iltalehden julkaisema video ja kuvat olivat oikeudenkäynnin yhteydessä julkiseksi tullutta materiaalia, jonka eittämättä voi katsoa kuuluvan yksityisyyden piiriin. lltalehti punnitsi niiden yhteiskunnallista merkitystä ja toisaalta Jaffin alentunutta yksityisyyden suojaa ja teki ne huomioiden harkitun julkaisupäätöksen Journalistin ohjeen 30 edellyttämällä tavalla.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Iltalehti julkaisi oikeudenkäyntiaineistosta saadun valvontakameravideon vankilassa tapahtuneesta vankien välisestä väkivaltaisesta yhteenotosta. Lehti julkaisi myös kuvia hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle tulleista vammoista.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vankilaväkivalta on tunnistettu ongelma, ja uutisella tunnetun rikollisen pahoinpitelystä oli yhteiskunnallista merkitystä. Kyseessä olevat kuvat ja video olivat julkista oikeudenkäyntimateriaalia, koska tuomioistuin ei ollut julistanut niitä salaisiksi. Aineiston julkaiseminen mediassa palveli yleisön oikeutta tiedonsaantiin.
Neuvosto toteaa, että pahoinpidelty oli noussut julkisuuteen esittelemällä rikollista ja väkivaltaista elämäntapaansa laajalle yleisölle sosiaalisessa mediassa. Näin toimien hän oli omalla toiminnallaan alentanut yksityisyyden suojaansa myös väkivaltatilanteissa.
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut oli tilanteessa rikoksen uhrin asemassa ja neuvosto katsoo, että osa videon sisällöstä koetteli hienotunteisuuden vaatimuksen rajoja. Uhri oli kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttanut paitsi yksityisyyden suojaansa, myös siihen, kuinka hienotunteisesti häneen itseensä tuli tässä tapauksessa suhtautua. Video ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta hienotunteisuudesta.
Terveystiedot kuuluvat usein yksityisyyden suojan ydinalueelle. Tässä tapauksessa kuvat henkilön vammoista eivät olleet erityisen arkaluonteisia, ja yleisölle oli syytä näyttää videolla nähdyn väkivaltatilanteen seuraukset.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Heidi Laaksonen, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Margareta Salonen, Marjukka Vainio-Rossi, Riku Väisänen ja Teija Waaramaa.