Kantelu 4.7.2024
Kantelu kohdistuu kahteen Ilta-Sanomien kesäkuussa 2024 julkaisemaan verkkojuttuun:
26.6.2024: Raju video: Milan Jaff ja murhamies paistoivat lettuja vankilan keittiössä – sitten alkoi tapahtua.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010524648.html
25.6.2024: Kuvat: Milan Jaff joutui törkeän rikoksen uhriksi Riihimäen vankilassa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010520740.html
Kantelun mukaan Ilta-Sanomat julkaisi videon, jossa Milan Jaff pahoinpidellään vankilassa. Jaff ei syyllistynyt tilanteessa rikokseen, vaan kuten oikeuskin myöhemmin totesi, hän oli asianomistaja eli rikoksen uhri. Videolla nähdään, kuinka toinen vanki heittää kiehuvaa öljyä ja kiehuvaa vettä Jaffin päälle. Lisäksi näytetään, kuinka vartija tainnuttaa Jaffin sähkölamauttimella ja hän saa epileptistä kohtausta muistuttavan kohtauksen. Jaffin saamista vammoista julkaistiin erikseen lähikuvia, eikä Jaffia henkilönä suojattu millään tavoin.
Kantelun mukaan julkaisu rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 28, ja sen lisäksi yksityisyydensuojaa. Uhri esitettiin videossa nöyryyttävällä tavalla. Terveystietojen julkaiseminen oli kantelijan arvion mukaan myös väärin.
Neuvosto soveltaa kantelun käsittelyssä 30.9.2024 asti voimassa olleita Journalistin ohjeita.
Päätoimittajan vastaus 17.2.2025
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden mukaan kysymys on ensinnäkin siitä, ylittääkö tapahtuma ylipäänsä uutiskynnyksen. Päätoimittajan mukaan oli aivan selvää, että kynnys ylittyy. Vankilassa tapahtuva äkillinen pahoinpitely, jonka uhrina oli vieläpä tunnettu rikollinen, oli ilman muuta poikkeuksellinen väkivallanteko ja siten uutinen.
Toiseksi kysymys on päätoimittajan mukaan siitä, voiko tällaisessa tapauksessa julkaista pahoinpitelyn uhrin nimen. Uhrin nimen julkaiseminen ei rikosuutisissa ole tavanomaista, mutta tässä tapauksessa se oli perusteltua. Milan Jaff on erittäin tunnettu ja tuomittu rikollinen, jota on pidetty katujengin johtohahmona. Päätoimittajan mukaan hän on itse myös tuonut itseään vahvasti sosiaalisessa mediassa esiin ja tarkoituksellisesti halunnut esiintyä vahvana alamaailman hahmona. Päätoimittajan mukaan hän ei siten ollut kuka tahansa tavallinen kansalainen, ei edes kuka tahansa tavallinen vanki. Jos näin olisi ollut, hänen henkilöllisyytensä olisi päätoimittajan mukaan tietenkin suojattu.
Päätoimittajan mukaan on selvää, että Jaffin yksityisyydensuoja oli merkittävästi kaventunut suhteessa tavalliseen kansalaiseen. Jaffin kaltaisen tunnetun rikollisen joutuminen tällaisen pahoinpitelyn kohteeksi oli yhteiskunnallisesti merkityksellinen asia, eikä siitä uutisointiin tarvittu hänen suostumustaan Journalistin ohjeen 27 tarkoittamalla tavalla. Pelkästään se tosiasia, että Jaff joutui väkivallan kohteeksi, ei tehnyt hänestä yksityishenkilöä.
Päätoimittajan mukaan kolmanneksi kysymys oli siitä, että jos ja kun uutiskynnys ylittyi ja nimen julkaisemiseen oli vahvat journalistiset perusteet, voiko myös kuvamateriaalia tällaisesta tilanteesta julkaista. Video- ja kuvamateriaalin julkaiseminen tunnistettavasta, pahoinpitelyn kohteeksi joutuneesta ihmisestä on päätoimittajan mukaan harvinaista, mutta ei ainutlaatuista. Se on perusteltua silloin, kun kuvamateriaalilla on syystä tai toisesta yhteiskunnallista merkitystä.
Päätoimittaja nostaa esimerkiksi Juha Sipilään vuonna 2021 kohdistuneen lyömisen, josta julkaistiin videomateriaalia. Videon julkaiseminen oli perusteltua Sipilän aseman takia. Hyökkäys oli kohdistunut ja ex-pääministeriin.
Päätoimittajan mukaan Sipilä on tunnettu ja nuhteettomana pidetty poliitikko, Jaff taparikollinen. Tapauksia yhdistää kuitenkin se, että väkivalta liittyi heidän asemaansa. Sipilään kohdistuvaa hyökkäystä epäiltiin poliittiseksi, Jaffin osalta taas väkivalta kytkeytyy hänen rikolliseen uraansa. Jaff oli oikeudessa ja poliisikuulusteluissa vaitonainen vankilan tapahtumista, mutta kertoi, että hänellä ja hänen kimppuunsa käyneellä miehellä – jolla on elinkautistuomio murhasta – oli ollut keskinäisiä ongelmia jo aiemmin.
Päätoimittaja toteaa, että jos poliitikosta voidaan julkaista video missä hänen kimppuunsa käydään, ja joka ei ollut alun perin julkista materiaalia, miten olisi perusteltavissa, että kovan luokan taparikollisesta ei voisi julkaista videota. Varsinkin kun video oli vankilassa tapahtuneesta poikkeuksellisesta tapahtumasta ja peräisin julkisesti saatavilla olevasta oikeudenkäyntiaineistosta. Päätoimittajan mukaan video ja kuvat kertoivat omaa kieltään Jaffin rikoksiin kytkeytyneestä elämästä.
Päätoimittajan mukaan Jaff antoi käytännössä kasvot katujengeille tuomalla sosiaalisessa mediassa voimakkaasti esiin Kurdish Mafia 47 -jengiään ja esiintymällä sen johtohahmona. Jaffin esittämien rap-kappaleiden sanoituksissa ja somesisällöissä korostettiin tuolloin jengiveljeyden ja rikollisuuden ihannoinnin lisäksi muun muassa väkivaltaa sekä viranomais- ja yhteiskuntavastaisuutta. Näillä sisällöillä oli laaja vastaanottajakunta: helmikuussa 2022 – jolloin Jaffista laajemmin uutisoitiin esimerkiksi Ilta-Sanomissa – Jaffin YouTube-videoilla oli satojatuhansia katsojia ja Instagramissa seuraajia 114000. Helmikuussa 2020 Jaff pahoinpiteli Helsingin Kampissa miehen, jota luuli yhdysvaltalaisräppäri Lil Moseyksi. Väkivallanteko videoitiin suorana striiminä Instagramiin Jaffin sometililtä. Video oli alkanut levitä somessa ja johti siten poliisitutkintaan.
Milan Jaffin jakama Instagram-striimi Kampin välikohtauksesta on edelleen nähtävissä muun muassa tällä YouTube-videolla.
4.3.2022 lta-Sanomat uutisoi Milan Jaffin pahoinpidelleen vastapuolen jengiläisen Omena-hotellissa Helsingissä.
Päätoimittajan mukaan oikeusmateriaaleista ilmeni, että teko tallentui kännykkävideolle, joka jaettiin videopalvelu Tiktokissa. Tallenteet olivat syyttäjän mukaan keskeisiä todisteita oikeudessa.
”Milan sanoi, että jos tapellaan, niin kuvatkaa”, Jaffin jengin jäsen kertoi poliisille.
Hieman myöhemmin eli 27.4.2022 Jaff tuomittiin Tampereella tammikuussa 2020 tapahtuneesta pahoinpitelystä.
Oikeudenkäynnissä katsottiin päätoimittajan mukaan videomateriaalia, jota Jaff oli tapahtumista julkaissut.
”Jaff on tappelun jälkeen julkaissut päivityksiä, joista välittyy tappeluun osallistumisen uho”, oikeus kirjasi ratkaisuunsa.
Päätoimittaja muistuttaa, että muutama kuukausi joukkotappelun jälkeen, toukokuussa 2020, Milan Jaff osallistui suositun Leveli-nimisen tubettajan podcastiin.
Jaksossa katsottiin ja reaaliaikaisesti kommentoitiin Tampereen joukkotappelusta kuvattua Jaffin jakamaa somevideota. Jaff kertoi podcastissa, miten oli tilanteessa hakannut vastustajaa. Samalla Levelin YouTube-kanavalla oli jaettu alkuperäinen Jaffin-tilillä jaettu video tappelusta. (Päätoimittajan vastauksessaan linkkaama video on sittemmin poistunut nähtäviltä).
Päätoimittajan mukaan yllä olevat lukuisat esimerkit osoittavat, että väkivallan ihannointi, sen näyttäminen, siitä puhuminen ja väkivaltaisen sisällön jakaminen on ollut keskeinen osa Jaffin toimintamallia ja elämää. Media on tästä myös aiheellisesti raportoinut. Vankilan tapahtumien eli Jaffiin joutumisen uhriksi voidaan siten päätoimittajan mukaan katsoa olevan selkeää jatkoa Jaffin tarinalle. Näin ollen oli journalistisesti relevanttia ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä julkaista tapahtumasta myös video- ja kuvamateriaalia.
Päätoimittajan mukaan edellä mainituista syistä on vaikea nähdä, että Jaffin tapaukseen olisi tullut soveltaa Journalistin ohjetta 28 eli osoittaa erityistä hienotunteisuutta. Mitä nöyryyttämiseen tulee – kuten kantelija kirjoittaa – niin mikäli kantelija viittaa siihen, että vartija tainnuttaa videolla Jaffin sähkölamauttimella, on päätoimittajan mukaan vaikea nähdä asiassa mitään erityisen nöyryyttävää. Tällaista väitettä ei edes oikeudessa esitetty.
Päätoimittajan mukaan voimakeinojen näyttämistä on vaikea pitää ongelmallisena ja asiana, jota ei saisi näyttää: kuva- ja videomateriaalia on nähty mediassa muistakin voimakeinoista. Esimerkkeinä päätoimittaja mainitsee tilanteet, joissa elokapinalliset taltutettiin kaasuaseilla ja vartijat makasivat naisen päällä Ison Omenan kauppakeskuksessa.
Ratkaisu
JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.
JO 28: Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.
Ilta-Sanomat julkaisi oikeudenkäyntiaineistosta saadun valvontakameravideon vankilassa tapahtuneesta vankien välisestä väkivaltaisesta yhteenotosta. Lehti julkaisi myös kuvia hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle tulleista vammoista.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että vankilaväkivalta on tunnistettu ongelma, ja uutisella tunnetun rikollisen pahoinpitelystä oli yhteiskunnallista merkitystä. Kyseessä olevat kuvat ja video olivat julkista oikeudenkäyntimateriaalia, koska tuomioistuin ei ollut julistanut niitä salaisiksi. Aineiston julkaiseminen mediassa palveli yleisön oikeutta tiedonsaantiin.
Neuvosto toteaa, että pahoinpidelty oli noussut julkisuuteen esittelemällä rikollista ja väkivaltaista elämäntapaansa laajalle yleisölle sosiaalisessa mediassa. Näin toimien hän oli omalla toiminnallaan alentanut yksityisyyden suojaansa myös väkivaltatilanteissa.
Hyökkäyksen kohteeksi joutunut oli tilanteessa rikoksen uhrin asemassa ja neuvosto katsoo, että osa videon sisällöstä koetteli hienotunteisuuden vaatimuksen rajoja. Uhri oli kuitenkin omalla toiminnallaan vaikuttanut paitsi yksityisyyden suojaansa, myös siihen, kuinka hienotunteisesti häneen itseensä tuli tässä tapauksessa suhtautua. Video ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta hienotunteisuudesta.
Terveystiedot kuuluvat usein yksityisyyden suojan ydinalueelle. Tässä tapauksessa kuvat henkilön vammoista eivät olleet erityisen arkaluonteisia, ja yleisölle oli syytä näyttää videolla nähdyn väkivaltatilanteen seuraukset.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Heli Koivuniemi, Heidi Laaksonen, Paula Liesmäki, Anssi Marttinen, Minna McGill, Margareta Salonen, Marjukka Vainio-Rossi, Riku Väisänen ja Teija Waaramaa.