Kantelu 15.11.2023
Kantelu kohdistuu Ylen 10.11.2023 julkaisemaan verkkojuttuun, jonka otsikko on Juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja sai uhkaavan viestin Aallon työntekijältä – yliopisto selvittää asiaa.
Kantelu on tehty jutussa mainitun Aallon työntekijän puolesta hänen suostumuksellaan.
Kantelun mukaan jutussa väitettiin kyseisen tutkimusassistentin viestittäneen uhkauksen haastatellulle, vaikka ”uhkaus” oli julkaistu tutkimusassistentin omalla Instagram-tilillä, eikä siihen ollut tägätty haastateltua, eikä tutkimusassistentti ollut viestitellyt suoraan haastatellun kanssa.
Kantelussa todetaan, että mielenosoittaminen on Suomessa perus- ja ihmisoikeus, jota Aalto-yliopiston opiskelijat olivat harjoittaneet. Kantelun mukaan kommentti siitä, että henkilö aikoo jatkossakin osoittaa mieltä, ei ole uhkaus. Se, että joku kokee mielenilmauksen epämiellyttäväksi, ei ole syy rajoittaa oikeutta osoittaa mieltä. Kantelun mukaan kyse oli selvästi kiistanalaisesta asiasta, jossa tietolähteen näkemykset otettiin täysin kritiikittä. Kantelun mukaan haastateltu seurakunnan puheenjohtaja oli aiemmissa ulostuloissaan ollut kriittinen Palestiina-mielenilmauksia kohtaan luonnehtimalla, etteivät ne ole rauhanomaisia, ja väittämällä Joelta merelle -lausahduksen viittaavan kansanmurhaan. Hyvin pitkälle menevä tulkinta mielenilmauksen lausahduksesta ja Instagram-tarinasta otettiin sellaisenaan, vaikka kyseessä oli kantelun mukaan selkeä vahingoittamistarkoitus.
Kantelun mukaan jutussa rikottiin myös Journalistin ohjetta 21, jonka mukaan erittäin kielteiseen julkisuuteen asetettavalle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä. Haastateltu oli nimennyt X-palvelussa toisen osapuolen. Kantelun mukaan Yleltä ei oltu tutkimusassistenttiin lainkaan yhteydessä.
Kantelija pohtii, että tapauksessa on suuren henkilökohtaisen vahingon mahdollisuus, koska uutisessa väitettiin tutkimusassistentin uhanneen seurakunnan puheenjohtajaa, mikä ei pitänyt paikkaansa. Kantelussa todetaan, että tutkimusassistentin työnantajaan eli Aalto-yliopistoon on otettu yhteyttä tämän kritiikittömästi otetun väitteen vuoksi.
Kantelija lähetti jutusta Ylelle palautetta, jossa hän muun muassa viittasi tutkimusassistentin kuulematta jättämiseen, kyseenalaisti haastatellun yksipuolisen tulkinnan Joelta merelle -sloganin merkityksestä ja kertoi, ettei kyseessä ollut ollut uhkaus vaan satiirinen kommentti siihen, että joku oli pitänyt hiljaista ja rauhallista mielenosoitusta pelottavana. Yle teki juttuun tarkennuksen, jonka mukaan mielenilmauksessa käytetyn lauseen negatiiviseksi väitetty sävy on kiistanalainen.
Kantelun mukaan jutussa oli myös asiavirhe, kun tutkimusassistenttia kutsuttiin siinä tutkijaksi. Asiavirheen mahdollisuutta ei otettu neuvoston käsiteltäväksi, sillä kantelumateriaalista ei ilmene, että Yleltä olisi pyydetty virheeseen korjausta.
Päätoimittajan vastaus 24.5.2024
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan Yle pyrki totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kertoessaan, että Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja kertoi saaneensa kuvapalvelu Instagramissa uhkaavan viestin Aalto-yliopistoon työsuhteessa olevalta tutkijalta. Yle on nähnyt seurakunnan puheenjohtajan ottaman kuvakaappauksen viestistä. Aalto-yliopisto puolestaan kommentoi ottaneensa uhkaavan viestin selvitykseen jo kaksi päivää ennen Ylen jutun julkaisua ja ennen Ylen yhteydenottoa.
Jutussa kerrottiin, että seurakunnan puheenjohtajan uhkaavaksi kokema viesti oli julkaistu Aalto-yliopiston työntekijän Instagram-tilin tarinaosiossa. Toimitus pystyi todentamaan tämän sosiaalisesta mediasta. Tarinassa oli kuva seurakunnan puheenjohtajan aiemmasta julkaisusta eli hänen nimensä näkyi uhkaavaksi koetun tekstin kanssa samassa tarinassa. Tämä ja viestin suora puhuttelutapa antoivat perusteet tulkita, että Aalto-yliopiston työntekijä on tarkoittanut kohdistaa viestinsä juuri seurakunnan puheenjohtajalle. Yle pyrki totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen ja uutisen ymmärrettävyyteen arvioidessaan, että Instagram-tarina voidaan yleiskielisesti ymmärtää viestiksi silloin, kun Instagramin tarinassa yhdistyvät kuvakaappaus toisen henkilön päivityksestä ja suora puhuttelumuoto.
Yle kysyi Instagram-julkaisusta myös Aalto-yliopistosta, jonka dekaani kertoi ennen Ylen jutun julkaisua, että mahdollinen uhkausviesti oli otettu käsittelyyn. Dekaani vastasi toimittajan kysymykseen uhkausviestistä myös näin: “– Minkäänlaista vihapuhetta, häirintää tai uhkailua ei täällä sallita.” Päätoimittajan mukaan Yle suhtautui tietolähteisiin kriittisesti ja tarkisti sosiaalisessa mediassa julkaistun tiedon paikkansapitävyyden mahdollisimman hyvin.
Päätoimittajan mukaan jutussa mainitun Aalto-yliopiston työntekijän työsuhteen tarkka ammattinimike korvattiin jutussa yleisemmän tason termillä “tutkija” uhkausviestin julkaisijan yksityisyyden turvaamiseksi. Esimerkiksi suomen kielen sanakirjan mukaan termiä “tutkija” voidaan käyttää kuvaamaan tieteenharjoittajaa yleisessä merkityksessä. Journalismissa voi yleistää, jos asia ei yleistämisen kautta muutu alkuperäisen tarkan määrittelyn vastaiseksi.
Päätoimittaja toteaa, että Aallon työntekijä viestitti juutalaisen seurakunnan puheenjohtajalle Instagramissa vapaasti suomennettuna seuraavasti: ”Pysy kuulolla, aion tehdä sinusta vielä pelokkaamman parin seuraavan viikon aikana. Jos olet peloissasi iskulauseistani, varmistan, että kuulet niitä ympäri Aaltoa”. Toimituksen journalistinen arvio oli, että lauseen sävyn voi perustellusti tulkita uhkaavaksi, kun sen yhteyteen oli liitetty suoraan seurakunnan puheenjohtajan aiempi X-julkaisu, jossa näkyi tämän nimi. Vapaa suomennos julkaistiin jutussa, jotta lukijat voivat itse arvioida viestin uhkaavuutta. Jutussa kerrottiin lisäksi, että selvitys julkaisusta ja mahdollisesta uhkaavuudesta oli vielä kesken. Toimitus arvioi, että tietolähteisiin suhtauduttiin kriittisesti hyvää journalistista tapaa noudattaen.
Päätoimittajan mukaan Ylen uutisessa ei mainittu selvästi tunnistettavaa tahoa, josta uutisoidaan kriittisesti. Jutussa ei nimetty uhkaavan viestin lähettäjää, ja tarkemmat tiedot hänen toimenkuvastaan Aalto-yliopistossa jätettiin jutusta pois, jotta tilanne ei olisi henkilöitynyt liikaa. Jutussa ei ollut linkkiä juutalaisen seurakunnan puheenjohtajan X-viestiin, jossa tekijä nimettäisiin.
Toimitus myös lisäsi juttuun 13.11.2023 tarkennuksen, että mielenilmauksessa käytetyn lauseen negatiiviseksi väitetty sävy on kiistanalainen. Juttuun lisättiin myös linkki Ylen aiempaan juttuun, jossa termin kiistanalaisuutta käsiteltiin, jotta lukijalla oli mahdollisuus saada asiasta lisätietoa. Oikaisupyynnön tehneelle kantelijalle vastattiin ja kerrottiin jutun täsmennyksestä.
Ylen näkemyksen mukaan uutisessa pyrittiin totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tarkistamalla uutisen tiedot huolellisesti ennen julkaisua. Tietolähteisiin suhtauduttiin uutista tehdessä kriittisesti tekemällä journalistista harkintaa ja tarkistamalla tiedot. Jutussa tuotiin ilmi, että kuvaus tilanteesta oli juutalaisen seurakunnan puheenjohtajan näkemys. Jutussa tarkoituksella käytetty tutkijan ammattinimike oli ylätasoisempi kuin täsmällinen ammattinimike, jotta viitatun viestin lähettäjän henkilöllisyys ei tullut julki. Tunnistamiseen johtavat tiedot jätettiin jutusta pois, eikä toimitus näin katso, että kritiikin kohdetta olisi ollut välttämätöntä kuulla samassa yhteydessä. Ylen näkemyksen mukaan juttu ei rikkonut Journalistin ohjeita.
Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yle kertoi verkkojutussaan Aalto-yliopiston työntekijän julkaisemasta Instagram-tarinasta, jonka Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja oli tulkinnut uhkaukseksi. Instagram-tarina oli kommentti seurakunnan puheenjohtajan X-palvelussa tekemään päivitykseen.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa uhkaukseksi tulkitun Instagram-tarinan kirjoittajan nimeä ei jutussa mainittu, eikä hänen henkilöllisyytensä ilmennyt jutusta työtehtävienkään kautta. Neuvosto kuitenkin katsoo, että hän oli jutussa annettujen tietojen perusteella selvästi tunnistettavissa, kun jutussa viitattiin helposti X-palvelusta löydettävissä olevaan kuvakaappaukseen väitetystä uhkauksesta. Kyseisessä X-päivityksessä näkyi hänen nimensä. Hän joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen, ja neuvosto katsoo, että Ylen olisi pitänyt varata hänelle tilaisuus esittää oma näkemyksensä Instagram-tarinansa luonteesta. Kantelija oli ennen kantelun tekemistä lähettänyt Ylelle oikaisupyynnön, jossa hän nosti esiin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneen kuulemisen tarpeen.
Kantelun perusteella ei ole osoitettavissa, että Yle olisi laiminlyönyt lähdekritiikin tai riittävän tietojen tarkistamisen.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 21, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Johannes Koponen, Paula Liesmäki, Minna McGill, Teemu Niikko, Sara Nurmilaukas, Farhia Omer, Alma Onali, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi, Riku Väisänen ja Erja Yläjärvi.