Kantelu 24.2.2023
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 23.2.2023 julkaisemaan juttuun Tavalliset ukrainalaiset sanovat suorat sanat ”tavallisista venäläisistä”. ”Se ei ole Putin, joka tappaa, ryöstää ja raiskaa”.
Kantelun mukaan seuraavat jutun kohdat rikkovat Journalistin ohjeiden kohtaa 26:
”Venäjä on terroristivaltio ja on myös tärkeä ymmärtää, että se ei ole itse Putin, joka tappaa, ryöstää ja raiskaa, vaan kyseessä on niin sanotut ’tavalliset venäläiset’. Siksi kaikkia venäläisiä on pidettävä vastuussa ukrainalaisten päivittäisistä tappamisista.”
”Sota teki Ukrainan väestöstä sitkeämmän ja aiheutti vain kovaa vihaa venäläisiä kohtaan. Enkä haluaisi, että jossain päin Eurooppaa ihmiset ajattelevat, että vain Putin on syyllinen tähän sotaan. Niin sanotut ’tavalliset venäläiset’ tulivat suvereenin valtion alueelle tappamaan, vammauttamaan ja raiskaamaan sen kansalaisia. Venäläiset eivät ole aivottomia lampaita, kuten jotkut Euroopassa saattavat ajatella. He ovat murhaajia, raiskaajia ja ryöstäjiä. Siksi kaikkien venäläisten on vastattava kaikista sotarikoksista.”
”Olen vakuuttunut siitä, että ukrainalaiset tulevat vihaamaan venäläisiä vielä pitkän aikaa. Loppujen lopuksi se ei ole Putin, joka henkilökohtaisesti tappaa ukrainalaisia sotilaita, ryöstää taloja sekä raiskaa ukrainalaisia naisia ja lapsia. Nämä ovat niin sanottuja ’tavallisia venäläisiä’, jotka haluavat kuvata itsensä Putinin hallinnon viattomina uhreina, mutta itse asiassa tavalliset venäläiset ovat tämän planeetan suurin paha. Mutta venäläiset häviävät tämän sodan ja heistä tulee paariavaltio. Venäläiset vihaavat koko maailmaa. He ovat todellisia ’örkkejä’ – olentoja, jotka vihaavat kaikkea elävää.”
Kantelun mukaan tekstit olivat suoraa vihapuhetta Suomessa asuvia tai olevia venäläistaustaisia kohtaan. Jutulla nimenomaan viitattiin siihen, että jokainen venäläinen tai venäläistaustainen henkilö on syyllinen sotaan ja Venäjän sotarikoksiin. Kantelun mukaan jutun sisältö liippasi jo läheltä kiihottamista kansanryhmää vastaan, sillä siinä viitattiin usein negatiivisesti juuri ”kaikkiin venäläisiin” eli myös venäläistaustaisiin ihmisiin, jotka ovat asuneet esimerkiksi koko elämänsä Suomessa.
Kantelun mukaan juttu oli kuin luotu lisäämään voimakkaasti vastakkainasettelua kantaväestön ja Suomessa asuvien venäläistaustaisten välillä.
Kantelija pyytää, että neuvosto tarkastelisi juttua siltä näkökannalta, millaisia tunteita se herätti ihmisissä venäläistaustaisia kohtaan. Kantelijan mukaan on täysin järjetöntä väittää, että kaikki venäläiset olisivat vastuussa sodasta, eikä tällaista vihapuhetta saisi julkaista mediassa.
Päätoimittajan vastaus 30.5.2023
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Perttu Kauppisen mukaan kantelun kohteena olleen jutun haastattelut tehtiin, jotta Iltalehti voisi kertoa suomalaisille, mitä tavalliset ukrainalaiset ajattelevat sodan vuosipäivän kynnyksellä. Haastatteluvastauksissa toistunut teema oli, miten ukrainalaiset toivoivat, ettei Venäjän hyökkäyssotaa pidettäisi pelkästään Putinin sotana tai Venäjän hallinnon sotana – sotatoimien hyväksyminen oli heistä kaikkien venäläisten kontolla.
Päätoimittajan mukaan tavallisten ihmisten vastuuta valtion tekemistä hirmutöistä on pohdittu ja tutkittu paljon toisen maailmansodan ja natsi-Saksan diktatuurin jälkeen. Yksilön ja yksittäisen ihmisen moraalisen vastuun voi katsoa jakautuvan henkilökohtaiseen syyllisyyteen ja kollektiiviseen vastuuseen.
Päätoimittaja katsoo, että henkilökohtaisessa vastuussa vaikkapa Venäjän Ukrainassa tekemistä sotarikoksista ovat tietysti vain he, jotka ovat itse henkilökohtaisesti osallistuneet sotatoimiin. Kollektiivisessa vastuussa taas ovat kaikki ne, jotka ovat mahdollistaneet Putinin valtaannousun ja vallassa pysymisen. Moraalinen vastuu voi syntyä ilman aktiivisia tekoja.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden uutisessa haastateltujen tavallisten ukrainalaisten lisäksi monet suomalaisetkin ovat korostaneet tavallisten venäläisten vastuuta.
Päätoimittaja viittaa pääministeri Sanna Marinin julkisiin lausuntoihin tilanteessa, jossa EU-maat päättivät yhdessä rajoittaa venäläisten pääsyä Schengen-alueelle. Marin korosti julkisissa lausunnoissaan, että tavalliset venäläiset ovat vastuussa sodasta. Marinin mukaan ”tavalliset venäläiset eivät aloittaneet sotaa, mutta meidän täytyy tajuta, että he tukevat sotaa”. Marin korosti sitä, että ”venäläiset matkustavat kuin mitään ei olisi tapahtunut” samaan aikaan, kun ”he tappavat ihmisiä Ukrainassa”.
Päätoimittajan mukaan Marinin lisäksi useat muut päättäjät ja julkisuuden henkilöt ovat korostaneet tavallisten venäläisten vastuuta. Esimerkiksi kirjailija Sofi Oksanen totesi lokakuussa 2022, että ”ne ovat tavalliset venäläiset, jotka ovat osallistuneet innokkaasti esimerkiksi vihapuheen levittämiseen ja imperialististen käsitysten levittämiseen. He ovat mahdollistaneet Putin-kollektiivin vallan.” Oksanen korosti, ettei tiedotusvälineiden toiminnan rajoittaminen tai nationalistinen propaganda poista tavallisten kansalaisten vastuuta.
Päätoimittajan mukaan samaa mieltä on valtaosa suomalaisista. Helsingin Sanomien teettämän mielipidetutkimuksenmukaan ”53 prosenttia ajattelee tavallisten kansalaisten olevan vähintään jonkin verran vastuullisia. 18 prosentin mielestä he ovat vastuussa erittäin paljon, 35 prosentin mielestä jonkin verran”.
Päätoimittaja kommentoi kantelijan väitettä, että olisi ”järjetöntä väittää, että kaikki venäläiset olisivat vastuussa sodasta”. Päätoimittajan mukaan tällainen ajattelu on nykyään Suomessa pikemminkin valtavirtaa. Päätoimittaja toteaa, että jos venäläisten kollektiivisen vastuun toteamista pidetään vihapuheena, vihapuheeseen on syyllistynyt valtaosa suomalaisista mukaan lukien pääministeri Marin.
Päätoimittaja kommentoi kantelijan väitettä, jonka mukaan jutussa esitetyt ukrainalaisten esittämät näkemykset venäläisten kollektiivisesta vastuusta kohdistuivat erityisesti Suomessa asuviin venäläisiin ja venäläistaustaisiin ihmisiin. Päätoimittajan mukaan jutussa ei kuitenkaan mainittu sanallakaan venäläistaustaisia ihmisiä tai ulkomailla asuvia venäläisiä.
Iltalehti katsoo, ettei kansalaisten kollektiivisen vastuun peräämistä voi missään tapauksessa pitää kansallisuuden tuomisena esiin asiankuulumattomasti tai halventavasti.
Päätoimittajan mukaan samankaltaisiin johtopäätöksiin on tullut myös Julkisen sanan neuvosto aiemmissa ratkaisuissaan. Päätoimittaja vetoaa esimerkiksi ratkaisuun 8042/EJ/22, jossa käsiteltiin venäläisten sotilaiden kutsumista örkeiksi.
Päätoimittajan mukaan, jos Iltalehti olisi kantelijan toiveiden mukaisesti poistanut haasteltavien kommenteista venäläisten kollektiiviseen vastuuseen liittyvät asiat, lehti ei olisi toteuttanut Journalistin ohjeiden ensimmäistä kohtaa, jonka mukaan yleisöllä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Iltalehti katsoo toimineensa hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Iltalehden jutussa haastateltiin ukrainalaisia Kiovassa juuri ennen Venäjän hyökkäyksen vuosipäivää. Haastatellut kertoivat, mikä oli ollut vaikeinta ensimmäisenä sotavuonna, mitä he ajattelivat hyökkäyksen vuosipäivänä ja milloin he uskoivat sodan päättyvän. Osa haastatelluista piti tavallisia venäläisiä syyllisinä sotaan ja sen julmuuksiin ja vaati heitä vastuuseen.
Iltalehti on toukokuun 2023 lopulla poistanut yli kolmekymmentä ukrainalaisen avustajansa tekemää juttua tämän luotettavuuteen kohdistuneiden epäilyjen vuoksi. Epäilyt heräsivät, kun avustaja jäi kiinni valokuviin liittyneestä vilpistä. Poistettujen joukossa on myös kantelun kohteena oleva juttu. Juttu on kuitenkin ollut julki, joten neuvosto ottaa kantaa päätöshetkellä käytettävissä olleiden tietojen pohjalta siihen, loukattiinko jutussa Journalistin ohjeiden kohtaa 26.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa haastatellut ukrainalaiset arvostelivat maahansa hyökänneitä venäläisiä ja käyttivät heistä ihmisarvoa kyseenalaistavia ilmauksia.
Neuvosto katsoo, että ihmisten nimeäminen planeetan suurimmaksi pahaksi tai olennoiksi, jotka vihaavat kaikkea elävää, loukkaisi ihmisarvoa asiayhteydestään irrotettuna. Tässä tapauksessa kärkevimpien ilmaisujen kohteena olivat kuitenkin hyökkääjät ja yleisöllä oli oikeus tietää, mitä hyökkäyssodan kohteena olevat ukrainalaiset heistä ajattelivat.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Eero Hyvönen (pj.), Mona Haapsaari, Marja Keskitalo, Johannes Koponen, Minna McGill, Valpuri Mäkinen, Hanna Parhaniemi, Kari Pyrhönen, Harto Pönkä, Henrik Rydenfelt, Timo Sipola, Jani Tanskanen ja Marjukka Vainio-Rossi.